Näytetään tekstit, joissa on tunniste insinööriopiskelijaliitto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste insinööriopiskelijaliitto. Näytä kaikki tekstit

perjantai 25. helmikuuta 2022

Kannanotto: Alueellinen opintolainahyvitys [FIN/ENG]

- in english below -


Kannanotto: Alueellinen opintolainahyvitys 


Kokeilu tekniikan alan ja tradenomiopiskelijoiden näkökulmasta 

Esiselvityksen mukaan opintolainahyvityksen kohderyhmänä eivät ole tekniikan alat ja tradenomiopiskelijat. Tämä tarkoittaa, että joko tekniikan alan sekä tradenomiopiskelijoiden vastavalmistuneet hyötyvät kokeilusta puhtaasti työpaikan sijainnin perusteella, tai alat jätetään mahdollisuudesta hyötyä opintolainahyvityksestä. Molemmat vaihtoehdot syrjivät selkeästi joko opintolainahyvitysalueen ulkopuolella työskenteleviä tai kokonaisuudessaan tradenomiopiskelijoita ja tekniikan aloja. 

Mistä kokeiluun kaavaillut varat otetaan? Opiskelijoiden toimeentulo alasta riippumatta on jo nyt vaakalaudalla. Opiskelijoiden taskuista halutaan viedä jo vähissä olevat varat ja käyttää sitä alue – ja työvoimapolitiikan edistämiseksi, eikä se missään tapauksessa ole hyväksyttävää. Opintotukivarat eivät kuulu poliittisten tavoitteiden edistämiseen, vaan puhtaasti opiskelijoiden toimeentulon varmistamiseen. 

Eettiset kysymykset 

Opintolainan tehtävä on turvata opiskelijan toimeentulo opintojen aikana, eikä toimia valtion tai aluepolitiikan työkaluna poliittisissa kysymyksissä. Opintotuen osuus opintorahasta on edelleen erittäin matalalla tasolla vuoden 2017 leikkausten jäljiltä. 

”Syksyllä 2017 toteutetun opintotuen uudistuksen myötä opintovelallisten ja opintovelan määrä on kasvanut. Vuonna 2016 opintovelallisia oli reilut 166 000, ja vuonna 2020 yli 210 000. Yliopisto-opiskelijoiden keskimääräinen opintolaina oli 13 724 euroa, ammattikorkeakouluopiskelijoilla 11 381 euroa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksessa opiskelevilla 8 521 euroa vuonna 2020. Kaikkien opiskelijoiden keskimääräinen lainamäärä nousi lähes 70 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2020.”

Edellä oleva esiselvityksestä otettu lainaus on Suomessa todellinen ongelma: Opiskelijat velkaantuvat yhä enemmän, jolloin esityksen kaltaisissa uusissa järjestelmissä ja kokeilussa on yhä helpompaa pitää velallisia vastavalmistuneita poliittisina pelinappuloina. Suomen opintorahajärjestelmää tulisi sen sijaan muuttaa lainapainotteisuudesta tukipainotteisemmaksi, ja ylipäätään parantaa opiskelijoiden toimeentuloa, jotta opiskelijoilla olisi paremmat edellytykset keskittyä koulunkäyntiin sekä ajallaan valmistumiseen. Opiskelijoiden tarvetta lainalle sekä velkaantumista yleisesti opiskeluaikana tulisi siis laskea. Oman alan työn tekeminen opintojen ohella on tärkeää ja se tuo käytännön opetusta työelämästä sekä alan työtehtävistä jo opintojen aikana, mutta liian suurella osalla opiskelijoista työssäkäynti on edellytys opiskeluajan toimeentuloon. 

”Nykyisessä opintorahajärjestelmässä tulisi keskittyä opintotuen lisäämiseen ja lainan osuuden laskemiseen. On väärin käyttää opiskelijoiden toimeentuloa muuhun kuin opiskelijoiden toimeentulon varmistamiseen. Opiskelijoiden asettaminen aluksi velkataakkaan ja valmistumisen jälkeen opintovelallisten käyttäminen politiikan työkaluina on kohtuutonta.”, toteaa Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtaja Nicole Ojala.

Kokeilun lähtökohdat 

Norjan mallissa, jota yritetään Suomeen osittain implementoida, on kyse suuresta kokonaisuudesta, minkä tarkoituksena on kannustaa harvaan asuttujen alueiden positiiviseen muuttoliikkeeseen. Norjassa erityistukialue on ollut voimassa jo 31 vuotta, joten siitä on tullut osa esimerkiksi Finnmarkin ja Pohjois-Tromssan aluekehittämisen järjestelmää, eikä sen olemassaoloa kyseenalaisteta. Toimenpiteitä mietitään Norjassa tällä hetkellä muutettavan tai lisättävän. Onko malli kuitenkaan tuottanut Norjassakaan toivottua tulosta ja onko kokeilu ollut oikeasti hyödyllinen? Vai onko järjestelmään upotettu sen verran rahaa, että on kannattavampaa yrittää kehittää järjestelmää kuin lakkauttaa se.

 “Osaajapula on ajankohtainen ongelma, mutta alueellinen opintolainahyvitys ei ole tähän toimiva ratkaisu. Ongelmaa voisi mielestämme lähteä ratkaisemaan panostamalla opettajaksi ja sote-aloille kouluttautumisen järjestelmiin sekä oppilaitosten sijoitteluun”, kokee Tradenomiopiskelijoiden puheenjohtaja Eppu Åberg. 

Todelliset alueellisen opintolainahyvityksen kokeilun ongelmat 

Kokeilulakioppaassa on lueteltu kriteerit kokeilun lainmukaiseen toteuttamiseen ja näistä yksi on "kokeilusääntely ei ole syrjivää". Edellä mainittu kriteeri ei täyty, mikäli osa vastavalmistuneista hyötyy rahallisesti kokeilusta. Esimerkiksi ne alat, joita kokeilu ei koske sekä ne henkilöt, joilla ei ole mahdollisuutta muuttaa, tulisivat syrjityksi kokeilun seurauksena. Alueellinen opintolainahyvitys on siis suorassa ristiriidassa perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussääntelyä kohtaan. 

Suurin osa lähtee tutkimuksen mukaan työn perässä pääkaupunkiseudulle tai suurempiin paikkakuntiin, mikä korreloi suoraan heikompiin työllistymismahdollisuuksiin omalla paikkakunnalla. Mikäli työllistymismahdollisuudet olisivat paikkakunnilla yhdenvertaiset, ei poismuuttoa harvaan asutuilta alueilta tapahtuisi yhtä paljon. Silloin vastaus työvoimapulaan ei ole alueille houkutteleminen rahalla, sillä esiselvityksen mukaisilla ongelma-alueilla on suhteellisesti enemmän työttömiä työnhakijoita kuin muualla Suomessa. 

Esiselvityksestä tai Norjan mallista ei nouse juurikaan puoltavaa dataa valmistuneiden opiskelijoiden jäämisestä työvoimapula-alueille hyvityksen lunastamisen jälkeen. Etenkin opettajien kohdalla vaihtuvuus vaikuttaa suoraan opetuksen laatuun ja lasten sekä nuorten tasapainoiseen oppimisympäristöön kouluissa. Onko tarkoituksenmukaista, että ihmiset muuttavat alueille muutamaksi vuodeksi esityksen mukaisen hyvityksen perässä ja muuttavat hyvityksen saatuaan pois? 

Insinööriopiskelijaliitto ja Tradenomiopiskelijat vastustavat alueellisen opintolainahyvityksen kokeilua sen heikon AMK opiskelijoiden kyselyn otannan, kokeilun epävarmuuden sekä erityisesti epäeettisyyden vuoksi. Opiskelijoiden toimeentulo ei kuulu poliittisten tavoitteiden edistämiseen. 

Statement: Regional student loan credit experiment from the perspective of engineering and BBA students

According to the preliminary study, the target group of the student loan credit is not the fields of technology and BBA. This means that either recent graduates in the field of technology as well as BBA students will benefit from the experiment based purely on the location of the workplace, or the fields will be excluded from the opportunity to benefit from the student loan credit. Both options clearly discriminate either those working outside the student loan credit area or entirely the engineering and BBA students.

Where will the funds planned for the experiment come from? The livelihood of students, regardless of field, is already at stake. There is a desire to take the already scarce resources out of students' pockets and use them to promote regional and employment policies, which is by no means acceptable. Student aid funds are not part of promoting political goals, but purely of ensuring students' livelihoods.

Ethical questions

The purpose of a student loan is to secure a student's livelihood during their studies, and not to act as a tool for state or regional policy in political matters. The share of study grants in the study grant is still very low after the 2017 cuts.

“With the reform of the study grant implemented in autumn 2017, the amount of student debtors and student debt has increased. In 2016, there were more than 166,000 student debtors, and in 2020, more than 210,000. The average student loan for university students was € 13,724, for polytechnic students € 11,381 and for students in secondary vocational education EUR 8,521 in 2020. The average loan amount for all students increased by almost 70 per cent from 2016 to 2020.”

The above quote from the preliminary study is a real problem in Finland: Students are becoming more and more indebted, which makes it easier to consider debtors as political pawns in new systems and experiments such as this. Instead, the Finnish scholarship system should be changed from a loan-based to a support-based one, and in general, students' livelihoods should be improved so that students have better conditions to focus on school and graduation on time. Students' need for a loan and indebtedness in general during their studies should therefore be reduced. Doing work in one's own field in addition to studies is important and it brings practical teaching about working life and work tasks in the field already during studies, but for too many students work is a prerequisite for earning a living during their studies.

“The current scholarship system should focus on increasing student grants and reducing the share of loans. It is wrong to use students' livelihoods for anything other than their livelihood specifically. It is unreasonable to place students in a debt burden initially and to use student debtors as policy tools after graduation,” says Nicole Ojala, chairperson of the Union of Engineering Students.

Starting points of the experiment

The Norwegian model, which is being partially implemented in Finland, is a large entity, the purpose of which is to encourage positive migration in sparsely populated areas. In Norway, the special support area has been in use for 31 years, so it has become part of the regional development scheme for Finnmark and North Troms, for example, and its existence is not called into question. Measures are currently being considered to be amended or added in Norway. However, has the model produced the desired result in Norway as well, and has the experiment really been useful? Or is there so much money embedded in the system that it is more profitable to try to develop the system further than to abolish it.

“The shortage of experts is a current problem, but a regional student loan credit is not a viable solution to this. In our opinion, the problem could be solved by investing in training systems for teachers and the social services, as well as in the placement of educational institutions,” says Eppu Åberg, chairperson of Students of Business and Technology.  

The real problems with experimenting with a regional student loan credit

The Pilot Law Guide lists the criteria for carrying out an experiment legally, and one of these is "experimental regulation is not discriminatory". The above criterion is not met if some of the recent graduates benefit financially from the experiment. For example, those areas that are not covered by the experiment, as well as those who do not have the opportunity to move, would be discriminated against as a result of the experiment. The regional student loan credit is thus in direct conflict with the equality regulation in Article 6 of the constitution.

According to the study, most of them leave for the Helsinki metropolitan area or larger localities, which directly correlates with poorer employment opportunities in their own locality. If employment opportunities were equal in localities, there would be less migration from sparsely populated areas. In that case, the answer to the labor shortage is not to attract people to the region using money, as there are relatively more unemployed jobseekers in the problem areas according to the preliminary study than elsewhere in Finland.

There is little positive evidence from the feasibility study or the Norwegian model that graduates remain in areas of labor shortage after redeeming the rebate. In the case of teachers in particular, turnover directly affects the quality of teaching and the balanced learning environment for children and young people in schools. Is it appropriate for people to move to the regions for a few years to follow the proposed compensation and move away after receiving the compensation?

The Union of Engineering Students and Students of Business and Technology oppose the experimentation of a regional student loan credit due to its poor sample of the survey of polytechnic students, the uncertainty of the experiment and especially the unethical nature. Student livelihoods are not part of promoting policy goals.


                                  
 Nicole Ojala                                                                           
 Puheenjohtaja / Chairperson                                                            
 Insinööriopiskelijaliitto / The Union of Engineering Students                                                       
 nicole.ojala@iol.fi                                                  
 045 698 6370                                                                        
         

Eppu Åberg
Puheenjohtaja / Chairperson
Tradenomiopiskelijat / Students of Business and Technology
eppu.aberg@tradenomiopiskelijat.fi
040 414 7397

torstai 28. joulukuuta 2017

''Insinööriys on elämäntapa''

Kysyimme jäseniltämme ajatuksia liittoon kuulumisesta ja insinööriydestä sekä kuinka he ovat hyödyntäneet jäsenpalveluja ja -etuja. 




Miksi kuulut Insinööriopiskelijaliittoon? 


''Edunvalvonnan takia.''
''Tiesin liiton edut ja hyödyt, joten liittyminen oli itsestäänselvyys.''
''Vakuutusten, lakimiespalvelujen ja yhteisön takia.''
''Turvaa tulevalle työuralle.''
''Liityin etujen ja kassan takia. Pysyin samoista syistä.''



Mikä on parasta Insinööriopiskelijaliitossa? 


''Hyvät koulutukset.''
''Yhteisö.''
''Verkostoituminen, tutustuu ihmisiin ympäri Suomea.''
''Samanhenkiset ihmiset.''



Kuinka olet hyötynyt liiton jäsenyydestä? 


''Palkkasuositus on tosi helppo tapa perustella omaa palkkatoivetta töitä hakiessa.'' 
''Hyödyllisimmäksi olen kokenut matkavakuutuksen. Lisäksi olen käyttänyt paikallisia etuja.''
''Olen löytänyt nettisivuilta vaikka ja mitä hyödyllistä  tietoa.''
''Viimeisimpänä soitin lakimiehelle, joka auttoi minua laskemaan kesälomani, joita olin työaikanani tienannut, kun niistä oli epäselvyyksiä työpaikalla.''
''Olen käyttänyt CV- ja työnhakupalveluja.'' 
''Juridiset hyödyt sopimusten kanssa.''
''Olen päässyt osallistumaan hyviin koulutuksiin ja erilaisiin tapahtumiin, joissa olen tutustunut mukaviin ihmisiin.'' 



Miksi sinusta tulee insinööri? 


''Haluan arvostetun ammatin.''
''Insinööriys on minulle sopiva mielentila.''
''Insinööri-titteli avaa ovia moniin eri ammatteihin.''
''Veri vetää mahtavaan ammattikuntaan.''



Mikä on parasta insinööriydessä? 


''Yhteenkuuluvuuden tunne. Ja upea lakki!''
''Tekninen ammattiosaaminen.''
''Tiivis yhteisö, itselle mielenkiintoiset tehtävät ja melko hyvä palkkaus alalla.''
''Kiinnostava ja haastava ympäristö.''



keskiviikko 20. joulukuuta 2017

IOL:n ääni - Loppusyksy on uusien alkujen aikaa


Loppusyksyllä opiskelijapuolen yhdistykset järjestävät yhdistysten syyskokouksia, joissa valitaan uudet hallitukset ja niihin toimijat seuraavalle vuodelle. Onnittelut uusille valituille.

Olette lähteneet tekemään työtä opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opetuksen laadun puolesta. Tulette oppimaan tulevana vuonna paljon uutta: samalla jatkatte edellisvuosien ja vuosikymmenien toimijoiden työtä.

Toiminta on muuttunut harppauksin viimeisen neljän vuoden aikana ja tuleva vuosi tuo mukanaan uusia muutoksia, joihin pitää reagoida.

Ottakaa muutokset vastaan avoimin mielin. Muutokset tuovat uusia haasteita. Niihin sopeutuminen saattaa vaatia aikaa, joten yhteistyötä kaikkien liittoyhteisön toimijoiden välillä tarvitaan.

Jatkuvuus on keskeistä niin paikallisyhdistyksissä, kuin alueyhdistyksissä. On erittäin tärkeää, että kummistakin löytyy motivoituneita ja osaavia tekijöitä, jotka osaavat vastata alati muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin.

Tärkeää jatkuvuuden takaamisessa on alueyhdistyksen ja paikallisyhdistyksen yhteistyö - pelkästään senkin takia, että paikallisyhdistystoimijoista tulee jonain päivänä alueyhdistystoimijoita.

Opiskelijoiden ja valmistuneiden insinöörien tiiviimmällä yhteistyöllä saamme uusia näkökulmia sekä toimintamalliajatuksia, jotka vievät liittoamme eteenpäin.

Järjestäkää yhteisiä tapahtumia, olkaa yhteydessä toisiinne, tehkää kannanottoja ajankohtaisista asioista ja järjestäkää tutustumistapahtumia. Loppujen lopuksi teemme kaikki tätä työtä yhdessä jäsenistön hyväksi.

Tämän vuoden loppu on allekirjoittaneellekin uuden alkua. Olen toiminut opiskelijapuolella jo neljän vuoden ajan. On aika jättää nämä piirit taakseen ja siirtyä tyytyväisenä kohti uusia haasteita.

Teemu Karttunen
varapuheenjohtaja

Teksti on julkaistu Insinööri-lehdessä 8/17

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Opiskelijavalinnassa mitattava motivaatiota


Opiskelijavalintauudistus on puhuttanut kuluneen vuoden aikana. Todistusvalinnan tuominen osaksi korkeakoulujen valintaperusteita ei ole mikään uusi asia, mutta esitetyllä laajuudella sellaista ei ole ollut käytössä ennen. Tarkoituksena uudistuksella on ollut vähentää päällekäisyyksiä pääsykokeisiin valmistautumisessa ja keskeneräisten opintojen loppuun saattamisessa sekä ehkäistä stressiä opiskelemaan pääsemisestä. Näemme kuitenkin Insinööriopiskelijaliitossa uudistuksessa potentiaalin katastrofille.

Meille tärkeintä opiskelijavalinnassa on, että siinä korostuu tasavertaisuus ja motivaation mittaaminen. Nyt tulossa oleva uudistus on täysin päinvastainen. Tasapuolista vertailua ylioppilaskokeen ja ammatillisen toisen asteen tutkinnon välillä on mahdotonta tehdä yhdenvertaisesti. On myös hankala nähdä motivaatiota tietyn alan korkeakoulutusta kohtaan, jos motivaatio olisi pitänyt tuoda esille vuosia ennen haun ajankohtaisuutta, puhumattakaan niistä kaikista, jotka eivät tiedä mitä tekevät toisen asteen jälkeen.

''Tavoitteemme on saada kaikille aloille kaikkein motivoituneimmat hakijat, siten vältämme keskeyttämistä ja koulutukseen menevien resurssien hukkakäyttöä.'' -Miihkali Härkönen, puheenjohtaja
Insinööriopiskelijaliitto on linjannut uudistetussa koulutuspoliittisessa asiakirjassaan, että tekniikan alan AMK-koulutukseen tulee tuoda valintaperusteeksi valtakunnallinen alakohtainen ennakkotehtävä kaikille hakijoille. Sillä tavoin hakijat ovat samalla lähtöviivalla ja saavat jo hakuvaiheessa ensituntumaa alasta, jolle ovat hakeutumassa. Näin hakijat todennäköisemmin päätyvät haluamalleen alalle.

''Paljon puhuttujen valmennuskurssien sijaan ennakkotehtävää käyttämällä hakijat joutuvat todistamaan motivaationsa ja soveltuvuutensa koulutustua kohtaan. Sillä tavoin myös eri sosioekonomisista taustoista tulevat opiskelijat ovat yhdenvertaisia keskenään.'' -Teemu Karttunen, varapuheenjohtaja

Ennakkotehtävään pohjaavan opiskelijavalinnan vahvuus löytyy siitä, että toisin kuin perinteisissä pääsykokeissa, voidaan keskittyä mittaamaan hakijoiden valmiuksia omaksua kyseiselle alalle tärkeää tietotaitoa. Samalla ennakkotehtävä luo paremman kuvan tulevista opinnoista. Kun opiskeltavan alan omaksuminen on helppoa ja luontevaa, kasvaa motivaatio opintoihin ja siten valmistuminenkin nopeutuu.

Lisätietoja:
Miihkali Härkönen, puheenjohtaja, miihkali.harkonen@iol.fi
Tero Rinne, sihteeri, tero.rinne@ilry.fi


keskiviikko 8. marraskuuta 2017

IOL:n ääni - Koulutuksen muuttuva suunta


Koulutus on jatkuvassa muutoksessa. Valtio valmistelee uutta visiota korkeakoulutukseen liittyen, ja maan hallitus aikoo yhdistää korkeakoululait eli purkaa laista varsinaisen duaalimallin ainakin erillisten lakien osalta ripeästi.

Lähiopetusta vähennetään ja uudenlaisia opetustapoja kehitetään vastaamaan työelämän nopeaa muutosta ja koulutuksen väheneviä resursseja.

Työelämä muuttuu kenties nopeammin kuin koskaan ennen etenkin aloilla, joista monella insinöörit työskentelevät. Digitalisaatio ja robotiikan kehittyminen vaikuttaa jatkuvasti enemmän työskentelyyn.

Monet entiset työtehtävät korvautuvat automaatiolla, ja samalla syntyy jatkuvasti uusia töitä esimerkiksi järjestelmien kehittämisessä.

Ammattikorkeakoulujen pitää johtaa muutosta merkittävästi enemmän kuin tällä hetkellä. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen opettajien työskentely omalla alalla vuoden ajan jokaista viittä opetusvuotta kohtaan voi auttaa. Opettamisen ohella aikaa ei jää omalle oppimiselle, mutta työskentely uusien asioiden parissa tarjoaa hyvän päivityksen vahvaan pohjaosaamiseen.

Myös kurssimuotoja pitää uudistaa. Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet opiskelijoilleen pelejä, jotka simuloivat oikeita tilanteita.

Yksi peli on simulaatio kaivoksen johtamisesta. Pelin tapahtumat on kopioitu oikeiden kaivoksien tapahtumakirjauksesta. Toisessa virtuaalitodellisuudessa tehdyssä simulaatiossa harjoitellaan palavasta kaivoksesta poistumista.

Vaikka pelit ovat varsin opettavaisia, niitä varten ei tarvita lähiopetusta ja edistymistä ja suoriutumista on helppo seurata.

Vastaavanlaista uutta ajattelua tarvitaan merkittävästi enemmän tulevaisuudessa, jotta ammattikorkeakoulut kykenevät tarjoamaan jatkossakin laadukasta koulutusta työelämää varten.

Miihkali Härkönen
puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Insinööri-lehdessä 7/17

perjantai 6. lokakuuta 2017

IOL:n ääni - Irti huonosta stressistä

Syksy on monelle uuden ja jännittävän alku, toisille kiireen ja stressin aikaa. Hyvä stressi voi oikeissa annoksissa auttaa suoriutumaan isommistakin haasteista. Huono stressi voi esimerkiksi vaikeuttaa tai jopa estää asioiden hoitamista. Stressi vaikuttaa yksilöihin kuitenkin eri tavoilla.

Tärkeää on tunnistaa, milloin itse on liian stressaantunut ja milloin stressi alkaa hallita elämää liikaa. Kannattaa muistaa antaa itselleen aikaa hengähtää silloin tällöin - muistaa rentoutua ja päästää arjen kiireistä irti. Jokaisella on oma tapansa kanavoida stressiään ja vähentää sitä.

Korkeakoulumaailmassa ja työelämässä stressiä ja sen sietokykyä testataan päivittäin. Erona näitten kahden välillä on se, että työelämässä liialliseen stressin määrään saatetaan puuttua työyhteisöjen tasolla nopeammin, kun taas korkeakouluissa jokainen opiskelija on stressinsä kanssa omillaan.

Opintojen parissa huonoa, ylimääräistä stressiä tuo muun muassa mahdolliset roikkumaan jääneet rästiopinnot, opettajien huono tai jopa olematon kyky hahmottaa opiskelijoiden kokonaistyömäärää sekä tiukat aikataulut.

Ehkä pahimpana ylimääräisenä stressinaiheuttajana kuitenkin on opiskelijoiden yleinen yhteiskunnallinen asema. Opiskeluissa taustalla on jatkuvasti valmistumispaineet; jos ei tee esimerkiksi muuttuneen elämäntilanteen takia tarpeeksi opintoja, toimeentulo vaarantuu ja joutuu jopa maksamaan tukia takaisin.

Ylioppilainen terveydenhoitosäätiö YTHS:n teettämän tutkimuksen mukaan 33 prosenttia vastanneista korkeakouluopiskelijoista koki runsaasti stressiä. Yleisimpiä ongelmia olivat muun muassa ylirasituksen kokeminen, masennus ja itsensä kokeminen onnettomaksi. Tutkimuksen tulokset ovat huolestuttavia; psyykkiset ongelmat ovat yleistyneet opiskelijoilla 2000-luvulla.

Pohdittavaa riittää. Miten voimme tukea opiskelijoita, jotta he voivat opiskella ilman liiallista stressiä ja saavuttavat parhaimman mahdollisen oppimistuloksen? Millä keinoilla huonon stressin kasaantumista voi ennaltaehkäistä?

Teemu Karttunen
varapuheenjohtaja

Teksti on julkaistu Insinööri-lehdessä 6/17

torstai 28. syyskuuta 2017

Oletteko kuulleet liittohallituksesta?

Insinööriopiskelijaliiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous, jonne paikallisyhdistykset lähettävät edustajansa. Yksi liittokokouksen tehtävistä on valita liitolle luottamustoiminen hallitus, jonka toimikausi on kalenterivuosi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä insinööriopiskelijoista ympäri Suomen.


Vastavalittu liittohallitus vuosimallia 2017

Liittokokous määrittää IOL:n toiminnan suuntaviivat ja hallitus vastaa niiden toteutumisesta. Hallitus järjestäytyy, eli jakaa keskenään vastuualueet niin, että tehtävät jakautuvat tasapuolisesti ja toiminta voi seurata sujuvasti toimintasuunnitelmaa.


Esimerkiksi tänä vuonna vastuualueet ovat olleet

  • koulutuspolitiikka (rakenteet, paikalliset tilanteet, työelämä)
  • järjestöasiat
  • jäsenistö
  • ammattikuva ja -identiteetti
  • tiedotus ja viestintä
  • kulttuuri
  • kansainvälisyys
  • monimuoto-opiskelijat

Liitto toimii luonnollisesti jäseniään varten. Lyhyesti ja ytimekkästi ilmaistuna liittohallituksen toiminta rakentuu edunvalvonnan, paikallisen toiminnan tukemisen, liiton markkinoinnin ja hyvän ammattikuvan ja -identiteetin vahvistamisen ympärille.




Toiminnan perustana vahva koulutuspoliittinen edunvalvonta

Koulutuspoliittisilla vastaavilla riittää töitä koulutuspoliittisen kentän ja työmarkkinoiden tilanteista ajan tasalla pysymisessä. Koulutuspoliittista liikehdintää tapahtuu paljon ja tarvittaessa niihin reagoidaan. Tänä vuonna kopot ovat ahertaneet myös liiton koulutuspoliittisen asiakirjan päivittämisen parissa.


Järjestöjohdon neuvottelupäivillä workshopattiin kopo-asioista

Toimiva paikallinen toiminta on elintärkeää IOL:n toiminnalle

Liittohallituksen jäsenille, puheenjohtaja pois lukien, jaetaan omat vastuupaikallisyhdistykset ja suuri osa hallitusvuodesta kuluukin näiden aluevastuiden toiminnan tukemisessa; niin kutsuttu IOL-kummi kiertää omilla paikkakunnilla esimerkiksi mukana ständeillä ja infoissa sekä kouluttamassa paikallisyhdistysten aktiiveja. Vuoden aikana pääsee tutustumaan paljon uusiin ihmisiin sekä näkemään ja kokemaan eri paikallisyhdistysten tapahtumia ja paikallista kulttuuria sekä perinteitä.


Marko kenttäkierroksella Rovaniemen Insinööriopiskelijoiden kanssa

Markus kävi viemässä IOL:n tervehdyksen Tampereen Insinööriopiskelijoiden Jallukasteeseen

Oman järjestökenttämme tunteminen on tärkeää, jotta sitä saadaan kehitettyä ja esimerkiksi hyviä toimintatapoja siirrettyä paikallisyhdistyksiltä toisille. Tänä vuonna järjestövastaavan projektina on ollut esimerkiksi yhteyshenkilötoiminnan kehittäminen.


Insinööriopiskelijakulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen

Myös opiskelijakulttuuri on suuri ja tärkeä osa opiskeluaikaa. Liittohallituksen tehtävänä on vaalia insinööriopiskelijoiden keskuudessa vallitsevaa hyvää me-henkeä ja insinööriopiskelijakulttuurin perinteitä, kehittäen niitä myös eteenpäin. Hyvä yhteishenki vahvistaa myös hyvän ammatti-identiteetin tuntemista.


Kevään Tekniikka ja X -kilpailun voittajatyö. Ensi vuoden kilpailun aiheena on Tekniikka ja ääni.

Elokuussa IGOR julkaisi insinööriopiskelijoiden oman biisin, Insinöörilaulun

Insinööriopiskelijoiden edustaja

Insinööriliiton jäsenjärjestönä olemme mukana myös Insinööriliiton toiminnassa, esimerkiksi äänivaltaisina edustajina edustajakokouksissa, opiskelijoiden piirin edustajina IL:n hallituksessa sekä mukana kehittämässä toimintaa Järjestöjohdon neuvottelupäivillä ja alueellisessa piiritoiminnassa.  Hallitus valitsee keskuudestaan erilaisiin valio- ja valtuuskuntiin edustajat, joiden tehtävänä on viedä insinööriopiskelijoiden ääni eteenpäin. Esimerkkeinä näistä mainittakoon yrittäjien valiokunta ja työmarkkinavaltuuskunnat. 


Kevään edustajakokouksessa puheenjohtajisto Miihkali ja Teemu  valittiin IL:n hallitukseen opiskelijoiden piirin edustajaksi ja henkilökohtaiseksi varaedustajaksi

Akavalaisena liittona olemme mukana myös Akavan opiskelijoiden valtuuskunnassa, jossa edustajamme ovat päässeet mm. tutustumaan eri liittojen toimijoihin.




Järjestövaliokunnan & Koulutus- ja elinkeinopoliittisen valiokunnan seminaarista edustuskuvaa

Liittohallituksen toiminta vaatii ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta, sillä asiat eivät tapahdu sormia napsauttamalla. On myös hyvin paljon itsestä kiinni, kuinka paljon haluaa, pystyy, ehtii ja jaksaa vuoden aikana tehdä. Hallitukseen hakiessa ei tarvitse pelätä, että omat tiedot tai taidot ei riitä. Vuosi opettaa paljon. 


Hallitus virkistäytyi Escaperoomin avaruusseikkailulla


Emma pääsi Pohjois-Kymen Insinöörien vuosijuhlilla Taikuri Luttisen avustajaksi 
Liittohallitusvuosi on ennen kaikkea tajuttoman hauska ja ainutlaatuinen kokemus. Alkuun lähes tuntemattomista hallituskavereista muodostuu vuoden aikana tärkeitä ystäviä. Verkostot ympäri Suomen kasvaa ja pääsee tutustumaan valtavaan määrään uusiin ihmisiin. Tiedot, taidot ja kokemukset karttuvat. Pääsee kokemaan siistejä juttuja, joita ei välttämättä muuten tulisi ikinä tehtyä tai nähtyä. 


Alkuvuodesta päästiin syömään Lumilinnaan

InssiCooper 2017
Haluamme kannustaa kaikkia kiinnostuneita lähtemään mukaan tekemään töitä insinööriopiskelijoiden puolesta ja kehittämään liittomme toimintaa!




Haku Insinööriopiskelijaliiton hallitukseen vuodelle 2018 on nyt auki! Istuvan hallituksen yhteystiedot löydät täältä - kysy rohkeasti lisää!

Liittohallitus 2017

perjantai 1. syyskuuta 2017

IOL:n ääni - Onko pakkovelkaantuminen ok?


Opiskelijat ovat ainoa osa väestöä, joiden oletetaan ottavan lainaa elääkseen.

Opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin on herättänyt jälleen keskustelun opintotuesta. Moni uutislähde uutisoi asiasta esimerkiksi otsikoin ''Pienituloinen opiskelija voi saada tukea kuukaudessa enimmillään 1 305 euroa''.

Sehän ei ole totta, sillä opiskelijoiden tukena saama raha on enintään 655 euroa. Loppu tueksi väitetty 650 euroa on opintolainaa, joka täytyy maksaa aikanaan takaisin.

Harhaanjohtavat uutiset ovat ilmeisesti tällä kertaa lähtöisin Kelan lausunnosta, jonka mukaan opiskelijan tuet muodostuvat opintorahasta, yleisestä asumistuesta ja opintolainasta. On vähintäänkin mielenkiintoista nimittää lainaa tueksi.

Uutisointi on aiheuttanut harhaluuloja esimerkiksi siitä, että opintolainan valtiontakaus tarkoittaa sitä, että valtio myös maksaa lainan pois, mikä ei pidä paikkaansa. Ilman työntekoa jo täysipäiväiseksi mitoitetun opiskelun päälle tai lainan nostamista ei ole mahdollista elää.

Mennäänpä hiukan lukuihin, sillä ne tuovat konkretiaa. Mikäli opiskelee normaalin insinööritutkinnon, kuten suositellaan eli käymättä töissä, joutuu nostamaan tuen lisäksi lainaa. Tuki ei etenkään pääkaupunkiseudulla yleensä riitä kattamaan edes asumiskustannuksia.

Insinööriopinnot kestävät neljä vuotta, ja sinä aikana noin yhdeksänä kuukautena vuodessa nostetaan yleensä lainaa. Tutkinnon päätteeksi lainaa jää maksettavaksi suunnilleen 23 400 euroa ja korot päälle. Vaikka opintolainan korot ovat varsin pienet, kertyy silti noin suuresta summasta jonkin verran korkoakin.

Opintojen jälkeen työelämässä on ollut tapana alkaa säästää esimerkiksi omaa asuntoa varten. Lainataakan takia asuntoa varten joutuu käsirahan lisäksi säästämään toisen samansuuruisen summan opintolainan maksamiseen.

On aika herättää kysymys siitä, onko lainan nostamiseen pakottaminen hyväksyttävää Suomessa? Muille kansanryhmille se ei ole, eikä sitä lakikaan suoranaisesti tunne, mutta opiskelijoille silti niin tehdään. Miksi?

Miihkali Härkönen
puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Insinööri-lehdessä 5/17

tiistai 29. elokuuta 2017

Matkalla insinööriksi, osa 7 - Eat, sleep, work hard and repeat

Syksyllä 2012 Henna oli opintonsa juuri aloittanut insinööriopiskelija, tänään Henna on insinööri. Matkalla insinööriksi -juttusarja kertoo yhden tarinan aina valintakokeista insinööriksi valmistumiseen asti - ja jopa sen yli.

Parasta opiskeluaikanani:
  • Opiskelijavaihto Hollannissa syksyllä 2014, kansainväliset projektit yritysten kanssa
  • Monialaiset projektiopinnot antoivat laajan kuvan työelämässä vaikuttamisesta
  • Valtakunnalliset IOL:n tapahtumat; ASTin, IOP ja InssiCooper, parempia valtakunnallisten verkostojen lähteitä ei opiskelija tästä maasta löydä
  • Liiton koulutukset; tiedon ja taidon lisäksi koulutukset loivat yhteisöä ja verkostoja
  • Ystävät; samanhenkiset ihmiset solmivat ystävyyssuhteita aktiivitoiminnassa ympäri Suomen - ihan parasta


Valmistuminen konkretisoi sen pitkäaikaisen tavoitteen, minkä avulla koko ammattikorkeakouluaika aukesi minulle kaikkine mahdollisuuksineen viisi vuotta aikaisemmin. Matkan varrelta en muuttaisi mitään. Ainoastaan toivoisin itseni uskovan enemmän omaan tekemiseeni ja myöntämään oman itseni rajalliset voimavarat jaksaminen silmällä pitäen, koska niissä asioissa en ole ollut hyvä. En tosin olisi ilman kokemuksia opiskeluaikana tiedostanut edes niin selkeästi näitä omia ominaisuuksiani.

Vaikka yhdistystoiminta olisi tuttua, uudessa ympäristössä toimiminen vie aikansa, että sopeutuu. Halusin ymmärtää ja oppia paljon, sopeuduin. Verkostoiduin ja halusin hahmottaa suuria kokonaisuuksia. Ammatillisesta edunvalvonnasta en ollut koskaan kuullutkaan, vaikka harraste- ja urheiluseurojen yhdistystoiminta olikin tuttua. Se, mikä kuitenkin oli kaikissa yhdistyksissä yhteistä, oli yhteisö ja yhteinen tavoite.




Insinööriopiskelijoiden yhteisössä paikallisella tasolla näen kaksi tärkeää tehtävää:
  1. Kaksisuuntainen viestintä ja vuorovaikutus valtakunnalliselta tasolta paikalliselle tasolle ja toisinpäin => näin toteuttaen edunvalvontaa monella eri sektorilla
  2. Vahvan yhteisön rakentaminen, johon tapoja on yhtä monta kuin tekijää ja aktiivia, esimerkiksi erilaiset tapahtumat, koulutukset ja jäsenillat
''It is all about the edunvalvonta''
Valtakunnallisella tasolla it is all about the edunvalvonta, joka perustuu KATE-ajatteluun sisältäen ne tärkeimmät teemat opiskelijoiden edunvalvonnassa tekniikan alalla; koulutus, ammattikuva ja työelämä. Teemat kiteytyvät vahvasti yhteen; kun koulutus on laadukasta, se on myös laajalti työelämälähtöistä ja kun se on työelämälähtöistä ja laadukasta, parannetaan osaajien ammatti-identiteettiä. 

Valtakunnallinen toiminta ei ole tapahtumien järjestämistä, vaan tapahtumien järjestämisen kautta yhteisön rakentamista, jossa mietitään aina miten toiminta palvelee jäsenistöä. Toimiessani IOL:n varapuheenjohtaja vuonna 2016 minulle oli selvää, että iso edunvalvonnan kokonaisuus ei pysy hyppysissä, jos keskitytään vain yhteen teemaan, vaan on hallittava ja hahmotettava laajempi kokonaisuus. 




Ilman yhteisöä, eli jäseniä, ei yksikään yhdistys ole mitään. Mitä avoimempaa toiminta on ja mitä enemmän toiminta tarjoaa erilaisia asioita jäsenilleen, sitä vahvempi on yhteisö kokonaisuutena. Jos paikallisella tasolla ymmärtää tämän idean, saa paljon aikaan, mutta valtakunnallisessa toiminnassa edellytyksenä on, että ymmärtää kokonaiskuvan, jotta voi toimia vakuuttavana vaikuttajana.

Aina on muistettava miksi me tätä teemme; laadukkaan insinöörikoulutuksen ja vahvan yhteisön ammattikuvan takia. Toiminnasta opiskeluiden ohessa saa myös tarpeellisia työelämän taitoja, kuten neuvottelu- ja tiimityöskentelytaitoja sekä pystyy vahvistamaan ja kerryttämään verkostojaan toimiessaan osana yhteisöämme. 

Opiskelija-aktiivin lyhyt muistilista:
  • Muista tasapainottaa harrastukset ja opinnot
  • Priorisoi selkeästi, äläkä ahnetu
  • Myönnä virheesi ja väsymyksesi
  • Muista aktiivitoiminnan lisäksi myös pitää ystävyys- ja perhesuhteita yllä
''Opiskelu on ihmisen parasta aikaa ja siitä kannattaa ottaa kaikki irti''
Nyt valmistuneena voin todeta saman, kuin tutorina tai opiskelija-aktiivina; opiskelu on ihmisen parasta aikaa ja siitä kannattaa ottaa kaikki irti, koska opiskelu ei kestä ikuisesti. Se on ohimenevä elämänvaihe, joka valmentaa jokaista koko loppuelämäänsä varten. Siksi siitä kannattaa ottaa kaikki irti, nauttia ja elää. Kun ei murehdi liikaa ja ottaa ilon irti arjesta, on myös valmistuneena valmiimpi työelämän haasteisiin. 




Tsemppiä kaikille opintoihin, orientoiviin ja työelämään!

Henna Reponen
Insinööri (AMK)

tiistai 22. elokuuta 2017

Matkalla insinööriksi, osa 6 - Insinöörityö

Syksyllä 2012 Henna oli opintonsa juuri aloittanut insinööriopiskelija, tänään Henna on insinööri. Matkalla insinööriksi -juttusarja kertoo yhden tarinan aina valintakokeista insinööriksi valmistumiseen asti - ja jopa sen yli. 

Aina aloittavien infosta työharjoitteluinfoon ja liiton koulutuksiin asti olin kuullut varoitettavan niin kutsutusta tekun montusta. Hetkestä, jolloin et usko itseesi ja tutkintosi arvostus laskee omassa mielessäsi ennen valmistumista. En koskaan ajatellut, että tämä koskisi minua. Olin halunnut opiskelemaan ja päässyt juuri sinne minne halusin. Oli todella kaukainen ajatus, että tekun monttu koskisi juuri minua. Sen lisäksi olin ajanut ammattikuvan ja insinöörien identiteetin arvostuksen nostoa sekä kehittämistä opiskelija-aktiivitoimintani alusta lähtien.

''Iski monttu omalle kohdalleni kovemmin kuin olisin koskaan uskonut.''

Kuitenkin, kun opintoja oli takana 4,5 vuotta, iski monttu omalle kohdalleni kovemmin kuin olisin koskaan uskonut. Insinööriopiskelijaliiton varapuheenjohtajan pesti vuodelta 2016 oli vaihtunut vuoden vaihteessa Insinööriliiton hallituksen opiskelijoiden varajäsenen jobiin. Viime vuoden tavoitteet valtakunnallisen edunvalvonnan ajamisesta ja yhteisön kehittämisestä olivat vaihtuneet ja kevään 2017 tavoitteena oli saada perehdytettyä uudelle remmille IOL-työskentely, edustaa IL:n hallituksessa insinööriopiskelijoita ja tärkeimpänä valmistua insinööriksi.


Insinööriliiton hallituksen kokoukset ovat poikkeuksetta ainakin työpäivän mittaisia ja sisäistettävää asiaa on joka kokoukseen enemmän kuin itsellä on ollut monessa kurssikokonaisuudessa. Laskin usein kokousmatkoilla ja -tauoilla kurssitehtäviä, jotka oli palautettava, jotta pääsisin osallistumaan tenttiin. Valmistumiseni oli siis kiinni niistä viikottain palautettavista tehtävistä.

''Olin vähällä luovuttaa ja hetken uskoin, että ei minusta insinööriä tule.''

Koko kevään ajan koin usein lyhyitä hetkiä, jolloin olin valmis lyömään hanskat tiskiin, mietin valintojani opintojen aikana ja huomasin olevani epävarma ihan kaikesta. Olinko valinnut oikean suuntautumisvaihtoehdon? Ehdollistin jopa elämäni parhaimman syksyn vaihdossa. Pohdin kannattiko vaihto, kun opintoni siitäkin vain venyivät. Opinnäytetyöaiheeni oli lähtenyt vuoden vaihteessa alta ja jouduin suunnittelemaan ja aloittamaan työni alusta. Olin vähällä luovuttaa ja hetken uskoin, että ei minusta insinööriä tule. Mietin kuinka paljon töitä olin tehnyt vuonna 2016 valtakunnallisessa toiminnassa ja ihmettelin, miten tuntui niin vaikealta saada yksi opinnäytetyö valmiiksi.


Sitten tuli pääsiäinen ja oppari oli edelleen alkutekijöissä. Kääriydyin sohvalle peittoon ja mietin, miten selviän kaikesta niin, että pysyn tavoitteissani. Otin sohvalle kaverikseni läppärin ja aloin kirjoittamaan. Päätin, etten luovuta. En tässä vaiheessa. Päätin, että tässä vaiheessa en saa olla väsynyt, en ennen kuin työ on valmis. Vappupäivänä, kun muut juhlivat piknikillä, kirjoitin viimeiset lauseet opinnäytetyöhöni. Niskasta kiinni ottaminen onnistui ja selviydyin. 

''Opinnäytetyötä esitellessäni jännitin niin paljon, että meinasin insinöörinaisellisesti tuhertaa kiukkuitkua.''

Toukokuun lopussa tein viimeisen tenttini, johon olin koko kevään palauttanut tehtäviä jokaisella kokousmatkalla tai edustusreissulla. Kahta päivää myöhemmin esittelin koululla opinnäytetyöni. Olin tuona hetkenä ollut ammattikorkeakoulussa karvaa vaille viisi vuotta ja valtakunnallisen aktiivitoiminnan kautta pitänyt kymmeniä luentoja sadoille opiskelijoille ympäri Suomea. Silti opinnäytetyötä esitellessäni jännitin niin paljon, että meinasin insinöörinaisellisesti tuhertaa kiukkuitkua. Korvissani soi mäkivedoissa käyttämäni soittolista kävellessäni pienellä raivolla koululle. Turussa se tosin onkin melkein mäkivetoa, kun laittelee Kaskenmäen ylös Seppikselle.

''Sillä hetkellä uskoin vähän enemmän itseeni, olinhan juuri valmistunut insinööri.''

Esittelin työtäni uskomatta itseeni, vielä siinäkin vaiheessa olin lähellä luovuttaa. Koululta lähtiessäni sain sähköpostin viimeisen tentin arvostelusta. Olin läpäissyt tentit ja ensi kerran minua onniteltiin insinööriksi valmistumisesta. Siinä hetkessä tuuletin keskellä Hämeenkatua. Pelko valmistumattomuudesta, lisäajan hakemista ja ikiopiskelijatittelistä katosi ja elämä muuttui kevyeksi. Olin saavuttanut tavoitteeni ja selvinnyt, vaikka olin ollut todellakin väsynyt useamman vuoden vahvasta sykkimisestä. Sillä hetkeillä uskoin vähän enemmän itseeni, olinhan juuri valmistunut insinööri ja todella onnellinen, että onnistuin tavoitteissani.

Henna Reponen
IOL:n hallituksen varapuheenjohtaja 2016

perjantai 11. elokuuta 2017

Matkalla insinööriksi, osa 5 - Aktivoituminen

Syksyllä 2012 Henna oli opintonsa juuri aloittanut insinööriopiskelija, tänään Henna on insinööri. Matkalla insinööriksi -juttusarja kertoo yhden tarinan aina valintakokeista insinööriksi valmistumiseen asti - ja jopa sen yli.

Koitti se päivä syksyllä 2013, kun lupasin olla käytettävissä Turun Insinööriopiskelijat TIO ry:n hallitukseen. Takana oli tutorointisyksy ja se oli oikeastaan viimeinen niitti siihen, että tiesin haluavani kehittää yhdistyksemme toimintaa sekä toimintoja ja olla mukana vaikuttamassa. Tiesin tutorina hyvin, mitä insinööriopiskelijat kaipasivat ja tiesin mikä tavallisia jäseniä hiersi. Valitusvirsi harvoin auttaa mihinkään asiaan, joten tiesin, jos halusin asioiden tapahtuvan, oli lähdettävä itse toteuttamaan ja niin tein.



''Meillä oli yhteinen tavoite, joka oli insinööriopiskelijoita mahdollisimman hyvin palveleva yhdistyksen toiminta.''

Vuoden 2014 TIO:n hallituksessa olleena olin saanut paljon lisää ymmärrystä yhdistyksestämme ja tiesin suorilta, että halusin viedä asioita eteenpäin. Vaikka olin syksyn 2014 vaihdossa ulkomailla, lähetin paperisen hakemuksen TIO:n syyskokoukselle ja esitin halukkuuteni toimia puheenjohtajana vuonna 2015. Niukille se meni, mutta minut valittiin puheenjohtajaksi. Suuret ideat ja suunnitelmat päässäni lähdin toteuttamaan ja kehittämään toimintaa. Olin oppinut edellisestä vuodesta paljon, mutta 2015 ymmärsin, mitä tarkoittaa tiimi ja mitä on olla osana vahvaa tiimiä. Opin vastaanottamaan kritiikkiä, palautetta ja kuuntelemaan. Opin, että en tiedä kaikkea, enkä osaa kaikkea ja ennen kaikkea en pysty kaikkeen, yksin. Mutta tiiminä me pystyimme mihin vain. Ja näin ryhmän, joka oppi viikko viikolta pelaamaan paremmin yhteen. Ei se ruusuista ollut alusta lähtien, mutta vuoden lopussa meillä oli toisiamme arvostava vahva tiimi, joka oli vuoden aikana rakentanut luottamuksen välilleen. Meillä oli yhteinen tavoite, joka oli insinööriopiskelijoita mahdollisimman hyvin palveleva yhdistyksen toiminta.



''Koulutuksemme on ammattikuvamme perustukset, ammattikunnan yhteisö vahvistaa identiteettiämme.''

Miksi lähteä mukaan aktiiviksi? Olemme vahvempia työelämässä, kun meillä on laadukas koulutus kehittävillä työharjoittelujaksoilla, sekä haastavilla insinööritöillä. Meidän usko itseemme, osaamiseemme ja koulutukseemme pitää olla vahva, jotta voimme onnistua työssämme. Koulutuksemme on ammattikuvamme perustukset, ammattikunnan yhteisö vahvistaa identiteettiämme ja näiden osien avulla menestymme työelämässä. Haluamme kehittää ja haastaa itseämme, oppia koko ajan uutta ja elää työelämän haasteiden aallonharjalla, asiantuntijoina. Opiskelijayhdistys vahvistaa ja rakentaa perustat näille asioille, tuo asiat jokaisen opiskelijan tietoon, toimii edunvalvojana. Kun lähdin aktiiviksi, sain kehittää ja olla mukana vaikuttamassa. Olen tehnyt paljon, koska olen kokenut asiat tärkeäksi. 

''On kuitenkin ollut hienoa olla mukana pyörittämässä isoa ratasta, joka tekee merkityksellisiä asioita.''

Se työ, mitä olen tehnyt, ei näy insinööriopiskelijan arjessa, enkä opiskelija-aktiivitoimintaan lähtiessäni ymmärtänyt mitä kaikkea tulenkaan tekemäänkään opintojen ohessa. On kuitenkin ollut hienoa olla mukana pyörittämässä isoa ratasta, joka tekee merkityksellisiä asioita. Suurin työ on siinä, että näiden asioiden eteen tehty työ tulisi vielä näkyväksi ja ymmärretyksi yhteisössämme sekä sen ulkopuolella. Insinöörien ei tarvitse olla liukuhihnakoulutettuja perustutkintoja, vaan omilla valinnoillaan profiloituja ammattiylpeitä asiantuntijoita.

Me nuoret olemme tottuneet, että kaikki on aina ollut valmiina. Ja näinhän se ei todellisuudessa ole. Se, että me, uusi nuori työntekijäsukupolvi, ymmärrämme, ettei esimerkiksi 40 tunnin työviikko, vanhempainvapaat ja pekkaset ole ollut aina itsestäänselvyys on tärkeää. Edunvalvontaa tehdään koko ajan. Olen tehnyt töitä laadukkaan, työelämään tähtäävän tekniikan alan opetuksen eteen. Olen tehnyt töitä insinööriyhteisön kehityksessä - yhdessä olemme vahvoja ja ennen kaikkea yhdessä olemme enemmän yhteisönä, opintojen jälkeen myös työpaikoilla. Aktiiveille paras palkka on se, kun katsoo ajassa taaksepäin ja näkee sen ison kaaren kehityksen. Ei aktiivi tarvitse kunniaa ja glooriaa, eikä sitä kannata odottaakaan aktiivina. Mieti mikä on toiminnan tärkein tavoite ja satsaa siihen, huomaat, että se maksaa palkkaansa itsekseen takaisin verkostojen, uusien mahdollisuuksien ja esimerkiksi työelämätaitojen 
muodossa.



''Kaikki ovat hyviä aktiiveja ja ennen kaikkea kokonaisuudelle jokainen on tärkeä.''

Yhteisössämme parasta on se, että jokainen on arvokas ja tärkeä osa yhteisöä ja moni pääsee vaikuttamaan ja kehittämään toimintaa. Sen kuuluu olla juuri näin. Kaikki ovat hyviä aktiiveja ja ennen kaikkea kokonaisuudelle jokainen on tärkeä. Jos siis pienikin toiminnan kehityksen jyvä itää sinussa, lähde rohkeasti mukaan aktiivitoimintaan!

Henna Reponen
Aktiivinen jäsen 2012 -

torstai 3. elokuuta 2017

Matkalla insinööriksi, osa 4 - Miksi arvostaa insinöörikulttuuria?

Syksyllä 2012 Henna oli opintonsa juuri aloittanut insinööriopiskelija, tänään Henna on insinööri. Matkalla insinööriksi -juttusarja kertoo yhden tarinan aina valintakokeista insinööriksi valmistumiseen asti - ja jopa sen yli.

Millainen on tavallinen suomalainen insinööriopiskelija? Vähäsanainen, nauttii pelailusta vuorokauden ympäri, teknologia ja koneet kiinnostavat, mutta niistä puhuminen ''kansakielellä'' ei ole helppoa. Lajitoveriin törmätessään ja uskaltaessaan aloittaa keskustelun tämän kanssa, voi keskustelu nousta sfääreihin, joita ei muun alan opiskelija enää ymmärrä. Insinööriopiskelija on hiljainen, joka ei apua turhaan kysele, osaa ja opiskelee itse, tai sitten jättää asian hautumaan. Rationaalinen ajattelu ja ongelmanratkaisu korostuvat.


''Hiljainen insinööri on nykypäivänä katoava työnkuva.''

Vai onko insinööriopiskelija enää tällainen? Ei ole. Edelleen uskallan väittää, että rationaalinen ajattelutapa ja ongelmanratkaisu ovat suuressa roolissa insinööriopiskelijan maailmankuvaa tarkasteltaessa, ovathan ne insinöörin työssä välttämättömiä taitoja. Nykyään on kuitenkin ajateltava sieltä kuuluisan boksin ulkopuolelta ja huomioitava työelämän tarpeet, miten ammattikorkeakoulututkinto valmentaa insinööriopiskelijaa itseä työelämään. Monialaiset työelämälähtöiset projektit ovat tulleet jäädäkseen osaksi opiskelua ja hyvä niin. Meille ei enää yksin riitä hyvä ongelmanratkaisukyky, vaan meidän pitää olla innovatiivisia. Ulospäinsuuntautuva ote opiskeluun ja yleiseen habitukseen on jokaisen insinööriopiskelijan löydettävä itsestään tai sitten opeteltava se vaikka väkisin. Hiljainen insinööri on nykypäivänä katoava työnkuva.



Vaikka sekä koulutus että opetus ovat ajansaatossa kehittyneet huimasti, insinöörikulttuuri ja sen perinteiset muodot ovat säilyneet tähän päivään asti vahvoina. Insinöörisormus on ammattikuvan tunnusmerkki, jota kantavat ylpeinä kaikki sen valmistumisensa jälkeen hankkineet. Insinöörisormuksia saa ihastella niin eläköityneiden konkareiden, alan rautaisten ammattilaisten, kuin juuri valmistuneiden keltanokkien vasemmassa keskisormessa.

Insinöörilakki eli Imppulakki on haalareiden tapaan ammattikuntamme tunnus ja haalareiden tavoin se korostaa yhteisöä ja ammatti-identiteettiä. Insinöörilakkia saa käyttää jokainen valmistunut ja opiskeleva insinööri ensimmäisen opiskeluvuoden vapusta eteenpäin. Lakituksia järjestetään vapun aattona ympäri Suomea ja lakitukset ovat iso yhteisön rakentaja. 



''Paikalliset opiskelijayhdistykset kantavat insinöörikulttuurin järeitä perinteitä ja kehittävät vuosittain uusia.''

Tänä vuonna tulee 35 vuotta siitä, kun perustettiin ensimmäiset IOL:n paikallisyhdistykset, kuten myös minun kasvattiseurani Turun Insinööriopiskelijat TIO ry. Paikalliset opiskelijayhdistykset kantavat insinöörikulttuurin järeitä perinteitä ja kehittävät vuosittain uusia. Insinööreillä on ollut tapana näkyä opiskelijakulttuurissa aina ja mitä suurenevissa määrin vain positiivisesti. Rastikierrokset tarjoavat insinöörimäisiä aktiviteetteja ja tiiviiltä ryhmäytymiseltä sekä verkostoitumiselta on lähes mahdotonta välttyä illan aikana. Ympäri Suomen Tursajaisia on parhaimmillaan järjestetty yli 25 vuoden ajan. Sitsit ja yhteistyö muiden opiskelijayhdistysten kanssa tapahtumien järjestemisessä kuuluu insinööriopiskelijakulttuuriin. Sitseihin kuuluu jokaisen insinöörin oma laulukirja, Laulumatti

Insinöörikulttuurin ylläpidossa ja kehittämisessä opiskelijayhdistyksen tukena on koko valtakunnallinen tukiverkosto. Insinööriopiskelijat ovat erityisessä asemassa, sillä jokaiselta paikkakunnalta, jossa on tekniikan alan opetusta ammattikorkeakoulussa, löytyy nykypäivänä myös insinööriopiskelijoiden oma paikallisyhdistys, jotka nitoo yhteen Insinööriopiskelijaliitto IOL ry. Näin on syntynyt myös vahva valtakunnallinen insinööriopiskelijakulttuuri, joka on Suomessa hyvin ainutlaatuista. Jokaisen opiskelijan, etenkin insinööriopiskelijan on ainakin kerran opintojensa aikana koettava Inssicooper, ASTin-risteily ja ennen kaikkea Insinööriopiskelijapäivät!



''Se on meidät yhteen nitova voima.''

Miksi arvostaa insinöörikulttuuria? Se on meidät yhteen nitova voima. Me arvostamme perinteitä, jotka kulkevat pitkälle historiaan, mutta voimme aina kehittää ja viedä eteenpäin kulttuuria ja luoda uutta, mikä tekee kulttuurista yhteisömme perustan ja liiman sekä suolan että sokerin.

Henna Reponen
Sihteeri 2014, Turun Insinööriopiskelijat TIO ry