Matkalla insinööriksi, osa 7 - Eat, sleep, work hard and repeat

Syksyllä 2012 Henna oli opintonsa juuri aloittanut insinööriopiskelija, tänään Henna on insinööri. Matkalla insinööriksi -juttusarja kertoo yhden tarinan aina valintakokeista insinööriksi valmistumiseen asti - ja jopa sen yli.

Parasta opiskeluaikanani:

• Opiskelijavaihto Hollannissa syksyllä 2014, kansainväliset projektit yritysten kanssa
• Monialaiset projektiopinnot antoivat laajan kuvan työelämässä vaikuttamisesta
• Valtakunnalliset IOL:n tapahtumat; ASTin, IOP ja InssiCooper, parempia valtakunnallisten verkostojen lähteitä ei opiskelija tästä maasta löydä
• Liiton koulutukset; tiedon ja taidon lisäksi koulutukset loivat yhteisöä ja verkostoja
• Ystävät; samanhenkiset ihmiset solmivat ystävyyssuhteita aktiivitoiminnassa ympäri Suomen - ihan parasta

Valmistuminen konkretisoi sen pitkäaikaisen tavoitteen, minkä avulla koko ammattikorkeakouluaika aukesi minulle kaikkine mahdollisuuksineen viisi vuotta aikaisemmin. Matkan varrelta en muuttaisi mitään. Ainoastaan toivoisin itseni uskovan enemmän omaan tekemiseeni ja myöntämään oman itseni rajalliset voimavarat jaksaminen silmällä pitäen, koska niissä asioissa en ole ollut hyvä. En tosin olisi ilman kokemuksia opiskeluaikana tiedostanut edes niin selkeästi näitä omia ominaisuuksiani.

Vaikka yhdistystoiminta olisi tuttua, uudessa ympäristössä toimiminen vie aikansa, että sopeutuu. Halusin ymmärtää ja oppia paljon, sopeuduin. Verkostoiduin ja halusin hahmottaa suuria kokonaisuuksia. Ammatillisesta edunvalvonnasta en ollut koskaan kuullutkaan, vaikka harraste- ja urheiluseurojen yhdistystoiminta olikin tuttua. Se, mikä kuitenkin oli kaikissa yhdistyksissä yhteistä, oli yhteisö ja yhteinen tavoite.

Insinööriopiskelijoiden yhteisössä paikallisella tasolla näen kaksi tärkeää tehtävää:

1. Kaksisuuntainen viestintä ja vuorovaikutus valtakunnalliselta tasolta paikalliselle tasolle ja toisinpäin => näin toteuttaen edunvalvontaa monella eri sektorilla
2. Vahvan yhteisön rakentaminen, johon tapoja on yhtä monta kuin tekijää ja aktiivia, esimerkiksi erilaiset tapahtumat, koulutukset ja jäsenillat

''It is all about the edunvalvonta''

Valtakunnallisella tasolla it is all about the edunvalvonta, joka perustuu KATE-ajatteluun sisältäen ne tärkeimmät teemat opiskelijoiden edunvalvonnassa tekniikan alalla; koulutus, ammattikuva ja työelämä. Teemat kiteytyvät vahvasti yhteen; kun koulutus on laadukasta, se on myös laajalti työelämälähtöistä ja kun se on työelämälähtöistä ja laadukasta, parannetaan osaajien ammatti-identiteettiä. 

Valtakunnallinen toiminta ei ole tapahtumien järjestämistä, vaan tapahtumien järjestämisen kautta yhteisön rakentamista, jossa mietitään aina miten toiminta palvelee jäsenistöä. Toimiessani IOL:n varapuheenjohtaja vuonna 2016 minulle oli selvää, että iso edunvalvonnan kokonaisuus ei pysy hyppysissä, jos keskitytään vain yhteen teemaan, vaan on hallittava ja hahmotettava laajempi kokonaisuus. 

Ilman yhteisöä, eli jäseniä, ei yksikään yhdistys ole mitään. Mitä avoimempaa toiminta on ja mitä enemmän toiminta tarjoaa erilaisia asioita jäsenilleen, sitä vahvempi on yhteisö kokonaisuutena. Jos paikallisella tasolla ymmärtää tämän idean, saa paljon aikaan, mutta valtakunnallisessa toiminnassa edellytyksenä on, että ymmärtää kokonaiskuvan, jotta voi toimia vakuuttavana vaikuttajana.

Aina on muistettava miksi me tätä teemme; laadukkaan insinöörikoulutuksen ja vahvan yhteisön ammattikuvan takia. Toiminnasta opiskeluiden ohessa saa myös tarpeellisia työelämän taitoja, kuten neuvottelu- ja tiimityöskentelytaitoja sekä pystyy vahvistamaan ja kerryttämään verkostojaan toimiessaan osana yhteisöämme. 

Opiskelija-aktiivin lyhyt muistilista:

• Muista tasapainottaa harrastukset ja opinnot
• Priorisoi selkeästi, äläkä ahnetu
• Myönnä virheesi ja väsymyksesi
• Muista aktiivitoiminnan lisäksi myös pitää ystävyys- ja perhesuhteita yllä

''Opiskelu on ihmisen parasta aikaa ja siitä kannattaa ottaa kaikki irti''

Nyt valmistuneena voin todeta saman, kuin tutorina tai opiskelija-aktiivina; opiskelu on ihmisen parasta aikaa ja siitä kannattaa ottaa kaikki irti, koska opiskelu ei kestä ikuisesti. Se on ohimenevä elämänvaihe, joka valmentaa jokaista koko loppuelämäänsä varten. Siksi siitä kannattaa ottaa kaikki irti, nauttia ja elää. Kun ei murehdi liikaa ja ottaa ilon irti arjesta, on myös valmistuneena valmiimpi työelämän haasteisiin. 

Tsemppiä kaikille opintoihin, orientoiviin ja työelämään!

Henna Reponen

Insinööri (AMK)

Matkalla insinööriksi, osa 5 - Aktivoituminen

Syksyllä 2012 Henna oli opintonsa juuri aloittanut insinööriopiskelija, tänään Henna on insinööri. Matkalla insinööriksi -juttusarja kertoo yhden tarinan aina valintakokeista insinööriksi valmistumiseen asti - ja jopa sen yli.

Koitti se päivä syksyllä 2013, kun lupasin olla käytettävissä Turun Insinööriopiskelijat TIO ry:n hallitukseen. Takana oli tutorointisyksy ja se oli oikeastaan viimeinen niitti siihen, että tiesin haluavani kehittää yhdistyksemme toimintaa sekä toimintoja ja olla mukana vaikuttamassa. Tiesin tutorina hyvin, mitä insinööriopiskelijat kaipasivat ja tiesin mikä tavallisia jäseniä hiersi. Valitusvirsi harvoin auttaa mihinkään asiaan, joten tiesin, jos halusin asioiden tapahtuvan, oli lähdettävä itse toteuttamaan ja niin tein.

''Meillä oli yhteinen tavoite, joka oli insinööriopiskelijoita mahdollisimman hyvin palveleva yhdistyksen toiminta.''

Vuoden 2014 TIO:n hallituksessa olleena olin saanut paljon lisää ymmärrystä yhdistyksestämme ja tiesin suorilta, että halusin viedä asioita eteenpäin. Vaikka olin syksyn 2014 vaihdossa ulkomailla, lähetin paperisen hakemuksen TIO:n syyskokoukselle ja esitin halukkuuteni toimia puheenjohtajana vuonna 2015. Niukille se meni, mutta minut valittiin puheenjohtajaksi. Suuret ideat ja suunnitelmat päässäni lähdin toteuttamaan ja kehittämään toimintaa. Olin oppinut edellisestä vuodesta paljon, mutta 2015 ymmärsin, mitä tarkoittaa tiimi ja mitä on olla osana vahvaa tiimiä. Opin vastaanottamaan kritiikkiä, palautetta ja kuuntelemaan. Opin, että en tiedä kaikkea, enkä osaa kaikkea ja ennen kaikkea en pysty kaikkeen, yksin. Mutta tiiminä me pystyimme mihin vain. Ja näin ryhmän, joka oppi viikko viikolta pelaamaan paremmin yhteen. Ei se ruusuista ollut alusta lähtien, mutta vuoden lopussa meillä oli toisiamme arvostava vahva tiimi, joka oli vuoden aikana rakentanut luottamuksen välilleen. Meillä oli yhteinen tavoite, joka oli insinööriopiskelijoita mahdollisimman hyvin palveleva yhdistyksen toiminta.

''Koulutuksemme on ammattikuvamme perustukset, ammattikunnan yhteisö vahvistaa identiteettiämme.''

Miksi lähteä mukaan aktiiviksi? Olemme vahvempia työelämässä, kun meillä on laadukas koulutus kehittävillä työharjoittelujaksoilla, sekä haastavilla insinööritöillä. Meidän usko itseemme, osaamiseemme ja koulutukseemme pitää olla vahva, jotta voimme onnistua työssämme. Koulutuksemme on ammattikuvamme perustukset, ammattikunnan yhteisö vahvistaa identiteettiämme ja näiden osien avulla menestymme työelämässä. Haluamme kehittää ja haastaa itseämme, oppia koko ajan uutta ja elää työelämän haasteiden aallonharjalla, asiantuntijoina. Opiskelijayhdistys vahvistaa ja rakentaa perustat näille asioille, tuo asiat jokaisen opiskelijan tietoon, toimii edunvalvojana. Kun lähdin aktiiviksi, sain kehittää ja olla mukana vaikuttamassa. Olen tehnyt paljon, koska olen kokenut asiat tärkeäksi. 

''On kuitenkin ollut hienoa olla mukana pyörittämässä isoa ratasta, joka tekee merkityksellisiä asioita.''

Se työ, mitä olen tehnyt, ei näy insinööriopiskelijan arjessa, enkä opiskelija-aktiivitoimintaan lähtiessäni ymmärtänyt mitä kaikkea tulenkaan tekemäänkään opintojen ohessa. On kuitenkin ollut hienoa olla mukana pyörittämässä isoa ratasta, joka tekee merkityksellisiä asioita. Suurin työ on siinä, että näiden asioiden eteen tehty työ tulisi vielä näkyväksi ja ymmärretyksi yhteisössämme sekä sen ulkopuolella. Insinöörien ei tarvitse olla liukuhihnakoulutettuja perustutkintoja, vaan omilla valinnoillaan profiloituja ammattiylpeitä asiantuntijoita.

Me nuoret olemme tottuneet, että kaikki on aina ollut valmiina. Ja näinhän se ei todellisuudessa ole. Se, että me, uusi nuori työntekijäsukupolvi, ymmärrämme, ettei esimerkiksi 40 tunnin työviikko, vanhempainvapaat ja pekkaset ole ollut aina itsestäänselvyys on tärkeää. Edunvalvontaa tehdään koko ajan. Olen tehnyt töitä laadukkaan, työelämään tähtäävän tekniikan alan opetuksen eteen. Olen tehnyt töitä insinööriyhteisön kehityksessä - yhdessä olemme vahvoja ja ennen kaikkea yhdessä olemme enemmän yhteisönä, opintojen jälkeen myös työpaikoilla. Aktiiveille paras palkka on se, kun katsoo ajassa taaksepäin ja näkee sen ison kaaren kehityksen. Ei aktiivi tarvitse kunniaa ja glooriaa, eikä sitä kannata odottaakaan aktiivina. Mieti mikä on toiminnan tärkein tavoite ja satsaa siihen, huomaat, että se maksaa palkkaansa itsekseen takaisin verkostojen, uusien mahdollisuuksien ja esimerkiksi työelämätaitojen 
muodossa.

''Kaikki ovat hyviä aktiiveja ja ennen kaikkea kokonaisuudelle jokainen on tärkeä.''

Yhteisössämme parasta on se, että jokainen on arvokas ja tärkeä osa yhteisöä ja moni pääsee vaikuttamaan ja kehittämään toimintaa. Sen kuuluu olla juuri näin. Kaikki ovat hyviä aktiiveja ja ennen kaikkea kokonaisuudelle jokainen on tärkeä. Jos siis pienikin toiminnan kehityksen jyvä itää sinussa, lähde rohkeasti mukaan aktiivitoimintaan!

Henna Reponen
Aktiivinen jäsen 2012 -

Matkalla insinööriksi, osa 2 - Mistä se ajatus sitten lähti ja mihin se johti?

Syksyllä 2012 Henna oli opintonsa juuri aloittanut insinööriopiskelija, tänään Henna on insinööri. Matkalla insinööriksi -juttusarja kertoo yhden tarinan aina valintakokeista insinööriksi valmistumiseen asti - ja jopa sen yli.

Lukion tai ammattikoulun jälkeen osa hyppää työelämän pyörän sijasta hakemaan lisähaasteita pyrkien korkeakouluun opiskelemaan. Omalta osaltani suoritin lukion jälkeen sisustajan ammattitutkinnon. Ammattikoulu oli itselleni täydellinen lisäaika. Siellä ehdin miettiä mitä minusta tulee, kun olen aikuinen. Se on edelleen aika vaikea kysymys vastattavaksi, mutta silloin ymmärsin ensimmäisen kerran, että kehittyäkseen on siirryttävä pois mukavuusalueelta.

''Halusin valmistautua huolella, koska ensimmäistä kertaa tiesin mitä haluan.''

Olen luonteeltani jämäkkä, järjestelmällinen ja ratkaisukeskeinen toimija. Rakennustekniikan koulutusohjelma oli loppujen lopuksi hyvin luonnollinen valinta. En ollut kuitenkaan varma pääsisinkö opiskelemaan, sillä en luottanut läpäiseväni valintakoetta. En ole koskaan ollut huono matemaattisissa aineissa, mutta hieman mukavuudenhaluisena (laiskana) jäivät nuo aineet lukiossa lukematta. Laiskuus kostautui tutustuessani tekniikan alan valintakokeeseen. Jännitin todella paljon olenko tarpeeksi hyvä korkeakouluun, joten laskin paljon harjoitustehtäviä valintakokeita varten. Halusin valmistautua huolella, koska ensimmäistä kertaa tiesin mitä haluan. Lopulta koe osottautui helpoksi ja olin sisällä korkeakoulussa.

''En olisi uskonut itsestäni paikallista vaikuttajaa.''

Vaikka joku olisi kertonut minulle, että myöhemmin istun työryhmässä kehittämässä Turun AMK:n valintakoekokeilua, en olisi uskonut itsestäni paikallista vaikuttajaa. Kuitenkin vuonna 2015 AMK:n tulosalueen kehityspäivien päätteeksi näin kävi ja olin mukana työryhmässä, jonka tehtävänä oli kehittää valintakoe konetekniikan yhteishakuun valtakunnallisen valintakokeen sijalle. Toimin silloin Turun Insinööriopiskelijoiden puheenjohtajana ja tietysti olin vapaaehtoinen toimimaan.

Työryhmässä annoin opiskelijan näkemystä sellaisesta tekniikan valintakokeesta, jolloin parhaiten alalle soveltuvat tulisi valittua opiskelemaan. Perustelin englannin kielen testaamisen tärkeyden, samoin kuin ennakkomateriaalin osana motivaation testausta kustannustehokkaasti. Korostin myös matemaattisten tehtävien tärkeyden olla alalle soveltavia. Toin esille ammatillisen tutkinnon suorittaneiden tasavertaista kohtelua opiskelijavalinnassa.

Ryhmä koostui tekniikan alan opettajista sekä minusta opiskelijaedustajana. Pystyäkseni toimimaan työryhmässä mahdollisimman hyvin, olin yhteydessä Insinööriopiskelijaliittoon ja sain heidän tekemää ja tutkimaa tekniikan valintakokeen kehittämisen materiaalia käyttööni. Lopputuloksena tässä syksyn valintakokeessa oli alan kirjallisuutta ennakkomateriaalina, josta oli kysymyksiä kokeessa. Ennakkomateriaali hyödytti myös soveltavissa matematiikan sekä fysiikan ja kemian tehtävissä, jotka suunniteltiin alaan suuntaaviksi. Vieraan kielen testauksen lisäys toteutettiin ennakkomateriaalissa olleella englannin kielisellä artikkelilla.

Minulla oli ilo olla mukana paikallisesti kehittämässä valintakoetta, jonka kautta myös tekniikan koulutuksemme laatu kasvoi, kun valintakoe mittaa paremmin oikeaa soveltuvuutta alalle. Vuonna 2015 toimin Turussa paikallisena opiskelijoiden äänitorvena, opiskelija-aktiivina ja laadukkaan koulutuksen edunvalvojana sekä puolustajana. 

''Kaikkeen on mahdollista vaikuttaa, jos vain on oikea tahtotila.''

Valintakokeissa vuonna 2012 tiesin haluavani opiskelemaan, toivoin ja jännitin sitä todella. En kuitenkaan tiennyt mihin alkava seikkailu minut opiskelijan maailmassa johdattaisi ja millaiseen työmaahan se johtaisi. Siitä se ajatus kuitenkin lähti, vaikken sitä koepaperia tuijottaessani olisi mitenkään uskonutkaan. Myöhemmin uskoin sen, että kaikkeen on mahdollista vaikuttaa ja asioita on mahdollista kehittää, jos vain on oikea tahtotila. 

Henna Reponen

Turun Insinööriopiskelijat TIO ry puheenjohtaja 2015

Normipäivä liittohallituksessa #3 Antin päivä

Tämä on mahdollisimman totuudenmukainen kertomus normaalista päivästäni, jolloin IOL hallitushommani vievät minut jollekin vastuupaikkakunnistani.

Aamulla lähden seitsemän jälkeen valumaan Helsingin julkisilla kohti rautatieasemaa, josta juna kohti Turkua liikahtaa puoli kahdeksan ja kahdeksan välissä. Junamatka Turkuun kestää noin kaksi tuntia, jonka aikana teen yleensä töitä (mahdollisuus etätöihin), kirjoittelen IOL raportteja tai muun tekemisen puutteessa ihan vaan chillailen unihiekkaa pois silmistä.

Kupittaan asemalta kaikille TIO:n toimipisteille on käytännössä kävelymatka (Sepänkadulle 1,5km), mutta aina kun kyytiä olen pyytänyt, ei se ole ollut mikään ongelma :) Koululle päästyäni valmistellaan ständi valmiiksi päivää varten ja tsekataan mahdollisten luokkakierrosten luokat ja kellonajat. Jos päivän aikana on tarkoitus pitää kohdennettuja luokkainfoja tiettyyn aiheeseen liittyen, voidaan vielä ennen ständin alkua tarkistaa diat kertaalleen lävitse.  

Kuvassa iloinen paikallistoimija ständitohinoissa

Ständeilyn ja mahdollisten luokkakierrosten ohessa jutustelen tietenkin paikallisyhdistyksen hallituslaisten kanssa yleisistä kuulumisista ja mahdollisista huolista/murheista. Myös paikalla olevien sidosryhmien kanssa on yleensä tullut ainakin muutama sananen vaihdettua.

Jos vain aikataulut sopivat, on ständin jälkeen porukalla mukava tehdä jotain oheistoimintaa. Usein se on kenties syömässä tai yhdellä pitkällä käymistä. Mukavaa vaihtelua on myös porukalla esimerkiksi frisbeegolfaamassa käyminen, jos pelaamisesta kiinnostuneita on paikalla!

Ständipäivän ja mahdollisen oheistoiminnan jälkeen saattaa välillä olla palaveria vielä alkuillan aikana tai kenties opiskelijabileet. Jos ei seuraavana päivänä ole samalla paikkakunnalla ständiä tai muita tapaamisia, illalla viimeistään suuntaan kotia kohti junassa raporttia kirjoitellen tai omia hommia tehden. Ständipäivän jälkeen kotona on päivästä riippuen klo 17 ja 23 väliltä.

Kenttäkierroksella ehtii välillä harrastetoiminnan pariin (kuvituskuva)