Millainen on tavallinen suomalainen insinööriopiskelija? Vähäsanainen, nauttii pelailusta vuorokauden ympäri, teknologia ja koneet kiinnostavat, mutta niistä puhuminen ''kansakielellä'' ei ole helppoa. Lajitoveriin törmätessään ja uskaltaessaan aloittaa keskustelun tämän kanssa, voi keskustelu nousta sfääreihin, joita ei muun alan opiskelija enää ymmärrä. Insinööriopiskelija on hiljainen, joka ei apua turhaan kysele, osaa ja opiskelee itse, tai sitten jättää asian hautumaan. Rationaalinen ajattelu ja ongelmanratkaisu korostuvat.
''Hiljainen insinööri on nykypäivänä katoava työnkuva.''
Vai onko insinööriopiskelija enää tällainen? Ei ole. Edelleen uskallan väittää, että rationaalinen ajattelutapa ja ongelmanratkaisu ovat suuressa roolissa insinööriopiskelijan maailmankuvaa tarkasteltaessa, ovathan ne insinöörin työssä välttämättömiä taitoja. Nykyään on kuitenkin ajateltava sieltä kuuluisan boksin ulkopuolelta ja huomioitava työelämän tarpeet, miten ammattikorkeakoulututkinto valmentaa insinööriopiskelijaa itseä työelämään. Monialaiset työelämälähtöiset projektit ovat tulleet jäädäkseen osaksi opiskelua ja hyvä niin. Meille ei enää yksin riitä hyvä ongelmanratkaisukyky, vaan meidän pitää olla innovatiivisia. Ulospäinsuuntautuva ote opiskeluun ja yleiseen habitukseen on jokaisen insinööriopiskelijan löydettävä itsestään tai sitten opeteltava se vaikka väkisin. Hiljainen insinööri on nykypäivänä katoava työnkuva.
Vaikka sekä koulutus että opetus ovat ajansaatossa kehittyneet huimasti, insinöörikulttuuri ja sen perinteiset muodot ovat säilyneet tähän päivään asti vahvoina. Insinöörisormus on ammattikuvan tunnusmerkki, jota kantavat ylpeinä kaikki sen valmistumisensa jälkeen hankkineet. Insinöörisormuksia saa ihastella niin eläköityneiden konkareiden, alan rautaisten ammattilaisten, kuin juuri valmistuneiden keltanokkien vasemmassa keskisormessa.
Insinöörilakki eli Imppulakki on haalareiden tapaan ammattikuntamme tunnus ja haalareiden tavoin se korostaa yhteisöä ja ammatti-identiteettiä. Insinöörilakkia saa käyttää jokainen valmistunut ja opiskeleva insinööri ensimmäisen opiskeluvuoden vapusta eteenpäin. Lakituksia järjestetään vapun aattona ympäri Suomea ja lakitukset ovat iso yhteisön rakentaja.
''Paikalliset opiskelijayhdistykset kantavat insinöörikulttuurin järeitä perinteitä ja kehittävät vuosittain uusia.''
Tänä vuonna tulee 35 vuotta siitä, kun perustettiin ensimmäiset IOL:n paikallisyhdistykset, kuten myös minun kasvattiseurani Turun Insinööriopiskelijat TIO ry. Paikalliset opiskelijayhdistykset kantavat insinöörikulttuurin järeitä perinteitä ja kehittävät vuosittain uusia. Insinööreillä on ollut tapana näkyä opiskelijakulttuurissa aina ja mitä suurenevissa määrin vain positiivisesti. Rastikierrokset tarjoavat insinöörimäisiä aktiviteetteja ja tiiviiltä ryhmäytymiseltä sekä verkostoitumiselta on lähes mahdotonta välttyä illan aikana. Ympäri Suomen Tursajaisia on parhaimmillaan järjestetty yli 25 vuoden ajan. Sitsit ja yhteistyö muiden opiskelijayhdistysten kanssa tapahtumien järjestemisessä kuuluu insinööriopiskelijakulttuuriin. Sitseihin kuuluu jokaisen insinöörin oma laulukirja, Laulumatti.
Insinöörikulttuurin ylläpidossa ja kehittämisessä opiskelijayhdistyksen tukena on koko valtakunnallinen tukiverkosto. Insinööriopiskelijat ovat erityisessä asemassa, sillä jokaiselta paikkakunnalta, jossa on tekniikan alan opetusta ammattikorkeakoulussa, löytyy nykypäivänä myös insinööriopiskelijoiden oma paikallisyhdistys, jotka nitoo yhteen Insinööriopiskelijaliitto IOL ry. Näin on syntynyt myös vahva valtakunnallinen insinööriopiskelijakulttuuri, joka on Suomessa hyvin ainutlaatuista. Jokaisen opiskelijan, etenkin insinööriopiskelijan on ainakin kerran opintojensa aikana koettava Inssicooper, ASTin-risteily ja ennen kaikkea Insinööriopiskelijapäivät!
''Se on meidät yhteen nitova voima.''
Miksi arvostaa insinöörikulttuuria? Se on meidät yhteen nitova voima. Me arvostamme perinteitä, jotka kulkevat pitkälle historiaan, mutta voimme aina kehittää ja viedä eteenpäin kulttuuria ja luoda uutta, mikä tekee kulttuurista yhteisömme perustan ja liiman sekä suolan että sokerin.
Henna Reponen
Sihteeri 2014, Turun Insinööriopiskelijat TIO ry
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti