Insinööriopiskelijakulttuuri osana opiskelijaelämää

Olitpa sitten tänä syksynä opintosi aloittanut tai jo useamman vuoden insinööriopiskelija, insinööriopiskelijakulttuuri tulee sinulle jossain vaiheessa tutuksi hyvin vahvana osana tämän päivän opiskelijan arkea. Täytyy muistaa, että opiskelijaelämään kuuluu paljon muutakin kuin opiskelu ja juurikin opiskelijakulttuuri tarjoaa hyvän vastapainon itse opiskelulle ja näin myös auttaa jaksamaan opintojen viemisessä eteenpäin. Sanotaan, että opiskelu on ihmisen parasta aikaa - niin se onkin! Haalarit, insinöörilakki ja Laulumatti ovat oleellinen osa insinööriopiskelijakulttuuria.

Kurssien ja labratöiden parissa ahertaminen, kavereiden kanssa temmeltäminen opiskelijajuhlissa haalarit jalassa ja vaikka saunominen Laulumatin kappaleita laulellen: kaikki tämä on osa sitä insinööriopiskelijakulttuuria.

Insinöörilakki, jonka käyttöoikeuden insinööriopiskelija saa ensimmäisenä opiskeluvappunaan, on yksi arvokkaimmista ammattikuntamme tunnuksista. Imppulakkia näkeekin useissa tapahtumissa insinööriopiskelijoilla päässä tai olalla.

1980-luvulla Suomeen kunnolla levinnyt haalarikulttuuri on nykyään yksi näkyvimpiä opiskelijastatuksen symboleja. Opiskelijat värikkäine haalareineen ovat tuttu näky monessa kaupungissa. Myös paikkakuntakohtaiset perinteet tuovat oman mausteensa haalarikulttuuriin.

Haalareihin liittyy oleellisesti haalarimerkit sekä kaikki mikä matkan varrella on kiinnitetty roikkumaan tähän opiskelijan univormuun. Haalarimerkkejä saa esimerkiksi useimmista tapahtumista vastineeksi osallistumisesta, mutta niitä voi myös ostaa eri tahoilta. Jo yksittäinen haalarimerkki saattaa kätkeä taakseen hienoja muistoja ja paljon tarinoita. Myös esimerkiksi eri tapahtumien suorituspassit voi jättää roikkumaan haalareihin muistoksi kyseisistä tapahtumista.

Jokaisen insinööriopiskelijan haalareiden vakiovarustukseen kuuluu myös meidän oma laulukirjamme; Laulumatti^2. Tähän hupaisaan laulukirjaan törmää monissa opiskelijatapahtumissa ja yllättävän usein myös saunoessa. Perinteinen Laulumatti on hieman arka saunan kosteudelle, mutta uusi tuleva Saunamatti tulee korjaamaan tämän ongelman.

Haluan kannustaa kaikkia ottamaan ilon irti koko opiskeluajasta ja osallistumaan sekä verkostoitumaan oman paikkakunnan tapahtumissa. Suosittelen myös lähtemään paikallisyhdistysten mukana valtakunnallisiin tapahtumiin tutustumaan samanhenkisiin insinööriopiskelijoihin ympäri Suomen.

Loppuun haluan toivottaa hyviä hetkiä opiskelijakulttuurin parissa juuri Sinulle. Verkostoidu ja nauti!

Insinöörilaulun sanoin: ''Tää porukka on kultaa, mä en vaihtais koskaan toiseen.''

Juuso Heinonen
kulttuuri

Matkalla insinööriksi, osa 4 - Miksi arvostaa insinöörikulttuuria?

Syksyllä 2012 Henna oli opintonsa juuri aloittanut insinööriopiskelija, tänään Henna on insinööri. Matkalla insinööriksi -juttusarja kertoo yhden tarinan aina valintakokeista insinööriksi valmistumiseen asti - ja jopa sen yli.

Millainen on tavallinen suomalainen insinööriopiskelija? Vähäsanainen, nauttii pelailusta vuorokauden ympäri, teknologia ja koneet kiinnostavat, mutta niistä puhuminen ''kansakielellä'' ei ole helppoa. Lajitoveriin törmätessään ja uskaltaessaan aloittaa keskustelun tämän kanssa, voi keskustelu nousta sfääreihin, joita ei muun alan opiskelija enää ymmärrä. Insinööriopiskelija on hiljainen, joka ei apua turhaan kysele, osaa ja opiskelee itse, tai sitten jättää asian hautumaan. Rationaalinen ajattelu ja ongelmanratkaisu korostuvat.

''Hiljainen insinööri on nykypäivänä katoava työnkuva.''

Vai onko insinööriopiskelija enää tällainen? Ei ole. Edelleen uskallan väittää, että rationaalinen ajattelutapa ja ongelmanratkaisu ovat suuressa roolissa insinööriopiskelijan maailmankuvaa tarkasteltaessa, ovathan ne insinöörin työssä välttämättömiä taitoja. Nykyään on kuitenkin ajateltava sieltä kuuluisan boksin ulkopuolelta ja huomioitava työelämän tarpeet, miten ammattikorkeakoulututkinto valmentaa insinööriopiskelijaa itseä työelämään. Monialaiset työelämälähtöiset projektit ovat tulleet jäädäkseen osaksi opiskelua ja hyvä niin. Meille ei enää yksin riitä hyvä ongelmanratkaisukyky, vaan meidän pitää olla innovatiivisia. Ulospäinsuuntautuva ote opiskeluun ja yleiseen habitukseen on jokaisen insinööriopiskelijan löydettävä itsestään tai sitten opeteltava se vaikka väkisin. Hiljainen insinööri on nykypäivänä katoava työnkuva.

Vaikka sekä koulutus että opetus ovat ajansaatossa kehittyneet huimasti, insinöörikulttuuri ja sen perinteiset muodot ovat säilyneet tähän päivään asti vahvoina. Insinöörisormus on ammattikuvan tunnusmerkki, jota kantavat ylpeinä kaikki sen valmistumisensa jälkeen hankkineet. Insinöörisormuksia saa ihastella niin eläköityneiden konkareiden, alan rautaisten ammattilaisten, kuin juuri valmistuneiden keltanokkien vasemmassa keskisormessa.

Insinöörilakki eli Imppulakki on haalareiden tapaan ammattikuntamme tunnus ja haalareiden tavoin se korostaa yhteisöä ja ammatti-identiteettiä. Insinöörilakkia saa käyttää jokainen valmistunut ja opiskeleva insinööri ensimmäisen opiskeluvuoden vapusta eteenpäin. Lakituksia järjestetään vapun aattona ympäri Suomea ja lakitukset ovat iso yhteisön rakentaja. 

''Paikalliset opiskelijayhdistykset kantavat insinöörikulttuurin järeitä perinteitä ja kehittävät vuosittain uusia.''

Tänä vuonna tulee 35 vuotta siitä, kun perustettiin ensimmäiset IOL:n paikallisyhdistykset, kuten myös minun kasvattiseurani Turun Insinööriopiskelijat TIO ry. Paikalliset opiskelijayhdistykset kantavat insinöörikulttuurin järeitä perinteitä ja kehittävät vuosittain uusia. Insinööreillä on ollut tapana näkyä opiskelijakulttuurissa aina ja mitä suurenevissa määrin vain positiivisesti. Rastikierrokset tarjoavat insinöörimäisiä aktiviteetteja ja tiiviiltä ryhmäytymiseltä sekä verkostoitumiselta on lähes mahdotonta välttyä illan aikana. Ympäri Suomen Tursajaisia on parhaimmillaan järjestetty yli 25 vuoden ajan. Sitsit ja yhteistyö muiden opiskelijayhdistysten kanssa tapahtumien järjestemisessä kuuluu insinööriopiskelijakulttuuriin. Sitseihin kuuluu jokaisen insinöörin oma laulukirja, Laulumatti. 

Insinöörikulttuurin ylläpidossa ja kehittämisessä opiskelijayhdistyksen tukena on koko valtakunnallinen tukiverkosto. Insinööriopiskelijat ovat erityisessä asemassa, sillä jokaiselta paikkakunnalta, jossa on tekniikan alan opetusta ammattikorkeakoulussa, löytyy nykypäivänä myös insinööriopiskelijoiden oma paikallisyhdistys, jotka nitoo yhteen Insinööriopiskelijaliitto IOL ry. Näin on syntynyt myös vahva valtakunnallinen insinööriopiskelijakulttuuri, joka on Suomessa hyvin ainutlaatuista. Jokaisen opiskelijan, etenkin insinööriopiskelijan on ainakin kerran opintojensa aikana koettava Inssicooper, ASTin-risteily ja ennen kaikkea Insinööriopiskelijapäivät!

''Se on meidät yhteen nitova voima.''

Miksi arvostaa insinöörikulttuuria? Se on meidät yhteen nitova voima. Me arvostamme perinteitä, jotka kulkevat pitkälle historiaan, mutta voimme aina kehittää ja viedä eteenpäin kulttuuria ja luoda uutta, mikä tekee kulttuurista yhteisömme perustan ja liiman sekä suolan että sokerin.

Henna Reponen
Sihteeri 2014, Turun Insinööriopiskelijat TIO ry

Ylpeästi insinööriksi

Insinöörikunnan tunnuksia ovat esimerkiksi insinöörisormus ja rintamerkki, mutta insinööriopiskelijapiireissä näkyvin ja taatusti katu-uskottavin ammattikunnan tunnus on tietenkin legendaarinen insinöörilakki! Tuon kauniin violetin kahdeksankulmaisen samettilakin, tutummin myös imppulakiksi tituleeratun komistuksen, on aikoinaan herran vuonna 1969 suunnitellut Heikki Silván, joka itsekin opiskeli insinööriksi.

KoIO pipottaa Popovin patsaan sata päivää ennen vappua.

Normaalisti lakitustilaisuuksissa pääsee painamaan päähänsä aiemmasta opinahjosta saavutetun tunnuksen, mutta imppulakkia saa käyttää myös opiskelija ensimmäisestä insinöörivapustaan lähtien. Monilla paikkakunnilla järjestetäänkin vappuaattona insinöörilakitus, jolloin ensimmäisen vuoden insinööriopiskelijat saavat painaa lakin ensimmäistä kertaa päähänsä juhlallisuuksien saattelemana. Lisäksi osa paikallisyhdistyksistä järjestää erikseen patsaan lakituksen, jolla aloitetaan joko vapun juhlinta tai sen odotus. Hyvänä esimerkkinä mainittakoon perinteinen Popovin pipotus Kotkassa, jolloin Popovin patsas saa päähänsä insinöörimäisen pipon sata päivää ennen vappua. Ja lopulta pitkän odotuksen jälkeen, vappuaaton koittaessa, patsas lakitetaan imppulakilla.

Vappuaattona Popov saa imppulakin päähänsä.

Imppulakki on arvokas tunnus, joten luonnollisesti sen käyttöön liittyy perinteitä ja sääntöjä, joita tulee tarkoin jokaisen (tulevan) insinöörin varjella. Herrasmies ei pidä hattua sisätiloissa, kuten ei myöskään insinöörilakkia. Sisällä ollessa imppulakki asetetaan vasemmalle olalle siten, että tupsu kiertää niskan takaa oikealle olalle. Insinöörilakkia ei myöskään tule koskaan, eikä missään tapauksessa, luovuttaa henkilölle, jolla ei sen käyttöoikeutta ole.

Sisätiloissa lakkia pidetään olalla.

Jos näet tupsun nyöriin solmitun solmun, tarkoittaa se lakin kantajan olevan parisuhteessa. Jos taas näet nyöriin solmitun korkin, on kyseinen henkilö vannonut valan itse väkijuoman kanssa. Tällaiset solmut ovat kuitenkin harvassa ja sen voi solmia ainoastaan henkilö, jolla on jo korkki omassa lakissaan.

Solmu lakin nyörissä merkkaa parisuhdetta.

Insinöörilakin hankinta saattaa tuntua opiskelijasta melkoisen suurelta kustannukselta, mutta pidettäköön sitä panostuksena oman työn ja saavutuksien tunnustamiseksi. Kannettakoon me insinööriopiskelijat kaikki yhdessä imppulakkeja niille kuuluvalla ylpeydellä!

Lakkien ryhmätilaussesonki on käynnissä NYT - kysy lisää omalta paikallisyhdistykseltäsi.

Juuso Heinonen
kulttuuri
Matti Remes
ammattikuva ja -identiteetti