IOL:n ääni - Koulutuksen muuttuva suunta

Koulutus on jatkuvassa muutoksessa. Valtio valmistelee uutta visiota korkeakoulutukseen liittyen, ja maan hallitus aikoo yhdistää korkeakoululait eli purkaa laista varsinaisen duaalimallin ainakin erillisten lakien osalta ripeästi.

Lähiopetusta vähennetään ja uudenlaisia opetustapoja kehitetään vastaamaan työelämän nopeaa muutosta ja koulutuksen väheneviä resursseja.

Työelämä muuttuu kenties nopeammin kuin koskaan ennen etenkin aloilla, joista monella insinöörit työskentelevät. Digitalisaatio ja robotiikan kehittyminen vaikuttaa jatkuvasti enemmän työskentelyyn.

Monet entiset työtehtävät korvautuvat automaatiolla, ja samalla syntyy jatkuvasti uusia töitä esimerkiksi järjestelmien kehittämisessä.

Ammattikorkeakoulujen pitää johtaa muutosta merkittävästi enemmän kuin tällä hetkellä. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen opettajien työskentely omalla alalla vuoden ajan jokaista viittä opetusvuotta kohtaan voi auttaa. Opettamisen ohella aikaa ei jää omalle oppimiselle, mutta työskentely uusien asioiden parissa tarjoaa hyvän päivityksen vahvaan pohjaosaamiseen.

Myös kurssimuotoja pitää uudistaa. Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet opiskelijoilleen pelejä, jotka simuloivat oikeita tilanteita.

Yksi peli on simulaatio kaivoksen johtamisesta. Pelin tapahtumat on kopioitu oikeiden kaivoksien tapahtumakirjauksesta. Toisessa virtuaalitodellisuudessa tehdyssä simulaatiossa harjoitellaan palavasta kaivoksesta poistumista.

Vaikka pelit ovat varsin opettavaisia, niitä varten ei tarvita lähiopetusta ja edistymistä ja suoriutumista on helppo seurata.

Vastaavanlaista uutta ajattelua tarvitaan merkittävästi enemmän tulevaisuudessa, jotta ammattikorkeakoulut kykenevät tarjoamaan jatkossakin laadukasta koulutusta työelämää varten.

Miihkali Härkönen
puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Insinööri-lehdessä 7/17

Yliopistot ostavat viimeisillä varoillaan vetovoimaisemmat ammattikorkeakoulut

Yliopistot ovat yhä useammin ilmaisseet halukkuutensa ostaa ammattikorkeakoulujen osakkeita jopa enemmistöosakkuuksiin saakka. Mediasta saadut tiedot kertovat yliopistojen yleistilanteesta ja niiden tarpeista yhdistymishankkeisiin, mutta ammattikorkeakoulujen tilannetta tai mielipiteitä ei juurikaan tuoda julki. Ammattikorkeakoulujen päätöksenteko tapahtuu osakeyhtiöiden hallituksissa, joihin valitaan edustajat omistajien osakemäärän perusteella. Yliopiston omistaessa suurimman osan ammattikorkeakoulusta siirtyy ammattikorkeakoulun itsenäinen päätöksenteko yliopiston käsiin, mikä saattaa olla uhka työelämälähtöiselle koulutukselle.

Tällä hetkellä duaalimallia suojaa virallisesti ainoastaan ammattikorkeakoulu- ja yliopistolaki. Suomen hallitus on linjannut, ettei tällä hallituskaudella korkeakoululakeihin tulla tekemään muutoksia. Tämä on duaalimallin kannalta hyvä uutinen, sillä toistaiseksi erilliset korkeakoululait  suojelevat osakeyhtiömuotoisia ammattikorkeakouluja yritysvaltauksien seurauksilta. Hallituskauden vaihtuessa 2,5 vuoden kuluttua pelkona on, että yliopistot painostavat uutta hallitusta avaamaan ja uudistamaan sekä yliopisto- että ammattikorkeakoululakia.

-  ”Suomi tarvitsee sekä perustutkimuksellista yliopisto- että työelämälähtöisempää ammattikorkeakoulukoulutusta myös tulevaisuudessa. Työelämässä insinöörit ovat niitä ‘valkokaulusduunareita’, jotka toimivat peruskivenä koko Suomen teollisuudelle”, kommentoi Insinööriopiskelijaliiton hallituksen jäsen Antti Leppänen.

Mikäli korkeakoululakeja uudistettaessa päädytään yhteiseen korkeakoululakiin, vaarantaisi se duaalimallin. Ammattikorkeakoulujen puolella tämä tulisi vaikuttamaan koulutuksen työelämälähtöisyyteen. Korkeakoulujen yhdistymishankkeissa duaalimallin purkamista on ehdotettu useissa eri lähteissä ja sen tarpeellisuus on kyseenalaistettu. Koko ammattikorkeakoulun pohjana toimivan duaalimallin heikentäminen tai romuttaminen johtaisi nykyisen mallin mukaisten koulutusten loppumiseen. Ammattikorkeakoulututkinnoista luopuminen ei paranna yliopistojen työelämälähtöisyyttä, mutta vaikuttaa merkittävästi Suomen teollisuuteen.

-      ”Duaalimallin romuttaminen aiheuttaisi insinöörikoulutuksen pätevyyksien madaltumisen. Uuden tutkinnon laajuus olisi vain 180 opintopistettä nykyisen 240 opintopisteen sijasta, johon sisältyy tutkintoon kuuluvat työharjoittelut. Tämän johdosta Suomessa valmistuvien insinöörien pätevyydet eivät vastaisi eurooppalaisia pätevyysvaatimuksia”, täydentää Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtaja Jarno Välinen.

On ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa pysyy niin työelämälähtöistä kuin perustutkimuksellistakin korkeakoulutusta. Kun koulutuksesta leikataan jatkuvasti, korkeakoulujen välinen yhteistyö on välttämätöntä. Tätä yhteistyötä on kehitettävä – duaalimalli säilyttäen. Korkeakoulut pystyvät parantamaan tulostaan yhteisiä tiloja hyödyntämällä sekä hallinto- ja tukipalveluita yhdistämällä. Mikäli duaalimallin rajoja joudutaan taloudellisista syistä venyttämään, huomioon on otettava sen molempien osapuolten koulutukselliset erityistarpeet. Insinööriopiskelijaliitto ei näe nykyrakennetta esteeksi yhteisille opintojaksoille esimerkiksi kielten  ja matemaattis-luonnontieteellisten perusopintojen kanssa tekniikan alan koulutuksessa.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Jarno Välinen, puh. 0400 722 721, jarno.valinen@iol.fi

Koulutuspoliittinen vastaava Antti Leppänen, puh. 040 777 4531, antti.leppanen@iol.fi