tiistai 23. marraskuuta 2021

Laadukas insinöörikoulutus vaatii rakenteellisia muutoksia

Viimeaikaiset maailmantilanteen muutokset ovat korostaneet entisestään insinööriopiskelijoiden kohtaamia ongelmia opintojensa kanssa. Itsenäisen opiskelun merkityksen korostuminen, radikaalit muutokset sosiaalisessa elämässä sekä opetusmetodiikassa näkyvät tällä hetkellä Insinööriopiskelijaliiton jäsenmäärässä viivästyvinä valmistumisajankohtina ja kääntäen Insinööriliittoon siirtyvien jäsenten suhteellisena laskuna. On erittäin hyvä asia, että YTHS on tuonut mielenterveyspalvelut helpommin saavutettaviksi opiskelijoille. Niiden saatavuus ei kuitenkaan ole vielä saavuttanut toivottua tasoa, jossa jokainen avuntarvitsija saisi apua tarpeeksi nopeasti, kattavasti sekä riittävissä määrin. Uupumusta, masennusta tai mitään muutakaan omaan jaksamiseen vaikuttavaa terveydellistä tekijää ei tule kuitata vain ”motivaation puutteena” tai muuna henkilökohtaisena puutteena. 

Insinööriopiskelijoiden koulutuksen keskeyttämisprosentti on korkea ja uudistetun pääsykoemenetelmän myötä odotamme sen nousevan entuudestaan. Koemme, että uusi valintatapa on riittämätön mittaamaan opiskelijan motivaatiota ja varmistamaan riittävän taitotason. Haasteita opiskelijoilla on erityisesti matemaattisilla ja luonnontieteellisillä aloilla. Tapa, jolla tämä on näkynyt opetussuunnitelmissa ei yleensä korreloi heikentyneen osaamispohjan tunnistamisessa ja tukemisessa, vaan opetus järjestetään niin kuin ennenkin. Opiskelijoiden lähtötasot ovat hyvin erilaisia, eikä nykyinen järjestelmä ota sitä huomioon tarpeeksi kattavasti.

Opiskelutahdista jääminen syystä tai toisesta jyvitetään yleensä opiskelijan vastuulle. Varsinkin opintojen alkuvaiheessa käyneet kärryiltä putoamiset ennakoivat huonoa koulumenestystä ja myös keskeyttämisen todennäköisyyttä. Opiskelijalla tietenkin tulee olla vastuita, mutta yhteisen edun nimissä olisi hyödyllisintä, jos kukaan ei putoaisi kärryiltä. Ja jos putoaisivat, heidät saataisiin nopeasti mukaan takaisin kelkkaan. Roikkuvat deadlinet ja puutteellinen ymmärrys perusopintojenkin jälkeen ovat omiaan kasvattamaan opiskelijan kuormaa. Näin opiskelijan työmäärä ja vaatimustaso kasvaa sekä osaamistaso pysyy erittäin pirstoutuneena. Oli haasteiden syynä mikä tahansa, voi opiskelija ainoastaan itse vaikuttaa siihen, että pääsee takaisin rytmiin kiinni. 

Tarve tukiopetukselle tunnistetaan peruskoulussa ja lukiossa, mutta korkeakouluopinnoissa se on vieraampi käsite.  Asiaa auttavat kouluista löytyvät opinto-ohjaajat, mutta silloinkin yleensä vain responsiivisesti. Proaktiivista tukea löytyy heikosti. Koemme, että laadukkaan koulutuksen varmistamiseksi tarvitaan rakenteellisia muutoksia opiskelun yksilöittämistä varten. Kasvavat ryhmäkoot eivät ole ongelma, mikäli opiskelijoille voidaan tarjota tukea hänen tasollaan. Tukiopetuksen järjestäminen saanee alkuun vastarintaa ja paljon syitä miksi se on mahdotonta, mutta joissakin ammattikorkeakouluissa on jo hyväksi todettuja ratkaisuja. Tämän lisäksi opetuksen tulisi tunnistaa todellisesti opiskelijan osaamisen tason aiheen piirissä ja rakentaa sen varaan asteittain yksilöllistä opetusta. 

Laadukas insinöörikoulutus on tulevaisuutta ajatellen yksi merkittävimpiä kilpailutekijöitä, joita Suomella on ajatellen innovaation ja informaatioyhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä. Teknologian monimutkaistuessa ja yhteiskuntarakenteen muuttuessa voidaan olettaa, että osaavia insinöörejä tarvitaan enemmän kuin nyt ja se vaatii opetuksen ja opiskelun laadun parantumista sekä opetuksen nykyaikaistamista.


Saana Lappalainen
Puheenjohtaja
saana.lappalainen@iol.fi  


Juho Toukola
Hallituksen jäsen
juho.toukola@iol.fi