Näytetään tekstit, joissa on tunniste opintotuki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste opintotuki. Näytä kaikki tekstit

perjantai 1. syyskuuta 2017

IOL:n ääni - Onko pakkovelkaantuminen ok?


Opiskelijat ovat ainoa osa väestöä, joiden oletetaan ottavan lainaa elääkseen.

Opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin on herättänyt jälleen keskustelun opintotuesta. Moni uutislähde uutisoi asiasta esimerkiksi otsikoin ''Pienituloinen opiskelija voi saada tukea kuukaudessa enimmillään 1 305 euroa''.

Sehän ei ole totta, sillä opiskelijoiden tukena saama raha on enintään 655 euroa. Loppu tueksi väitetty 650 euroa on opintolainaa, joka täytyy maksaa aikanaan takaisin.

Harhaanjohtavat uutiset ovat ilmeisesti tällä kertaa lähtöisin Kelan lausunnosta, jonka mukaan opiskelijan tuet muodostuvat opintorahasta, yleisestä asumistuesta ja opintolainasta. On vähintäänkin mielenkiintoista nimittää lainaa tueksi.

Uutisointi on aiheuttanut harhaluuloja esimerkiksi siitä, että opintolainan valtiontakaus tarkoittaa sitä, että valtio myös maksaa lainan pois, mikä ei pidä paikkaansa. Ilman työntekoa jo täysipäiväiseksi mitoitetun opiskelun päälle tai lainan nostamista ei ole mahdollista elää.

Mennäänpä hiukan lukuihin, sillä ne tuovat konkretiaa. Mikäli opiskelee normaalin insinööritutkinnon, kuten suositellaan eli käymättä töissä, joutuu nostamaan tuen lisäksi lainaa. Tuki ei etenkään pääkaupunkiseudulla yleensä riitä kattamaan edes asumiskustannuksia.

Insinööriopinnot kestävät neljä vuotta, ja sinä aikana noin yhdeksänä kuukautena vuodessa nostetaan yleensä lainaa. Tutkinnon päätteeksi lainaa jää maksettavaksi suunnilleen 23 400 euroa ja korot päälle. Vaikka opintolainan korot ovat varsin pienet, kertyy silti noin suuresta summasta jonkin verran korkoakin.

Opintojen jälkeen työelämässä on ollut tapana alkaa säästää esimerkiksi omaa asuntoa varten. Lainataakan takia asuntoa varten joutuu käsirahan lisäksi säästämään toisen samansuuruisen summan opintolainan maksamiseen.

On aika herättää kysymys siitä, onko lainan nostamiseen pakottaminen hyväksyttävää Suomessa? Muille kansanryhmille se ei ole, eikä sitä lakikaan suoranaisesti tunne, mutta opiskelijoille silti niin tehdään. Miksi?

Miihkali Härkönen
puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Insinööri-lehdessä 5/17

torstai 28. toukokuuta 2015

Koulutuksen säästöt eivät saa heikentää opetuksen laatua

Kannanotto 28.5.2015

Uuden hallituksen linjauksena on leikata koulutuksesta seuraavan vaalikauden aikana yhteensä 600 miljoonaa euroa. Tästä summasta 150 miljoonaa euroa koostuu opintotukeen kohdistuvista leikkauksista.

Insinööriopiskelija saa kuukaudessa tukia noin 950 euron edestä. Tämä summa muodostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Jos nykyisellään kyseinen summa ei riitä isoimmissa kaupungeissa edes asumiskustannuksien kattamiseen, miten se tulee riittämään indeksisidonnaisuuden jäädyttämisen jälkeenkään?

Jatkuvat opintotukeen kohdistuvat leikkaukset heikentävät opiskelijan mahdollisuutta opiskella ”päivätöikseen”. Opintotuen riittämättömyys pakottaa opiskelijat työskentelemään opintojen ohella, mutta tähän ei suoranaisesti kannusteta, sillä opiskelijan omat tulot vaikuttavat hänelle myönnettävän opintotuen määrään. Työskentely opintojen suorittamisen ohella voi hidastaa opintojen suorittamista hyvinkin merkittävästi. Siksi opiskelu tulisi mieltää opiskelevan henkilön päätyöksi ja hänen siitä saaman korvauksen tulisi taata hänelle edes peruselämän resurssit.

Insinööriopiskelijaliitto tiedostaa hallituksen haastavan tilanteen, mutta ei ymmärrä miksi osaamisen selkärangasta ja tulevaisuuden resursseista tulee tehdä näin radikaaleja leikkauksia. Onko tulevaisuuden osaaminen niin aliarvostettua, että säästämme sen kustannuksella?

Hallitusohjelmassa mainitaan Suomen olevan koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Opintotuen sopeutustoimet antavat kuitenkin ymmärtää, että näistä ollaan valmiita tinkimään opintojen viivästymisen ja koulutuksen tason laskunkin uhalla.

Jos tämän säästön tarkoitus on nopeuttaa valmistumista ja saada opiskelijat nopeammin työelämään, eikö resursseja tulisi kohdistaa nimenomaan opiskelun ja valmistumisen kannustamiseen?


Lisätietoja:

varapuheenjohtaja Jukka-Pekka Salmela
jukka-pekka.salmela[at]iol.fi
p. 0400 657667


koulutuspoliittinen vastaava Lauri Kamula
lauri.kamula[at]iol.fi
p. 044 3532779