IOL:n ääni - Koulutuksen muuttuva suunta

Koulutus on jatkuvassa muutoksessa. Valtio valmistelee uutta visiota korkeakoulutukseen liittyen, ja maan hallitus aikoo yhdistää korkeakoululait eli purkaa laista varsinaisen duaalimallin ainakin erillisten lakien osalta ripeästi.

Lähiopetusta vähennetään ja uudenlaisia opetustapoja kehitetään vastaamaan työelämän nopeaa muutosta ja koulutuksen väheneviä resursseja.

Työelämä muuttuu kenties nopeammin kuin koskaan ennen etenkin aloilla, joista monella insinöörit työskentelevät. Digitalisaatio ja robotiikan kehittyminen vaikuttaa jatkuvasti enemmän työskentelyyn.

Monet entiset työtehtävät korvautuvat automaatiolla, ja samalla syntyy jatkuvasti uusia töitä esimerkiksi järjestelmien kehittämisessä.

Ammattikorkeakoulujen pitää johtaa muutosta merkittävästi enemmän kuin tällä hetkellä. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen opettajien työskentely omalla alalla vuoden ajan jokaista viittä opetusvuotta kohtaan voi auttaa. Opettamisen ohella aikaa ei jää omalle oppimiselle, mutta työskentely uusien asioiden parissa tarjoaa hyvän päivityksen vahvaan pohjaosaamiseen.

Myös kurssimuotoja pitää uudistaa. Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet opiskelijoilleen pelejä, jotka simuloivat oikeita tilanteita.

Yksi peli on simulaatio kaivoksen johtamisesta. Pelin tapahtumat on kopioitu oikeiden kaivoksien tapahtumakirjauksesta. Toisessa virtuaalitodellisuudessa tehdyssä simulaatiossa harjoitellaan palavasta kaivoksesta poistumista.

Vaikka pelit ovat varsin opettavaisia, niitä varten ei tarvita lähiopetusta ja edistymistä ja suoriutumista on helppo seurata.

Vastaavanlaista uutta ajattelua tarvitaan merkittävästi enemmän tulevaisuudessa, jotta ammattikorkeakoulut kykenevät tarjoamaan jatkossakin laadukasta koulutusta työelämää varten.

Miihkali Härkönen
puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Insinööri-lehdessä 7/17

Matkalla insinööriksi, osa 2 - Mistä se ajatus sitten lähti ja mihin se johti?

Syksyllä 2012 Henna oli opintonsa juuri aloittanut insinööriopiskelija, tänään Henna on insinööri. Matkalla insinööriksi -juttusarja kertoo yhden tarinan aina valintakokeista insinööriksi valmistumiseen asti - ja jopa sen yli.

Lukion tai ammattikoulun jälkeen osa hyppää työelämän pyörän sijasta hakemaan lisähaasteita pyrkien korkeakouluun opiskelemaan. Omalta osaltani suoritin lukion jälkeen sisustajan ammattitutkinnon. Ammattikoulu oli itselleni täydellinen lisäaika. Siellä ehdin miettiä mitä minusta tulee, kun olen aikuinen. Se on edelleen aika vaikea kysymys vastattavaksi, mutta silloin ymmärsin ensimmäisen kerran, että kehittyäkseen on siirryttävä pois mukavuusalueelta.

''Halusin valmistautua huolella, koska ensimmäistä kertaa tiesin mitä haluan.''

Olen luonteeltani jämäkkä, järjestelmällinen ja ratkaisukeskeinen toimija. Rakennustekniikan koulutusohjelma oli loppujen lopuksi hyvin luonnollinen valinta. En ollut kuitenkaan varma pääsisinkö opiskelemaan, sillä en luottanut läpäiseväni valintakoetta. En ole koskaan ollut huono matemaattisissa aineissa, mutta hieman mukavuudenhaluisena (laiskana) jäivät nuo aineet lukiossa lukematta. Laiskuus kostautui tutustuessani tekniikan alan valintakokeeseen. Jännitin todella paljon olenko tarpeeksi hyvä korkeakouluun, joten laskin paljon harjoitustehtäviä valintakokeita varten. Halusin valmistautua huolella, koska ensimmäistä kertaa tiesin mitä haluan. Lopulta koe osottautui helpoksi ja olin sisällä korkeakoulussa.

''En olisi uskonut itsestäni paikallista vaikuttajaa.''

Vaikka joku olisi kertonut minulle, että myöhemmin istun työryhmässä kehittämässä Turun AMK:n valintakoekokeilua, en olisi uskonut itsestäni paikallista vaikuttajaa. Kuitenkin vuonna 2015 AMK:n tulosalueen kehityspäivien päätteeksi näin kävi ja olin mukana työryhmässä, jonka tehtävänä oli kehittää valintakoe konetekniikan yhteishakuun valtakunnallisen valintakokeen sijalle. Toimin silloin Turun Insinööriopiskelijoiden puheenjohtajana ja tietysti olin vapaaehtoinen toimimaan.

Työryhmässä annoin opiskelijan näkemystä sellaisesta tekniikan valintakokeesta, jolloin parhaiten alalle soveltuvat tulisi valittua opiskelemaan. Perustelin englannin kielen testaamisen tärkeyden, samoin kuin ennakkomateriaalin osana motivaation testausta kustannustehokkaasti. Korostin myös matemaattisten tehtävien tärkeyden olla alalle soveltavia. Toin esille ammatillisen tutkinnon suorittaneiden tasavertaista kohtelua opiskelijavalinnassa.

Ryhmä koostui tekniikan alan opettajista sekä minusta opiskelijaedustajana. Pystyäkseni toimimaan työryhmässä mahdollisimman hyvin, olin yhteydessä Insinööriopiskelijaliittoon ja sain heidän tekemää ja tutkimaa tekniikan valintakokeen kehittämisen materiaalia käyttööni. Lopputuloksena tässä syksyn valintakokeessa oli alan kirjallisuutta ennakkomateriaalina, josta oli kysymyksiä kokeessa. Ennakkomateriaali hyödytti myös soveltavissa matematiikan sekä fysiikan ja kemian tehtävissä, jotka suunniteltiin alaan suuntaaviksi. Vieraan kielen testauksen lisäys toteutettiin ennakkomateriaalissa olleella englannin kielisellä artikkelilla.

Minulla oli ilo olla mukana paikallisesti kehittämässä valintakoetta, jonka kautta myös tekniikan koulutuksemme laatu kasvoi, kun valintakoe mittaa paremmin oikeaa soveltuvuutta alalle. Vuonna 2015 toimin Turussa paikallisena opiskelijoiden äänitorvena, opiskelija-aktiivina ja laadukkaan koulutuksen edunvalvojana sekä puolustajana. 

''Kaikkeen on mahdollista vaikuttaa, jos vain on oikea tahtotila.''

Valintakokeissa vuonna 2012 tiesin haluavani opiskelemaan, toivoin ja jännitin sitä todella. En kuitenkaan tiennyt mihin alkava seikkailu minut opiskelijan maailmassa johdattaisi ja millaiseen työmaahan se johtaisi. Siitä se ajatus kuitenkin lähti, vaikken sitä koepaperia tuijottaessani olisi mitenkään uskonutkaan. Myöhemmin uskoin sen, että kaikkeen on mahdollista vaikuttaa ja asioita on mahdollista kehittää, jos vain on oikea tahtotila. 

Henna Reponen

Turun Insinööriopiskelijat TIO ry puheenjohtaja 2015