IOL:n ääni - Loppusyksy on uusien alkujen aikaa

Loppusyksyllä opiskelijapuolen yhdistykset järjestävät yhdistysten syyskokouksia, joissa valitaan uudet hallitukset ja niihin toimijat seuraavalle vuodelle. Onnittelut uusille valituille.

Olette lähteneet tekemään työtä opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opetuksen laadun puolesta. Tulette oppimaan tulevana vuonna paljon uutta: samalla jatkatte edellisvuosien ja vuosikymmenien toimijoiden työtä.

Toiminta on muuttunut harppauksin viimeisen neljän vuoden aikana ja tuleva vuosi tuo mukanaan uusia muutoksia, joihin pitää reagoida.

Ottakaa muutokset vastaan avoimin mielin. Muutokset tuovat uusia haasteita. Niihin sopeutuminen saattaa vaatia aikaa, joten yhteistyötä kaikkien liittoyhteisön toimijoiden välillä tarvitaan.

Jatkuvuus on keskeistä niin paikallisyhdistyksissä, kuin alueyhdistyksissä. On erittäin tärkeää, että kummistakin löytyy motivoituneita ja osaavia tekijöitä, jotka osaavat vastata alati muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin.

Tärkeää jatkuvuuden takaamisessa on alueyhdistyksen ja paikallisyhdistyksen yhteistyö - pelkästään senkin takia, että paikallisyhdistystoimijoista tulee jonain päivänä alueyhdistystoimijoita.

Opiskelijoiden ja valmistuneiden insinöörien tiiviimmällä yhteistyöllä saamme uusia näkökulmia sekä toimintamalliajatuksia, jotka vievät liittoamme eteenpäin.

Järjestäkää yhteisiä tapahtumia, olkaa yhteydessä toisiinne, tehkää kannanottoja ajankohtaisista asioista ja järjestäkää tutustumistapahtumia. Loppujen lopuksi teemme kaikki tätä työtä yhdessä jäsenistön hyväksi.

Tämän vuoden loppu on allekirjoittaneellekin uuden alkua. Olen toiminut opiskelijapuolella jo neljän vuoden ajan. On aika jättää nämä piirit taakseen ja siirtyä tyytyväisenä kohti uusia haasteita.

Teemu Karttunen
varapuheenjohtaja

Teksti on julkaistu Insinööri-lehdessä 8/17

Opiskelijavalinnassa mitattava motivaatiota

Opiskelijavalintauudistus on puhuttanut kuluneen vuoden aikana. Todistusvalinnan tuominen osaksi korkeakoulujen valintaperusteita ei ole mikään uusi asia, mutta esitetyllä laajuudella sellaista ei ole ollut käytössä ennen. Tarkoituksena uudistuksella on ollut vähentää päällekäisyyksiä pääsykokeisiin valmistautumisessa ja keskeneräisten opintojen loppuun saattamisessa sekä ehkäistä stressiä opiskelemaan pääsemisestä. Näemme kuitenkin Insinööriopiskelijaliitossa uudistuksessa potentiaalin katastrofille.

Meille tärkeintä opiskelijavalinnassa on, että siinä korostuu tasavertaisuus ja motivaation mittaaminen. Nyt tulossa oleva uudistus on täysin päinvastainen. Tasapuolista vertailua ylioppilaskokeen ja ammatillisen toisen asteen tutkinnon välillä on mahdotonta tehdä yhdenvertaisesti. On myös hankala nähdä motivaatiota tietyn alan korkeakoulutusta kohtaan, jos motivaatio olisi pitänyt tuoda esille vuosia ennen haun ajankohtaisuutta, puhumattakaan niistä kaikista, jotka eivät tiedä mitä tekevät toisen asteen jälkeen.

''Tavoitteemme on saada kaikille aloille kaikkein motivoituneimmat hakijat, siten vältämme keskeyttämistä ja koulutukseen menevien resurssien hukkakäyttöä.'' -Miihkali Härkönen, puheenjohtaja

Insinööriopiskelijaliitto on linjannut uudistetussa koulutuspoliittisessa asiakirjassaan, että tekniikan alan AMK-koulutukseen tulee tuoda valintaperusteeksi valtakunnallinen alakohtainen ennakkotehtävä kaikille hakijoille. Sillä tavoin hakijat ovat samalla lähtöviivalla ja saavat jo hakuvaiheessa ensituntumaa alasta, jolle ovat hakeutumassa. Näin hakijat todennäköisemmin päätyvät haluamalleen alalle.

''Paljon puhuttujen valmennuskurssien sijaan ennakkotehtävää käyttämällä hakijat joutuvat todistamaan motivaationsa ja soveltuvuutensa koulutustua kohtaan. Sillä tavoin myös eri sosioekonomisista taustoista tulevat opiskelijat ovat yhdenvertaisia keskenään.'' -Teemu Karttunen, varapuheenjohtaja

Ennakkotehtävään pohjaavan opiskelijavalinnan vahvuus löytyy siitä, että toisin kuin perinteisissä pääsykokeissa, voidaan keskittyä mittaamaan hakijoiden valmiuksia omaksua kyseiselle alalle tärkeää tietotaitoa. Samalla ennakkotehtävä luo paremman kuvan tulevista opinnoista. Kun opiskeltavan alan omaksuminen on helppoa ja luontevaa, kasvaa motivaatio opintoihin ja siten valmistuminenkin nopeutuu.

Lisätietoja:
Miihkali Härkönen, puheenjohtaja, miihkali.harkonen@iol.fi
Tero Rinne, sihteeri, tero.rinne@ilry.fi

IOL:n ääni - Koulutuksen muuttuva suunta

Koulutus on jatkuvassa muutoksessa. Valtio valmistelee uutta visiota korkeakoulutukseen liittyen, ja maan hallitus aikoo yhdistää korkeakoululait eli purkaa laista varsinaisen duaalimallin ainakin erillisten lakien osalta ripeästi.

Lähiopetusta vähennetään ja uudenlaisia opetustapoja kehitetään vastaamaan työelämän nopeaa muutosta ja koulutuksen väheneviä resursseja.

Työelämä muuttuu kenties nopeammin kuin koskaan ennen etenkin aloilla, joista monella insinöörit työskentelevät. Digitalisaatio ja robotiikan kehittyminen vaikuttaa jatkuvasti enemmän työskentelyyn.

Monet entiset työtehtävät korvautuvat automaatiolla, ja samalla syntyy jatkuvasti uusia töitä esimerkiksi järjestelmien kehittämisessä.

Ammattikorkeakoulujen pitää johtaa muutosta merkittävästi enemmän kuin tällä hetkellä. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen opettajien työskentely omalla alalla vuoden ajan jokaista viittä opetusvuotta kohtaan voi auttaa. Opettamisen ohella aikaa ei jää omalle oppimiselle, mutta työskentely uusien asioiden parissa tarjoaa hyvän päivityksen vahvaan pohjaosaamiseen.

Myös kurssimuotoja pitää uudistaa. Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet opiskelijoilleen pelejä, jotka simuloivat oikeita tilanteita.

Yksi peli on simulaatio kaivoksen johtamisesta. Pelin tapahtumat on kopioitu oikeiden kaivoksien tapahtumakirjauksesta. Toisessa virtuaalitodellisuudessa tehdyssä simulaatiossa harjoitellaan palavasta kaivoksesta poistumista.

Vaikka pelit ovat varsin opettavaisia, niitä varten ei tarvita lähiopetusta ja edistymistä ja suoriutumista on helppo seurata.

Vastaavanlaista uutta ajattelua tarvitaan merkittävästi enemmän tulevaisuudessa, jotta ammattikorkeakoulut kykenevät tarjoamaan jatkossakin laadukasta koulutusta työelämää varten.

Miihkali Härkönen
puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Insinööri-lehdessä 7/17

IOL:n ääni - Irti huonosta stressistä

Syksy on monelle uuden ja jännittävän alku, toisille kiireen ja stressin aikaa. Hyvä stressi voi oikeissa annoksissa auttaa suoriutumaan isommistakin haasteista. Huono stressi voi esimerkiksi vaikeuttaa tai jopa estää asioiden hoitamista. Stressi vaikuttaa yksilöihin kuitenkin eri tavoilla.

Tärkeää on tunnistaa, milloin itse on liian stressaantunut ja milloin stressi alkaa hallita elämää liikaa. Kannattaa muistaa antaa itselleen aikaa hengähtää silloin tällöin - muistaa rentoutua ja päästää arjen kiireistä irti. Jokaisella on oma tapansa kanavoida stressiään ja vähentää sitä.

Korkeakoulumaailmassa ja työelämässä stressiä ja sen sietokykyä testataan päivittäin. Erona näitten kahden välillä on se, että työelämässä liialliseen stressin määrään saatetaan puuttua työyhteisöjen tasolla nopeammin, kun taas korkeakouluissa jokainen opiskelija on stressinsä kanssa omillaan.

Opintojen parissa huonoa, ylimääräistä stressiä tuo muun muassa mahdolliset roikkumaan jääneet rästiopinnot, opettajien huono tai jopa olematon kyky hahmottaa opiskelijoiden kokonaistyömäärää sekä tiukat aikataulut.

Ehkä pahimpana ylimääräisenä stressinaiheuttajana kuitenkin on opiskelijoiden yleinen yhteiskunnallinen asema. Opiskeluissa taustalla on jatkuvasti valmistumispaineet; jos ei tee esimerkiksi muuttuneen elämäntilanteen takia tarpeeksi opintoja, toimeentulo vaarantuu ja joutuu jopa maksamaan tukia takaisin.

Ylioppilainen terveydenhoitosäätiö YTHS:n teettämän tutkimuksen mukaan 33 prosenttia vastanneista korkeakouluopiskelijoista koki runsaasti stressiä. Yleisimpiä ongelmia olivat muun muassa ylirasituksen kokeminen, masennus ja itsensä kokeminen onnettomaksi. Tutkimuksen tulokset ovat huolestuttavia; psyykkiset ongelmat ovat yleistyneet opiskelijoilla 2000-luvulla.

Pohdittavaa riittää. Miten voimme tukea opiskelijoita, jotta he voivat opiskella ilman liiallista stressiä ja saavuttavat parhaimman mahdollisen oppimistuloksen? Millä keinoilla huonon stressin kasaantumista voi ennaltaehkäistä?

Teemu Karttunen
varapuheenjohtaja

Teksti on julkaistu Insinööri-lehdessä 6/17

Oletteko kuulleet liittohallituksesta?

Insinööriopiskelijaliiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous, jonne paikallisyhdistykset lähettävät edustajansa. Yksi liittokokouksen tehtävistä on valita liitolle luottamustoiminen hallitus, jonka toimikausi on kalenterivuosi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä insinööriopiskelijoista ympäri Suomen.

Vastavalittu liittohallitus vuosimallia 2017

Liittokokous määrittää IOL:n toiminnan suuntaviivat ja hallitus vastaa niiden toteutumisesta. Hallitus järjestäytyy, eli jakaa keskenään vastuualueet niin, että tehtävät jakautuvat tasapuolisesti ja toiminta voi seurata sujuvasti toimintasuunnitelmaa.

Esimerkiksi tänä vuonna vastuualueet ovat olleet

• koulutuspolitiikka (rakenteet, paikalliset tilanteet, työelämä)
• järjestöasiat
• jäsenistö
• ammattikuva ja -identiteetti
• tiedotus ja viestintä
• kulttuuri
• kansainvälisyys
• monimuoto-opiskelijat

Liitto toimii luonnollisesti jäseniään varten. Lyhyesti ja ytimekkästi ilmaistuna liittohallituksen toiminta rakentuu edunvalvonnan, paikallisen toiminnan tukemisen, liiton markkinoinnin ja hyvän ammattikuvan ja -identiteetin vahvistamisen ympärille.

Toiminnan perustana vahva koulutuspoliittinen edunvalvonta

Koulutuspoliittisilla vastaavilla riittää töitä koulutuspoliittisen kentän ja työmarkkinoiden tilanteista ajan tasalla pysymisessä. Koulutuspoliittista liikehdintää tapahtuu paljon ja tarvittaessa niihin reagoidaan. Tänä vuonna kopot ovat ahertaneet myös liiton koulutuspoliittisen asiakirjan päivittämisen parissa.

Järjestöjohdon neuvottelupäivillä workshopattiin kopo-asioista

Toimiva paikallinen toiminta on elintärkeää IOL:n toiminnalle

Liittohallituksen jäsenille, puheenjohtaja pois lukien, jaetaan omat vastuupaikallisyhdistykset ja suuri osa hallitusvuodesta kuluukin näiden aluevastuiden toiminnan tukemisessa; niin kutsuttu IOL-kummi kiertää omilla paikkakunnilla esimerkiksi mukana ständeillä ja infoissa sekä kouluttamassa paikallisyhdistysten aktiiveja. Vuoden aikana pääsee tutustumaan paljon uusiin ihmisiin sekä näkemään ja kokemaan eri paikallisyhdistysten tapahtumia ja paikallista kulttuuria sekä perinteitä.

Marko kenttäkierroksella Rovaniemen Insinööriopiskelijoiden kanssa

Markus kävi viemässä IOL:n tervehdyksen Tampereen Insinööriopiskelijoiden Jallukasteeseen

Oman järjestökenttämme tunteminen on tärkeää, jotta sitä saadaan kehitettyä ja esimerkiksi hyviä toimintatapoja siirrettyä paikallisyhdistyksiltä toisille. Tänä vuonna järjestövastaavan projektina on ollut esimerkiksi yhteyshenkilötoiminnan kehittäminen.

Insinööriopiskelijakulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen

Myös opiskelijakulttuuri on suuri ja tärkeä osa opiskeluaikaa. Liittohallituksen tehtävänä on vaalia insinööriopiskelijoiden keskuudessa vallitsevaa hyvää me-henkeä ja insinööriopiskelijakulttuurin perinteitä, kehittäen niitä myös eteenpäin. Hyvä yhteishenki vahvistaa myös hyvän ammatti-identiteetin tuntemista.

Kevään Tekniikka ja X -kilpailun voittajatyö. Ensi vuoden kilpailun aiheena on Tekniikka ja ääni.

Elokuussa IGOR julkaisi insinööriopiskelijoiden oman biisin, Insinöörilaulun

Insinööriopiskelijoiden edustaja

Insinööriliiton jäsenjärjestönä olemme mukana myös Insinööriliiton toiminnassa, esimerkiksi äänivaltaisina edustajina edustajakokouksissa, opiskelijoiden piirin edustajina IL:n hallituksessa sekä mukana kehittämässä toimintaa Järjestöjohdon neuvottelupäivillä ja alueellisessa piiritoiminnassa.  Hallitus valitsee keskuudestaan erilaisiin valio- ja valtuuskuntiin edustajat, joiden tehtävänä on viedä insinööriopiskelijoiden ääni eteenpäin. Esimerkkeinä näistä mainittakoon yrittäjien valiokunta ja työmarkkinavaltuuskunnat. 

Kevään edustajakokouksessa puheenjohtajisto Miihkali ja Teemu  valittiin IL:n hallitukseen opiskelijoiden piirin edustajaksi ja henkilökohtaiseksi varaedustajaksi

Akavalaisena liittona olemme mukana myös Akavan opiskelijoiden valtuuskunnassa, jossa edustajamme ovat päässeet mm. tutustumaan eri liittojen toimijoihin.

Järjestövaliokunnan & Koulutus- ja elinkeinopoliittisen valiokunnan seminaarista edustuskuvaa

Liittohallituksen toiminta vaatii ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta, sillä asiat eivät tapahdu sormia napsauttamalla. On myös hyvin paljon itsestä kiinni, kuinka paljon haluaa, pystyy, ehtii ja jaksaa vuoden aikana tehdä. Hallitukseen hakiessa ei tarvitse pelätä, että omat tiedot tai taidot ei riitä. Vuosi opettaa paljon. 

Hallitus virkistäytyi Escaperoomin avaruusseikkailulla

Emma pääsi Pohjois-Kymen Insinöörien vuosijuhlilla Taikuri Luttisen avustajaksi 

Liittohallitusvuosi on ennen kaikkea tajuttoman hauska ja ainutlaatuinen kokemus. Alkuun lähes tuntemattomista hallituskavereista muodostuu vuoden aikana tärkeitä ystäviä. Verkostot ympäri Suomen kasvaa ja pääsee tutustumaan valtavaan määrään uusiin ihmisiin. Tiedot, taidot ja kokemukset karttuvat. Pääsee kokemaan siistejä juttuja, joita ei välttämättä muuten tulisi ikinä tehtyä tai nähtyä. 

Alkuvuodesta päästiin syömään Lumilinnaan

InssiCooper 2017

Haluamme kannustaa kaikkia kiinnostuneita lähtemään mukaan tekemään töitä insinööriopiskelijoiden puolesta ja kehittämään liittomme toimintaa!

Haku Insinööriopiskelijaliiton hallitukseen vuodelle 2018 on nyt auki! Istuvan hallituksen yhteystiedot löydät täältä - kysy rohkeasti lisää!

Liittohallitus 2017

Insinööriopiskelijakulttuuri osana opiskelijaelämää

Olitpa sitten tänä syksynä opintosi aloittanut tai jo useamman vuoden insinööriopiskelija, insinööriopiskelijakulttuuri tulee sinulle jossain vaiheessa tutuksi hyvin vahvana osana tämän päivän opiskelijan arkea. Täytyy muistaa, että opiskelijaelämään kuuluu paljon muutakin kuin opiskelu ja juurikin opiskelijakulttuuri tarjoaa hyvän vastapainon itse opiskelulle ja näin myös auttaa jaksamaan opintojen viemisessä eteenpäin. Sanotaan, että opiskelu on ihmisen parasta aikaa - niin se onkin! Haalarit, insinöörilakki ja Laulumatti ovat oleellinen osa insinööriopiskelijakulttuuria.

Kurssien ja labratöiden parissa ahertaminen, kavereiden kanssa temmeltäminen opiskelijajuhlissa haalarit jalassa ja vaikka saunominen Laulumatin kappaleita laulellen: kaikki tämä on osa sitä insinööriopiskelijakulttuuria.

Insinöörilakki, jonka käyttöoikeuden insinööriopiskelija saa ensimmäisenä opiskeluvappunaan, on yksi arvokkaimmista ammattikuntamme tunnuksista. Imppulakkia näkeekin useissa tapahtumissa insinööriopiskelijoilla päässä tai olalla.

1980-luvulla Suomeen kunnolla levinnyt haalarikulttuuri on nykyään yksi näkyvimpiä opiskelijastatuksen symboleja. Opiskelijat värikkäine haalareineen ovat tuttu näky monessa kaupungissa. Myös paikkakuntakohtaiset perinteet tuovat oman mausteensa haalarikulttuuriin.

Haalareihin liittyy oleellisesti haalarimerkit sekä kaikki mikä matkan varrella on kiinnitetty roikkumaan tähän opiskelijan univormuun. Haalarimerkkejä saa esimerkiksi useimmista tapahtumista vastineeksi osallistumisesta, mutta niitä voi myös ostaa eri tahoilta. Jo yksittäinen haalarimerkki saattaa kätkeä taakseen hienoja muistoja ja paljon tarinoita. Myös esimerkiksi eri tapahtumien suorituspassit voi jättää roikkumaan haalareihin muistoksi kyseisistä tapahtumista.

Jokaisen insinööriopiskelijan haalareiden vakiovarustukseen kuuluu myös meidän oma laulukirjamme; Laulumatti^2. Tähän hupaisaan laulukirjaan törmää monissa opiskelijatapahtumissa ja yllättävän usein myös saunoessa. Perinteinen Laulumatti on hieman arka saunan kosteudelle, mutta uusi tuleva Saunamatti tulee korjaamaan tämän ongelman.

Haluan kannustaa kaikkia ottamaan ilon irti koko opiskeluajasta ja osallistumaan sekä verkostoitumaan oman paikkakunnan tapahtumissa. Suosittelen myös lähtemään paikallisyhdistysten mukana valtakunnallisiin tapahtumiin tutustumaan samanhenkisiin insinööriopiskelijoihin ympäri Suomen.

Loppuun haluan toivottaa hyviä hetkiä opiskelijakulttuurin parissa juuri Sinulle. Verkostoidu ja nauti!

Insinöörilaulun sanoin: ''Tää porukka on kultaa, mä en vaihtais koskaan toiseen.''

Juuso Heinonen
kulttuuri

IOL:n ääni - Onko pakkovelkaantuminen ok?

Opiskelijat ovat ainoa osa väestöä, joiden oletetaan ottavan lainaa elääkseen.

Opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin on herättänyt jälleen keskustelun opintotuesta. Moni uutislähde uutisoi asiasta esimerkiksi otsikoin ''Pienituloinen opiskelija voi saada tukea kuukaudessa enimmillään 1 305 euroa''.

Sehän ei ole totta, sillä opiskelijoiden tukena saama raha on enintään 655 euroa. Loppu tueksi väitetty 650 euroa on opintolainaa, joka täytyy maksaa aikanaan takaisin.

Harhaanjohtavat uutiset ovat ilmeisesti tällä kertaa lähtöisin Kelan lausunnosta, jonka mukaan opiskelijan tuet muodostuvat opintorahasta, yleisestä asumistuesta ja opintolainasta. On vähintäänkin mielenkiintoista nimittää lainaa tueksi.

Uutisointi on aiheuttanut harhaluuloja esimerkiksi siitä, että opintolainan valtiontakaus tarkoittaa sitä, että valtio myös maksaa lainan pois, mikä ei pidä paikkaansa. Ilman työntekoa jo täysipäiväiseksi mitoitetun opiskelun päälle tai lainan nostamista ei ole mahdollista elää.

Mennäänpä hiukan lukuihin, sillä ne tuovat konkretiaa. Mikäli opiskelee normaalin insinööritutkinnon, kuten suositellaan eli käymättä töissä, joutuu nostamaan tuen lisäksi lainaa. Tuki ei etenkään pääkaupunkiseudulla yleensä riitä kattamaan edes asumiskustannuksia.

Insinööriopinnot kestävät neljä vuotta, ja sinä aikana noin yhdeksänä kuukautena vuodessa nostetaan yleensä lainaa. Tutkinnon päätteeksi lainaa jää maksettavaksi suunnilleen 23 400 euroa ja korot päälle. Vaikka opintolainan korot ovat varsin pienet, kertyy silti noin suuresta summasta jonkin verran korkoakin.

Opintojen jälkeen työelämässä on ollut tapana alkaa säästää esimerkiksi omaa asuntoa varten. Lainataakan takia asuntoa varten joutuu käsirahan lisäksi säästämään toisen samansuuruisen summan opintolainan maksamiseen.

On aika herättää kysymys siitä, onko lainan nostamiseen pakottaminen hyväksyttävää Suomessa? Muille kansanryhmille se ei ole, eikä sitä lakikaan suoranaisesti tunne, mutta opiskelijoille silti niin tehdään. Miksi?

Miihkali Härkönen
puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Insinööri-lehdessä 5/17