Blogi on täällä taas ja eduskuntavaalit puhuttavat!

Yksi tämän kevään kuumimmista puheenaiheista on eduskuntavaalit, joten se on luonteva aihe blogimme ensimmäiseen päivitykseen tauon jälkeen. Moni opiskelija miettii tällä hetkellä ketä äänestäisi vai äänestäisikö ollenkaan.

Eduskunta tekee monia opiskelijan elämään nyt ja tulevaisuudessa vaikuttavia päätöksiä. Näistä hyviä esimerkkejä ovat mm. opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin, AMK-opiskelijoiden lisääminen YTHS:n piiriin, AMK-rahoitusmallin uudistus.

Edellisissä eduskuntavaaleissa nuoret äänestivät huomattavasti keskivertoa huonommin. 18-24-vuotiaiden äänestysprosentti oli 47 ja 25-34-vuotiaiden prosentti oli 58 keskiarvon ollessa 69 prosenttia. Tällä hetkellä kansanedustajien keski-ikä on 51- vuotta. Poliitikassa tärkeiksi aiheiksi nostetaan ne, jotka kiinnostavat isoa osaa äänestäjistä. Koska nuoret ovat huonoiten äänestävä ryhmä, jää nuorien mielipide helposti vanhempien varjoon. Tähän tarvitaan muutos, jotta opiskelijoille ja vastavalmistuneille tärkeät asiat tulevat kuulluiksi. Mielipiteesi siitä mihin Suomen pitäisi olla menossa ei välttämättä vastaa esimerkiksi eläkeläisen kanssa, haluatko siis antaa heidän päättää puolestasi?

Mitä asiaan sitten voi vaikuttaa? 

Äänestämällä itse ja kannustamalla tuttaviaan äänestämään. Varsinkin ensimmäisillä kerroilla oman ehdokkaan valitseminen voi tuntua hankalalta ja hämmentävältä. Sitä ei kannata kuitenkaan pelästyä liikaa, koska ehdokkaisiin tutustumiseen on monia tapoja. Tässä niistä joitakin ja vinkkejä niiden käyttöön:

Vaalikoneet:

Vaalikoneita on monenlaisia ja ne keskittyvät eri asioihin, joten kannattaa kokeilla useampaa vaalikonetta.
Osan kysymyksistä voi tulkita monella tavalla, joten kannattaa tarkistaa myös ehdokkaan kirjalliset vastaukset, mikäli ne ovat saatavilla
Kysymyksistä kannattaa valita ne sinulle tärkeimmät ja tarkistaa, että kiinnostavimmat ehdokkaat ovat kanssasi asiasta samaa mieltä.
Puolue vaikuttaa kansanedustajan työskentelyyn, joten kannattaa tutustua puolueen kantoihin sinua kiinnostaviin asioihin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskuntavaalit_2019?fbclid=IwAR26SHuu0QjU4Cy0C_B4ds4V45yxUWegNq1zG0rXhDQecrvzb1ZKRkqrt90#Vaalikoneita

Vaalipaneelit:

Monet tahot järjestävät vaalipaneeleita, joten monella paikkakunnalla opiskelijajärjestöt järjestävät omia paneeleitaan.

Ständeillä vierailu:

 Ehdokkaita voi bongailla tapahtumissa ja päästä puhumaan heidän kanssaan suoraan.

Verkkosivut, sosiaalinen media ja mahdolliset haastattelut muissa medioissa

Puolueiden vaaliohjelmat on löydettävissä helposti internetistä. Vaaliohjelmassa puolue kertoo tavoitteensa seuraavalle vaalikaudelle. Puolueen mielipiteistä saa tietoa myös seuraamalla puheenjohtajien vaalitenttejä.

Mihin sitten kannattaisi kiinnittää huomiota?

Jokaisella on omat mielipiteensä siitä, mihin haluaisi muutosta ja mihin sitä ei ainakaan haluaisi. Kannattaa siis miettiä sinulle tärkeimmät teemat. Alla joitakin esimerkkejä:

Koulutus ja sen rahoitus
Terveydenhuollon yksityistäminen
Työllisyyden parantaminen ja keinot siihen
Ilmastonsuojelu
Perustulo

ja niin edelleen.

Nostetaan yhdessä nuorten aikuisten äänestysprosenttia ja saadaan meidänkin ääni kuuluviin! Jokainen voi vaikuttaa äänestämällä itse ja aktivoimalla kavereitaan äänestämään.


















Roosa Huttunen,
Hallituksen jäsen, edunvalvontatiimi

Normipäivä liittohallituksessa: #1 Nikon päivä

Keskiviikko 9.3.2016

Klo 7:00

Herätyskello soi ja tiedossa on pitkä päivä. Aamupalat naamariin, minkä jälkeen Räsäsen Matin eli Räsän kanssa siirrytään Helsingin rautatieasemalle. Päivän ensimmäinen etappi on Metropolian Myyrmäen kampus, jossa jo klo 9 aloitetaan TRIOL-ständi. Paikan päällä on jo UIO:n ja Trombin virittelemät ständipöydät valmiina, joten tervehdykset kaikille paikallaolijoille, nopeat kahvit ja ei kun ständeilemään.

Klo 12:30

Myyrmäen kampuksella on hieman hiljaista, varmaan johtuu tulevasta mielenosoituksesta mikä järjestetään Senaatintorilla. Samaiseen mielenosoitukseen on myös minun ja Räsän tarkoitus myöhemmin mennä. Hiljaisesta ständipäivästä huolimatta muutama jäsen saatiin liittymään ja molemmat liitot saivat hyvää näkyvyyttä kampuksella. Ständit kasaan ja koko porukka lähtee siirtymään kohti Senaatintoria. Minä ja Räsä päästään mukavasti siirtymään keskustaan UIO:n pj:n kyydillä.

Klo 13:00

Senaatintorille on kertynyt hyvä määrä opiskelijoita osoittamaan mieltään opintotukileikkauksia vastaan. Minun ja Räsän joukkoon liittyy myös meidän pj Jarno IOL:n lipun kanssa. Muutama leikkauksia vastaan koskeva puhe saa kaikki paikalle tulleet opiskelijat huutamaan yhteen ääneen. Hienoa nähdä miten iso joukko saa äänen kuulumaan koko Helsingin keskustassa. Puheiden jälkeen lauma opiskelijoita lähtee marssimaan kohti eduskuntataloa. Valitettavasti en koko mielenosoitusta pysty olemaan paikalla, sillä minun pitää siirtyä jo seuraavaan paikkaan Tampereelle.

Klo 17:00

Tampereella järjestetään globaalikouluttaja-tilaisuus TTY:n tiloissa ja aiheena on Tampere3. Tampere3 hankkeen hankejohtaja Päivi Myllykangas on tulossa kertomaan viimeisimmät kuulumiset asian tiimoilta ja kun kutsun tilaisuuteen sain, ei sitä voinut olla käyttämättä. Tilaisuus aloitetaan kiertämällä ja esittelemällä TTY:n tiloja, jonka jälkeen kahvit ja itse asiaan. Minulla on mukana liuta kysymyksiä, joihin toivon mukaan saan myös vastauksia. Tilaisuuden jälkeen ja enemmän tietoisena hankkeesta, minun pitää nopeasti päästä kotiin, sillä seuraavana päivänä minun pitää olla klo 9 aikaan Pasilassa hallituksen kokouksessa.

Klo 23:00

Vihdoin kotona Valkeakoskella. Ei muuta kuin puhtaiden vaatteiden vaihto matkalaukkuun ja unten maille. Onneksi näin hektisiä päiviä ei ole kovin usein eikä montaa putkeen. Lepo ja hyvät yöunet auttavat todellakin jaksamaan.

Esittelyssä: Insinööriopiskelijaliiton hallituksen tehtävät

Insinööriopiskelijaliitolle valitaan liittokokouksessa vuosittain luottamustoiminen hallitus, joka vastaa liiton toiminnasta yhteistyössä Insinööriliiton nuorjäsentoiminnan palkatun henkilöstön kanssa. Kuka tahansa Insinööriopiskelijaliiton jäsen voi asettua ehdolle liittohallitukseen, mutta tehtävien laajuuden sekä vastuullisuuden takia on tärkeää, että hakijalla on jo valmiiksi kokemusta alueellisesta vaikuttamisesta sekä vahva näkemys siitä, mihin suuntaan liiton toimintaa tulisi kehittää. Lisäksi valtakunnallinen toiminta vie huomattavasti enemmän aikaa ja energiaa kuin paikallinen toiminta ja tähän on syytä varautua jo etukäteen.

Tämän tekstin tarkoituksena on esitellä liittohallituksen jäsenten vastuita ja tätä kautta tuoda toimintaamme jäsenillemme tutummaksi.

Liittohallitus 2015 + Insinööriliiton hallituksen opiskelijaedustajat.

PUHEENJOHTAJISTO

Insinööriopiskelijaliiton hallituksen puheenjohtaja vastaa hallituksen toiminnasta ja toimii niin liiton kasvoina kuin äänenä. Puheenjohtaja koordinoi hallituksen toimintaa ja on tietoinen mitä eri sektoreilla tapahtuu. Sidosryhmäyhteistyö ja mediassa esiintyminen esimerkiksi kannanottojen, haastattelujen tai lehtijuttujen osalta on pääasiassa puheenjohtajan vastuulla.

Puheenjohtajalla ei ole omia vastuupaikkakuntia eikä erikseen määriteltyä vastuusektoria – lyhyesti voidaankin todeta, että puheenjohtajan vastuusektori on oma hallitus. Puheenjohtajan tehtävä vaatii aikaa ja kiinnostusta kaikkia sektoreita kohtaan. Opiskelijakentän lisäksi puheenjohtaja tekee tiivistä yhteistyötä ja tapaa säännöllisesti niin aluejärjestöjen kuin Insinööriliiton edustajien kanssa. Puheenjohtajan vastuulle kuuluu myös tiedon hankkiminen/pyytäminen ja hallituksen tiedottaminen menossa olevista asioista. Puheenjohtaja edustaa kaikissa toimissaan liiton kantaa eikä tee päätöksiä oman etunsa nimissä.

Hallituksen varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan oikeana kätenä ja samalla linkkinä puheenjohtajan ja hallituksen välillä. Varapuheenjohtajan on oltava kiinnostunut puheenjohtajan lailla laajemmasta kokonaisuudesta ja varauduttava paikkaamaan puheenjohtajaa tarvittaessa.

Varapuheenjohtajan on hyvä tuntea vähintään liiton tärkeimmät sidosryhmät ja kannat perusteluineen. Puheenjohtajan tehtävien pääpiirteittäisen hallitsemisen lisäksi varapuheenjohtajan tehtäviin kuuluu omien aluevastuupaikkakuntien kiertäminen, ständeily ja muu auttaminen tarvittaessa. Lisäksi varapuheenjohtaja vastaa muiden hallituksen jäsenten lailla oman vastuualueensa eli sektorinsa hoitamisesta sekä puheenjohtajalle tiedottamisesta siellä käsiteltävistä asioista.

HALLITUS

Koska valtakunnallista toimintaa on hieman ikävää pyörittää vain kahden ihmisen voimin, valitaan Insinööriopiskelijaliiton hallitukseen vuosittain puheenjohtajiston lisäksi kuusi hallituksen jäsentä sekä yksi varajäsen. Varajäsen osallistuu hallituksen toimintaan siinä missä muutkin hallituksen jäsenet – ainoa konkreettinen eroavaisuus on se, ettei varajäsen ole hallituksen kokouksissa äänioikeutettu mikäli koko hallitus on paikalla.

Jokaisella hallituksen jäsenellä (myös varapuheenjohtajalla) on omat aluevastuupaikkakuntansa, mitkä määritellään vuoden alussa. Vastuupaikkakunnat määräytyvät niiden sijainnin, julkisten kulkuvälineiden käytön mahdollisuuden ja kiinnostuksen mukaan kuitenkin siten, että kenenkään vastuulla ei ole kyseisen henkilön omaa yhdistystä.

Hallituksen jäsenet istuvat myös vuoden alussa tehdyn päätöksen mukaisesti Insinööriliiton valio- ja valtuuskunnissa edustamassa Insinööriopiskelijaliittoa. Näissä pesteissä tärkeintä on tiedottaa puheenjohtajaa ja tarvittaessa koko loppuhallitusta tehdyistä päätöksistä ja käsitellyistä asioista, sekä tuoda opiskelijoiden ääntä kuuluviin. Lisäksi hallituksen jäsenillä on omat vastuusektorinsa, joista tänä vuonna käytössä olleet esitellään tarkemmin alla.

KOULUTUSPOLITIIKKA

Koulutuspoliittiset vastaavat ovat puheenjohtajan lisäksi liiton toiminnan ydin, mikä johtuu siitä, että Insinööriopiskelijaliitto on koulutuspoliittinen edunvalvontajärjestö. Koulutuspoliittisten vastaavien (joita tänä vuonna on ollut kaksi) tehtäviin kuuluu seurata, osallistua ja vetää koulutuspoliittista keskustelua ja hankkeita sekä vaikuttaa mahdollisiin uudistuksiin. 

Koulutuspolitiikka on oma taiteenlajinsa ja tähän pestiin hakeutuvalta täytyy löytyä tietotaitoa ja kiinnostuksen paloa sektoria kohtaan jo valmiiksi, jotta työskentely olisi tehokasta ja uskottavaa. Tämän sektorin vastuuhenkilön tai vastuuhenkilöiden tehtävänä on myös huolehtia siitä, että liiton koulutuspoliittiset asiakirjat ja dokumentit ovat ajan tasalla.

JÄRJESTÖ

Järjestöasiat on jaettu kahteen sektoriin:

AY-PY–vastaavan tehtävänä on Insinööriliiton alueyhdistysten ja Insinööriopiskelijaliiton paikallisyhdistysten yhteistyön kehittäminen, ongelmakohtien ratkominen ja tarvittaessa yhteyshenkilönä toimiminen. Tehtävään hakeutuvalla on hyvä olla valmista kontaktipintaa AY-puoleen sekä halua kehittää toimintaa kummastakin näkökulmasta.

Oman kentän järjestövastaavan tehtäväalue on laaja. Järjestövastaava on perillä siitä mitä kentällä ja paikallisyhdistyksissä tapahtuu sekä jakaa toimivia käytäntöjä yhdistykseltä yhdistykselle. Järjestövastaavan tehtäviin kuuluu myös yhdistysten hallittu alasajo, mikäli tällaiseen on tarvetta. Lisäksi järjestövastaava huolehtii esimerkiksi siitä, että tilinpäätökset ovat aikataulussa. Tehtävä vaatii kiinnostusta omaa kenttää kohtaan.

VIESTINTÄ

Viestintävastaava hoitaa liiton virallista ja epävirallista viestintää. Näihin tehtäviin kuuluu lehtijuttujen kirjoittaminen Insinööri-lehteen, sosiaalisen median käyttö (sis. Team Korso –blogi) sekä viestien välittäminen liittohallitukselta koko kentälle – ja toisinpäin. Tänä vuonna viestintävastaava on hoitanut myös kokoustiedotteiden tekemisen, mutta tämä on päätettävissä joka vuosi erikseen.

Tehtävään hakeutuvan henkilön tulee ymmärtää viestinnän keinot sekä ennen kaikkea viestinnän eri osa-alueiden ja sisällön merkitys yhteisömme toiminnassa. Vastaava tekee suorittavaa tutkimustyötä kartoittaen jäsenistön kokemuksia ja toiveita tulevaisuuden viestinnän suhteen. Hän on myös valmis viemään kehitysehdotuksia eteenpäin ja keskustelemaan niistä esimerkiksi Insinööriliiton viestintäosaston kanssa. Viestintävastaavalta tulee löytyä uudistushalua ja innokkuutta oman vastuualueensa hoitamiseen.

TYÖELÄMÄ

Työelämävastaavan tehtävänä on seurata, ajaa ja edistää insinööriopiskelijoiden harjoitteluihin pääsemistä, niiden laadukkuutta sekä seurata insinööriopiskelijoiden työllisyystilannetta. Työelämävastaava voi hankkia tietoa kentältä eli Insinööriopiskelijaliiton jäsenistöltä esimerkiksi harjoittelu- ja työelämäkyselyjen kautta.

Työelämä ja koulutuspolitiikka kulkevat pitkälti käsi kädessä, joten yhteistyö eri hallitusten jäsenten välillä on tärkeää. Työelämävastaavaksi hakevalla on oltava selkeä kuva siitä millainen on hyvä harjoittelu ja mitä tietoja ja taitoja insinööriopiskelija tai vastavalmistunut insinööri tarvitsee työelämässä. Aito kiinnostus työmarkkinatoimintaan helpottaa vastuusektorin hoitamista.

KULTTUURI

Kulttuurivastaavan tehtävänä on ajaa, edistää ja tuoda esiin insinööriopiskelijakulttuuria. Insinööriopiskelijakulttuuriin kuuluvat niin imppulakit, laulumatit kuin insinöörisormuksetkin. Osa näistä on insinöörikunnan ammattitunnuksia. Kulttuurivastaavan tehtävä on ajaa kulttuuria niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin esimerkiksi lakitustilaisuuksilla.

Kulttuurivastaavan paikkaa hakevan on oltava esiintymistaitoinen ja tietoinen siitä, miten ja milloin esimerkiksi ammattikunnan tunnuksia on soveliasta käyttää.

AMMATTIKUVA JA IDENTITEETTI

Ammattikuva- ja identiteetin vastaavan tehtävät liippaavat hyvin läheltä kulttuurivastaavan tehtäviä ja näiden hoitamisessa tulisikin tehdä paljon yhteistyötä. Lisäksi vastuualueeseen kuuluu valmistuvien tilaisuuksien kehittäminen, insinööriammattinimikkeen arvostuksen kasvattaminen sekä koulutuspoliittiset asiat siltä osin kuin ne vaikuttavat insinöörin ammattikuvaan.

Tähän pestiin hakeutuessaan on hyvä olla kohtalainen tietotaito niin koulutuspolitiikasta, tutkinnoista kuin tämän hetkisestä insinöörien ammattikuvasta, jotta tätä pystyy tehokkaasti edistämään.

KANSAINVÄLISYYS

Kansainvälisyysvastaavan tehtävänä on pitää yhteyttä kansainvälisiin järjestöihin. Vastaava osallistuu mahdollisiin yhteisiin tilaisuuksiin/tapaamisiin ja tapahtumiin Insinööriopiskelijaliiton edustajana.

Kansainväliseen sektoriin kuuluvat myös kansainväliset tutkinto-opiskelijat ja kyseisen sektorin vastaavaa voikin pyytää kouluille pitämään esimerkiksi englanninkielisiä liittoinfoja. Vastuusektoria tavoittelevan onkin hyvä hallita suomen kielen lisäksi englannin kieli.

----

Näiden lisäksi hallituksesta on valittu piirikohtaiset edustajat, jotka osallistuvat niin paikallis- kuin alueyhdistyksien piirikokouksiin ja istuvat mahdollisesti myös piirien puheenjohtajien tapaamisissa.  Hyvän ja toimivan hallituksen jäsenet ovat myös valmiita paikkaamaan hallitustovereitaan, mikäli joku on väliaikaisesti estynyt hoitamasta tehtäviään.

Vuoden 2016 hallitus valitaan liittokokouksessa Helsingissä 14.–15.11.2015.

Haku vuoden 2016 liittohallitukseen on vielä käynnissä.

Koulutuksen säästöt eivät saa heikentää opetuksen laatua

Kannanotto 28.5.2015

Uuden hallituksen linjauksena on leikata koulutuksesta seuraavan vaalikauden aikana yhteensä 600 miljoonaa euroa. Tästä summasta 150 miljoonaa euroa koostuu opintotukeen kohdistuvista leikkauksista.

Insinööriopiskelija saa kuukaudessa tukia noin 950 euron edestä. Tämä summa muodostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Jos nykyisellään kyseinen summa ei riitä isoimmissa kaupungeissa edes asumiskustannuksien kattamiseen, miten se tulee riittämään indeksisidonnaisuuden jäädyttämisen jälkeenkään?

Jatkuvat opintotukeen kohdistuvat leikkaukset heikentävät opiskelijan mahdollisuutta opiskella ”päivätöikseen”. Opintotuen riittämättömyys pakottaa opiskelijat työskentelemään opintojen ohella, mutta tähän ei suoranaisesti kannusteta, sillä opiskelijan omat tulot vaikuttavat hänelle myönnettävän opintotuen määrään. Työskentely opintojen suorittamisen ohella voi hidastaa opintojen suorittamista hyvinkin merkittävästi. Siksi opiskelu tulisi mieltää opiskelevan henkilön päätyöksi ja hänen siitä saaman korvauksen tulisi taata hänelle edes peruselämän resurssit.

Insinööriopiskelijaliitto tiedostaa hallituksen haastavan tilanteen, mutta ei ymmärrä miksi osaamisen selkärangasta ja tulevaisuuden resursseista tulee tehdä näin radikaaleja leikkauksia. Onko tulevaisuuden osaaminen niin aliarvostettua, että säästämme sen kustannuksella?

Hallitusohjelmassa mainitaan Suomen olevan koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Opintotuen sopeutustoimet antavat kuitenkin ymmärtää, että näistä ollaan valmiita tinkimään opintojen viivästymisen ja koulutuksen tason laskunkin uhalla.

Jos tämän säästön tarkoitus on nopeuttaa valmistumista ja saada opiskelijat nopeammin työelämään, eikö resursseja tulisi kohdistaa nimenomaan opiskelun ja valmistumisen kannustamiseen?

Lisätietoja:

varapuheenjohtaja Jukka-Pekka Salmela

jukka-pekka.salmela[at]iol.fi

p. 0400 657667

koulutuspoliittinen vastaava Lauri Kamula

lauri.kamula[at]iol.fi

p. 044 3532779

IOL:n vuoden 2015 ensimmäinen neljännes!

Vuoden 2014 liittokokouksessa valitun uuden hallituksen toimikausi 2015 on alkanut todella vauhdikkaasti. Kokouksia, työryhmiä, edustamista - kalenteri on ollut pullollaan kaikenlaista menoa mitä nyt kuvitellakaan saattaa. Jokainen hallituksen jäsen, puheenjohtajistoa myöten, on joutunut uhmaamaan VR:n päättymättömiltä tuntuvia ratakiskoja aina Rovaniemeltä Helsinkiin saakka. Tuo loputtomalta tuntuva kiskojen kolke on ohjannut meitä vierailuille paikallisyhdistyksiin ja opiskelijatapahtumiin.

Vuoden alussa olemme oppineet tuntemaan hägstäkin¹ erilaiset olomuodot ja koulutuspolitiikan koukerot sekä Omenahotellien ja junan petien nukkumismahdollisuudet, ja mitä näitä Spittereitä² sun muita vastaavia nyt olikaan. Jokaiselle meistä on tullut varmasti tuplaten uutta tietoa ja osaamisemme on kasvanut jo tällä ensimmäisellä neljänneksellä enemmän, kuin osasimme odottaa. Innolla hallituksemme odottaa mitä uutta ja ihmeellistä tulemme oppimaankaan loppuvuoden aikana.

Ryhmäytymisharjoitus. Puheenjohtaja vetää kivirekeä.

Nii, te varmaan haluatte tietää näistä meidän työryhmistä: no oottakaapa ni mie kerron. Vuoden alussahan perustettiin liittokokouksessa asetetun ponnen mukaisesti PuPa-toimikunta, jonka puheenjohtajana toimii meidän armoitettu varapuheenjohtajamme Jukka-Pekka Salmela. PuPa-toimikunnan tarkoituksena on vastata pullojen keräämisestä hallituksen yhteisistä tapahtumista sekä niiden palauttamisesta palautuspisteeseen. Nämä pullojen palautuksesta saadut rahat hallitus käyttää valitsemaansa hyväntekeväisyyskohteeseen. On kuitenkin muistettava, että hallituksemmehan haastoi PuSiRaKolla jokaisen paikallisyhdistyksen osallistumaan kilpaan toisiaan vastaan. Paikallisyhdistys, joka kerää vuoden aikana eniten rahaa pullojen palautuksilla hallituksensa tapahtumissa, saa päättää hyväntekeväisyyskohteen, jolle liittohallitus luovuttaa (tietyin varauksin³) keräämänsä varat yhdessä voittaneen paikallisyhdistyksen kanssa. Kannustamme kaikkia paikallisyhdistyksiä olemaan aktiivisia ja osallistumaan keräykseen, kierrätykseen ja tähän kilpaan!

Myös viestintätyöryhmä on aloittanut toimintansa. Työryhmän päättäväisenä johtajana toimii liittohallituksen viestintävastaava Elina Kuivinen. Ryhmän kokoonpano vahvistettiin 12.2.2015 Helsingissä ja työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 27.2.2015. Ryhmän kokoonpanoon kuuluu opiskelijoita Kuopiosta, Riihimäeltä, Lahdesta, Kemistä ja Uudeltamaalta. Helppoa työryhmällä ei tule olemaan, sillä heidän hoidettavanaan on IOL ry:n viestintästrategian ja viestintäsuunnitelman päivittäminen, ebibrointioppaan valmiiksi saattaminen, markkinointimateriaalin kehittäminen, Insinööri-lehteen juttuideoiden kehittäminen sekä muut viestinnälliset suunnitelmat.

Koulutuspolitiikan työryhmällä on tehtävänään liiton koulutuspoliittisen asiakirjan päivittäminen. Nykyinen asiakirja on vuoden 2011 liittokokouksen hyväksymä ja sen sisältö on päivitystä vailla. Tämän asiakirjan tiimoilta työryhmä alkaa muodostamaan uutta päivitettyä versiota, johon tullaan myös kysymään kentän ajatuksia. Koulutuspolitiikka on muutenkin vuoden 2015 yksi suurista puheenaiheista esimerkiksi valtion esittäessä leikkauksia opintotukiin. Eritoten näin vaalien alla koulutuspolitiikka on tärkeässä asemassa meidän opiskelijoiden näkökulmasta. Muista siis äänestää, koska vain äänestämällä voit vaikuttaa yhteiseen tulevaisuuteemme.

Kellekkään ei varmasti ole jäänyt epäselväksi, että tämä vuosi tulee olemaan todella haasteellinen. Suuret kysymykset, kuten esimerkiksi eduskuntavaalit, ovat nyt tapetilla. Samoin tänä vuonna järjestetään myös Insinööriliiton puheenjohtajavaalit. Ei politiikasta kuitenkaan sen enempää, niin siis mitä meille kuuluu? Kova meno ja tiukka etukeno, siinä kaksi päällimmäisintä asiaa. Kevät saapuu kovalla vauhdilla ja kesä jo näyttää ensimmäisiä merkkejään. Piilossa olleet haalarinkantajat alkavat nostaa päätään tähän vuoteen - näin myös liittohallituksemme.

Treffeillä TROL ry:n hallituksen kanssa.

Hallituksen jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti kentän tapahtumiin, mm. KeHÄ Olumppialaisiin Lahessa, Poikkitieteelliseen Mölkkyyn Helsingissä, Winterfestiin Kuopiossa, Talviriehaan Rovaniemellä, approille, ständeille, kevätkokouksiin, hallituskoulutuksiin sekä lukemattomaan määrään muita tapahtumia. Kevään alku on hyvä päättää vuoden suurimpiin partyihin Suomen iloiseen itäsuomalaiseen Jojensuuhun. Kyseessähän on tietenkin Insinööriopiskelijapäivät eli IOP!

Liittohallitukselle kysyttävää? Alla olevilla yhteystiedoilla voitte ja pitääkin ottaa yhteyttä jos kysyttäviä ilmenee.

Aurinkoista kevään jatkoa kaikille!

Hallituksen delegoimana,

Lauri Kamula
Hallituksen jäsen
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Hallituksemme tavoittaa

Netistä: http://www.iol.fi

Sähköpostilla: hallitus[at]iol.fi tai etunimi.sukunimi[at]iol.fi

Puhelimella: numerot löytyvät nettisivuilta

---

[1] #

[2] Ihan päivänselviä nämä some-hommat eivät koko hallitukselle vielä ole (toim. huom.)

[3] Toivomme fiksuja ehdotuksia hyväntekeväisyyskohteiksi!