Keskiviikko 20.1.2016
klo 9.00
Päivä oli tälle pienelle porilaiselle hyvin hämmentävä, sillä yleensä jos täältä Suomen karhukaupungista haluaa ihmisten aikoihin jonnekin päin Suomea matkata, on lähdettävä klo 5.20 junalla. Kuitenkin tällä kertaa sain nukkua niin pitkään, että tunsin olevani jo myöhässä, sillä vasta klo 10.15 juna oli se jolla lähtisin suuntaamaan kohti Valkeakosken ständiä ja aloittavien saunaa. Onneksi Porin rautatieasema on vain noin puolentoista kilometrin päässä kotoani, joten kävellen pääsen sinne helposti.
klo 12.27
Tämä lyhyt matka sujuikin vallan mainiosti, joten ei muuta kun asemalta Valkeakosken koululle ja ständiä pitämään! Yksi Insinööriliiton nuorjäsenasiamiehistä oli aloittanut Avaimet Hyvään Työelämään -luennot jo ennen saapumistani ja tuonut uusia materiaaleja meille ständille. Näillä eväillä pärjäsimmekin siihen iltapäivä neljään kutakuinkin. Valkeakoskella oli siis tänä päivänä tiedossa aloittavien sauna ja Valkeakosken Insinööriopiskelijat VARO ry olikin pyytänyt minua ottamaan haalarini mukaan, jotta heidän uudet opiskelijansa pääsisivät näkemään miltei täydet haalarit ja ihastelemaan suoritusmerkkien kaunista valtamerta.
klo 16.00
Ständin jälkeen olikin aika siirtyä Valkeakosken kehutulle saunalle, mutta ensin pikainen kierros VARO ry:n toimiston kautta, josta haimme mukaan materiaaleja saunalla järjestettävään IOL -aiheiseen tietovisaan aloittaville opiskelijoille. Elin pitkään siinä uskossa, että tämä valkeakoskelaisten kehuma ja muiden kadehtima sauna olisi jossain päin keskustaa, joten olinkin varautunut pitkään kävelymatkaan saunalle kunnon jalkineilla. Erehdyin. Erittäin positiivinen yllätys oli se, että sauna tönötti Valkeakosken ammattikorkeakoulun katolla ja VARO:n toimistosta olikin sinne matkaa vain kaksi kerrosta ylöspäin.
 |
| Ständillä Valkeakoskella. |
klo 17.00
Sauna alkoi olemaan jo lämmin ja paljuun virtasi vesi, ensimmäiset ykköset alkoivat saapua rentoon illanviettoon kanssamme. Esittäydyin Valkeakosken insinöörien puheenjohtajan kanssa, jonka jälkeen oli tietovisan aika. Moni ykkösistä tiesikin vastaukset paremmin kuin odotin, mikä tarkoitti siis sitä etteivät aloittavien infot menneet hukkaan. Tämän jälkeen suuntasimmekin jo saunomaan ja paljuilemaan. Ykköset olivat innokkaana kyselemässä yhdistystoiminnasta ja IOL:stä. Kysymyksiä sateli myös haalareistani, josta saimmekin kätevän aasinsillan insinööriopiskelijakulttuurin maailmaan muutaman Laulumatin veisun jälkeen.
Torstai 21.1.2016
klo 8.00
Siirryin VARO ry:n hallituslaisen luota koululle tervehtimään vielä kerran muita VARO ry:n hallituslaisia ja nauttimaan aamukahvit ja sämpylän ennen kuin paluukyytini lähtisi takaisin kohti Poria.
klo 10.31
Junani lähti Toijalasta kohti Tamperetta, missä odottikin pitkä junan vaihto. Päivä ei ollut vielä puolessavälissä, joten tein suunnitelmiini muutoksen. Laitoin TIRO ry:n puheenjohtajalle viestiä, että olisiko ketään hallituksen jäsentä koululla. Lähdinkin tallustelemaan juna-asemalta kohti Tampereen ammattikorkeakoululla, jossa TIRO ry:n puheenjohtaja minua jo odottikin. Kiersimme koulun pikaisesti ympäri ja hän esitteli minulle heidän toimistoaan sekä muiden ainejärjestöjen edustajia. Tämä extempore-matkani ei kestänytkään kuin pari hassua tuntia, ja oli erittäin mukavaa nähdä tamperelaisia toimijoita.
klo 14.15
Tampereen rautatieasema kutsui minua ja kotimatka voi alkaa. Junassa suuntasinkin Duetto plus-vaunuun, joka ei vielä tähän aikaan vuodesta maksanut ylimääräistä. Siellä kelpasikin avata läppäri ja kirjoittaa hieman toimintaraporttia ja sähköposteja sekä miettiä, että koskakohan on seuraava mahtava reissu edessä. Kyllähän siinä sitten hieman kerkesi Netflixiäkin selailla ja nauttia virvokkeita.
klo 15.47
Juna Porissa, joten ei muuta kun matkalaukku mukaan ja äkkiä siskolle viestiä, josko hän pääsisi viemään minut asemalta kotiin. Kyllähän se onnistui sillä ehdolla, että kävisimme ensin syömässä jotain. Ja tämähän passasi minulle paremmin kuin loistavasti.
klo 16.50
Kotona. Taas yksi hieno reissu takana, tämänkaltaiset tapahtumat auttavat jaksamaan ja nostavat hymyn huulille, kun voi rivijäsenten kanssa höpötellä mukavia ja viettää rentoa iltaa. Aivan mahtavaa porukkaa kaikki, kiitos Valkeakoski ja Tampere!
 |
| PS. Tämä haalariasuinen insinööriopiskelija allekirjoittaa huhut Valkeakosken saunasta. Se ON aivan mahtava! |
