Normipäivä liittohallituksessa #8 Pasin päivä

Keskiviikko 20.1.2016

klo 9.00

Päivä oli tälle pienelle porilaiselle hyvin hämmentävä, sillä yleensä jos täältä Suomen karhukaupungista haluaa ihmisten aikoihin jonnekin päin Suomea matkata, on lähdettävä klo 5.20 junalla. Kuitenkin tällä kertaa sain nukkua niin pitkään, että tunsin olevani jo myöhässä, sillä vasta klo 10.15 juna oli se jolla lähtisin suuntaamaan kohti Valkeakosken ständiä ja aloittavien saunaa. Onneksi Porin rautatieasema on vain noin puolentoista kilometrin päässä kotoani, joten kävellen pääsen sinne helposti.

klo 12.27

Tämä lyhyt matka sujuikin vallan mainiosti, joten ei muuta kun asemalta Valkeakosken koululle ja ständiä pitämään! Yksi Insinööriliiton nuorjäsenasiamiehistä oli aloittanut Avaimet Hyvään Työelämään -luennot jo ennen saapumistani ja tuonut uusia materiaaleja meille ständille. Näillä eväillä pärjäsimmekin siihen iltapäivä neljään kutakuinkin. Valkeakoskella oli siis tänä päivänä tiedossa aloittavien sauna ja Valkeakosken Insinööriopiskelijat VARO ry olikin pyytänyt minua ottamaan haalarini mukaan, jotta heidän uudet opiskelijansa pääsisivät näkemään miltei täydet haalarit ja ihastelemaan suoritusmerkkien kaunista valtamerta.

klo 16.00

Ständin jälkeen olikin aika siirtyä Valkeakosken kehutulle saunalle, mutta ensin pikainen kierros VARO ry:n toimiston kautta, josta haimme mukaan materiaaleja saunalla järjestettävään IOL -aiheiseen tietovisaan aloittaville opiskelijoille. Elin pitkään siinä uskossa, että tämä valkeakoskelaisten kehuma ja muiden kadehtima sauna olisi jossain päin keskustaa, joten olinkin varautunut pitkään kävelymatkaan saunalle kunnon jalkineilla. Erehdyin. Erittäin positiivinen yllätys oli se, että sauna tönötti Valkeakosken ammattikorkeakoulun katolla ja VARO:n toimistosta olikin sinne matkaa vain kaksi kerrosta ylöspäin.

Ständillä Valkeakoskella.

klo 17.00

Sauna alkoi olemaan jo lämmin ja paljuun virtasi vesi, ensimmäiset ykköset alkoivat saapua rentoon illanviettoon kanssamme. Esittäydyin Valkeakosken insinöörien puheenjohtajan kanssa, jonka jälkeen oli tietovisan aika. Moni ykkösistä tiesikin vastaukset paremmin kuin odotin, mikä tarkoitti siis sitä etteivät aloittavien infot menneet hukkaan. Tämän jälkeen suuntasimmekin jo saunomaan ja paljuilemaan. Ykköset olivat innokkaana kyselemässä yhdistystoiminnasta ja IOL:stä. Kysymyksiä sateli myös haalareistani, josta saimmekin kätevän aasinsillan insinööriopiskelijakulttuurin maailmaan muutaman Laulumatin veisun jälkeen.

Torstai 21.1.2016

klo 8.00

Siirryin VARO ry:n hallituslaisen luota koululle tervehtimään vielä kerran muita VARO ry:n hallituslaisia ja nauttimaan aamukahvit ja sämpylän ennen kuin paluukyytini lähtisi takaisin kohti Poria.

klo 10.31

Junani lähti Toijalasta kohti Tamperetta, missä odottikin pitkä junan vaihto. Päivä ei ollut vielä puolessavälissä, joten tein suunnitelmiini muutoksen. Laitoin TIRO ry:n puheenjohtajalle viestiä, että olisiko ketään hallituksen jäsentä koululla. Lähdinkin tallustelemaan juna-asemalta kohti Tampereen ammattikorkeakoululla, jossa TIRO ry:n puheenjohtaja minua jo odottikin. Kiersimme koulun pikaisesti ympäri ja hän esitteli minulle heidän toimistoaan sekä muiden ainejärjestöjen edustajia. Tämä extempore-matkani ei kestänytkään kuin pari hassua tuntia, ja oli erittäin mukavaa nähdä tamperelaisia toimijoita.

klo 14.15

Tampereen rautatieasema kutsui minua ja kotimatka voi alkaa. Junassa suuntasinkin Duetto plus-vaunuun, joka ei vielä tähän aikaan vuodesta maksanut ylimääräistä. Siellä kelpasikin avata läppäri ja kirjoittaa hieman toimintaraporttia ja sähköposteja sekä miettiä, että koskakohan on seuraava mahtava reissu edessä. Kyllähän siinä sitten hieman kerkesi Netflixiäkin selailla ja nauttia virvokkeita.

klo 15.47

Juna Porissa, joten ei muuta kun matkalaukku mukaan ja äkkiä siskolle viestiä, josko hän pääsisi viemään minut asemalta kotiin. Kyllähän se onnistui sillä ehdolla, että kävisimme ensin syömässä jotain. Ja tämähän passasi minulle paremmin kuin loistavasti.

klo 16.50

Kotona. Taas yksi hieno reissu takana, tämänkaltaiset tapahtumat auttavat jaksamaan ja nostavat hymyn huulille, kun voi rivijäsenten kanssa höpötellä mukavia ja viettää rentoa iltaa. Aivan mahtavaa porukkaa kaikki, kiitos Valkeakoski ja Tampere!

PS. Tämä haalariasuinen insinööriopiskelija allekirjoittaa huhut
Valkeakosken saunasta. Se ON aivan mahtava!

Esittelyssä: Insinööriopiskelijaliiton hallituksen tehtävät

Insinööriopiskelijaliitolle valitaan liittokokouksessa vuosittain luottamustoiminen hallitus, joka vastaa liiton toiminnasta yhteistyössä Insinööriliiton nuorjäsentoiminnan palkatun henkilöstön kanssa. Kuka tahansa Insinööriopiskelijaliiton jäsen voi asettua ehdolle liittohallitukseen, mutta tehtävien laajuuden sekä vastuullisuuden takia on tärkeää, että hakijalla on jo valmiiksi kokemusta alueellisesta vaikuttamisesta sekä vahva näkemys siitä, mihin suuntaan liiton toimintaa tulisi kehittää. Lisäksi valtakunnallinen toiminta vie huomattavasti enemmän aikaa ja energiaa kuin paikallinen toiminta ja tähän on syytä varautua jo etukäteen.

Tämän tekstin tarkoituksena on esitellä liittohallituksen jäsenten vastuita ja tätä kautta tuoda toimintaamme jäsenillemme tutummaksi.

Liittohallitus 2015 + Insinööriliiton hallituksen opiskelijaedustajat.

PUHEENJOHTAJISTO

Insinööriopiskelijaliiton hallituksen puheenjohtaja vastaa hallituksen toiminnasta ja toimii niin liiton kasvoina kuin äänenä. Puheenjohtaja koordinoi hallituksen toimintaa ja on tietoinen mitä eri sektoreilla tapahtuu. Sidosryhmäyhteistyö ja mediassa esiintyminen esimerkiksi kannanottojen, haastattelujen tai lehtijuttujen osalta on pääasiassa puheenjohtajan vastuulla.

Puheenjohtajalla ei ole omia vastuupaikkakuntia eikä erikseen määriteltyä vastuusektoria – lyhyesti voidaankin todeta, että puheenjohtajan vastuusektori on oma hallitus. Puheenjohtajan tehtävä vaatii aikaa ja kiinnostusta kaikkia sektoreita kohtaan. Opiskelijakentän lisäksi puheenjohtaja tekee tiivistä yhteistyötä ja tapaa säännöllisesti niin aluejärjestöjen kuin Insinööriliiton edustajien kanssa. Puheenjohtajan vastuulle kuuluu myös tiedon hankkiminen/pyytäminen ja hallituksen tiedottaminen menossa olevista asioista. Puheenjohtaja edustaa kaikissa toimissaan liiton kantaa eikä tee päätöksiä oman etunsa nimissä.

Hallituksen varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan oikeana kätenä ja samalla linkkinä puheenjohtajan ja hallituksen välillä. Varapuheenjohtajan on oltava kiinnostunut puheenjohtajan lailla laajemmasta kokonaisuudesta ja varauduttava paikkaamaan puheenjohtajaa tarvittaessa.

Varapuheenjohtajan on hyvä tuntea vähintään liiton tärkeimmät sidosryhmät ja kannat perusteluineen. Puheenjohtajan tehtävien pääpiirteittäisen hallitsemisen lisäksi varapuheenjohtajan tehtäviin kuuluu omien aluevastuupaikkakuntien kiertäminen, ständeily ja muu auttaminen tarvittaessa. Lisäksi varapuheenjohtaja vastaa muiden hallituksen jäsenten lailla oman vastuualueensa eli sektorinsa hoitamisesta sekä puheenjohtajalle tiedottamisesta siellä käsiteltävistä asioista.

HALLITUS

Koska valtakunnallista toimintaa on hieman ikävää pyörittää vain kahden ihmisen voimin, valitaan Insinööriopiskelijaliiton hallitukseen vuosittain puheenjohtajiston lisäksi kuusi hallituksen jäsentä sekä yksi varajäsen. Varajäsen osallistuu hallituksen toimintaan siinä missä muutkin hallituksen jäsenet – ainoa konkreettinen eroavaisuus on se, ettei varajäsen ole hallituksen kokouksissa äänioikeutettu mikäli koko hallitus on paikalla.

Jokaisella hallituksen jäsenellä (myös varapuheenjohtajalla) on omat aluevastuupaikkakuntansa, mitkä määritellään vuoden alussa. Vastuupaikkakunnat määräytyvät niiden sijainnin, julkisten kulkuvälineiden käytön mahdollisuuden ja kiinnostuksen mukaan kuitenkin siten, että kenenkään vastuulla ei ole kyseisen henkilön omaa yhdistystä.

Hallituksen jäsenet istuvat myös vuoden alussa tehdyn päätöksen mukaisesti Insinööriliiton valio- ja valtuuskunnissa edustamassa Insinööriopiskelijaliittoa. Näissä pesteissä tärkeintä on tiedottaa puheenjohtajaa ja tarvittaessa koko loppuhallitusta tehdyistä päätöksistä ja käsitellyistä asioista, sekä tuoda opiskelijoiden ääntä kuuluviin. Lisäksi hallituksen jäsenillä on omat vastuusektorinsa, joista tänä vuonna käytössä olleet esitellään tarkemmin alla.

KOULUTUSPOLITIIKKA

Koulutuspoliittiset vastaavat ovat puheenjohtajan lisäksi liiton toiminnan ydin, mikä johtuu siitä, että Insinööriopiskelijaliitto on koulutuspoliittinen edunvalvontajärjestö. Koulutuspoliittisten vastaavien (joita tänä vuonna on ollut kaksi) tehtäviin kuuluu seurata, osallistua ja vetää koulutuspoliittista keskustelua ja hankkeita sekä vaikuttaa mahdollisiin uudistuksiin. 

Koulutuspolitiikka on oma taiteenlajinsa ja tähän pestiin hakeutuvalta täytyy löytyä tietotaitoa ja kiinnostuksen paloa sektoria kohtaan jo valmiiksi, jotta työskentely olisi tehokasta ja uskottavaa. Tämän sektorin vastuuhenkilön tai vastuuhenkilöiden tehtävänä on myös huolehtia siitä, että liiton koulutuspoliittiset asiakirjat ja dokumentit ovat ajan tasalla.

JÄRJESTÖ

Järjestöasiat on jaettu kahteen sektoriin:

AY-PY–vastaavan tehtävänä on Insinööriliiton alueyhdistysten ja Insinööriopiskelijaliiton paikallisyhdistysten yhteistyön kehittäminen, ongelmakohtien ratkominen ja tarvittaessa yhteyshenkilönä toimiminen. Tehtävään hakeutuvalla on hyvä olla valmista kontaktipintaa AY-puoleen sekä halua kehittää toimintaa kummastakin näkökulmasta.

Oman kentän järjestövastaavan tehtäväalue on laaja. Järjestövastaava on perillä siitä mitä kentällä ja paikallisyhdistyksissä tapahtuu sekä jakaa toimivia käytäntöjä yhdistykseltä yhdistykselle. Järjestövastaavan tehtäviin kuuluu myös yhdistysten hallittu alasajo, mikäli tällaiseen on tarvetta. Lisäksi järjestövastaava huolehtii esimerkiksi siitä, että tilinpäätökset ovat aikataulussa. Tehtävä vaatii kiinnostusta omaa kenttää kohtaan.

VIESTINTÄ

Viestintävastaava hoitaa liiton virallista ja epävirallista viestintää. Näihin tehtäviin kuuluu lehtijuttujen kirjoittaminen Insinööri-lehteen, sosiaalisen median käyttö (sis. Team Korso –blogi) sekä viestien välittäminen liittohallitukselta koko kentälle – ja toisinpäin. Tänä vuonna viestintävastaava on hoitanut myös kokoustiedotteiden tekemisen, mutta tämä on päätettävissä joka vuosi erikseen.

Tehtävään hakeutuvan henkilön tulee ymmärtää viestinnän keinot sekä ennen kaikkea viestinnän eri osa-alueiden ja sisällön merkitys yhteisömme toiminnassa. Vastaava tekee suorittavaa tutkimustyötä kartoittaen jäsenistön kokemuksia ja toiveita tulevaisuuden viestinnän suhteen. Hän on myös valmis viemään kehitysehdotuksia eteenpäin ja keskustelemaan niistä esimerkiksi Insinööriliiton viestintäosaston kanssa. Viestintävastaavalta tulee löytyä uudistushalua ja innokkuutta oman vastuualueensa hoitamiseen.

TYÖELÄMÄ

Työelämävastaavan tehtävänä on seurata, ajaa ja edistää insinööriopiskelijoiden harjoitteluihin pääsemistä, niiden laadukkuutta sekä seurata insinööriopiskelijoiden työllisyystilannetta. Työelämävastaava voi hankkia tietoa kentältä eli Insinööriopiskelijaliiton jäsenistöltä esimerkiksi harjoittelu- ja työelämäkyselyjen kautta.

Työelämä ja koulutuspolitiikka kulkevat pitkälti käsi kädessä, joten yhteistyö eri hallitusten jäsenten välillä on tärkeää. Työelämävastaavaksi hakevalla on oltava selkeä kuva siitä millainen on hyvä harjoittelu ja mitä tietoja ja taitoja insinööriopiskelija tai vastavalmistunut insinööri tarvitsee työelämässä. Aito kiinnostus työmarkkinatoimintaan helpottaa vastuusektorin hoitamista.

KULTTUURI

Kulttuurivastaavan tehtävänä on ajaa, edistää ja tuoda esiin insinööriopiskelijakulttuuria. Insinööriopiskelijakulttuuriin kuuluvat niin imppulakit, laulumatit kuin insinöörisormuksetkin. Osa näistä on insinöörikunnan ammattitunnuksia. Kulttuurivastaavan tehtävä on ajaa kulttuuria niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin esimerkiksi lakitustilaisuuksilla.

Kulttuurivastaavan paikkaa hakevan on oltava esiintymistaitoinen ja tietoinen siitä, miten ja milloin esimerkiksi ammattikunnan tunnuksia on soveliasta käyttää.

AMMATTIKUVA JA IDENTITEETTI

Ammattikuva- ja identiteetin vastaavan tehtävät liippaavat hyvin läheltä kulttuurivastaavan tehtäviä ja näiden hoitamisessa tulisikin tehdä paljon yhteistyötä. Lisäksi vastuualueeseen kuuluu valmistuvien tilaisuuksien kehittäminen, insinööriammattinimikkeen arvostuksen kasvattaminen sekä koulutuspoliittiset asiat siltä osin kuin ne vaikuttavat insinöörin ammattikuvaan.

Tähän pestiin hakeutuessaan on hyvä olla kohtalainen tietotaito niin koulutuspolitiikasta, tutkinnoista kuin tämän hetkisestä insinöörien ammattikuvasta, jotta tätä pystyy tehokkaasti edistämään.

KANSAINVÄLISYYS

Kansainvälisyysvastaavan tehtävänä on pitää yhteyttä kansainvälisiin järjestöihin. Vastaava osallistuu mahdollisiin yhteisiin tilaisuuksiin/tapaamisiin ja tapahtumiin Insinööriopiskelijaliiton edustajana.

Kansainväliseen sektoriin kuuluvat myös kansainväliset tutkinto-opiskelijat ja kyseisen sektorin vastaavaa voikin pyytää kouluille pitämään esimerkiksi englanninkielisiä liittoinfoja. Vastuusektoria tavoittelevan onkin hyvä hallita suomen kielen lisäksi englannin kieli.

----

Näiden lisäksi hallituksesta on valittu piirikohtaiset edustajat, jotka osallistuvat niin paikallis- kuin alueyhdistyksien piirikokouksiin ja istuvat mahdollisesti myös piirien puheenjohtajien tapaamisissa.  Hyvän ja toimivan hallituksen jäsenet ovat myös valmiita paikkaamaan hallitustovereitaan, mikäli joku on väliaikaisesti estynyt hoitamasta tehtäviään.

Vuoden 2016 hallitus valitaan liittokokouksessa Helsingissä 14.–15.11.2015.

Haku vuoden 2016 liittohallitukseen on vielä käynnissä.