Piiriesittelyt 1/5: KeHä on rakkaus

KeHä, eli Keski-Suomen ja Hämeen piiri on kuuden paikallisyhdistyksen muodostama voima keskeltä Suomea. Nämä paikallisyhdistykset ovat Tampereen, Jyväskylän, Lahden, Riihimäen, Hämeenlinnan sekä Valkeakosken Insinööriopiskelijat. KeHällä järjestystä pitää joka vuosi eri yhdistyksestä valittava piirivastaava, joka kantaa titteliä KeHä-kuningatar tai -kuningas. Kuningattaren tai kuninkaan vastuihin kuuluu kruunun kantamisen lisäksi kokouksissa puheenjohtajana toimiminen ja kokouksien järjestelyt. Tänä vuonna kuningattaren viittaa kantaa Jesse Keränen Jyväskylästä ja hänen varakuningattarenaan toimii Matti Aho Tampereelta.

KeHän porukka vuoden ensimmäisessä piirikokouksessaan.

KeHän piiri kokoontuu kolme kertaa vuodessa. Vuoden alussa on piiritapaaminen, jossa käsitellään mm. piirin toimintasuunnitelma tulevalle vuodelle sekä valitaan uusi KeHä-kuningatar tai -kuningas. Myöhemmin keväällä kokoonnutaan olumppialaisten merkeissä, jossa paikallisyhdistykset kisailevat leikkimielisesti keskenään voitosta ja uskomattomasta KeHä-pokaalista. Syksyllä piiri kokoontuu vielä kerran preliittareiden merkeissä, jolloin piiri pääsee haastattelemaan IOL:n hallitukseen hakijoita ja pohtimaan yhdessä hallitusehdokkaita. Kokoontumiset järjestää joka kerta eri paikallisyhdistys.

KeHä-lusikka

KeHä tunnetaan parhaiten KeHä-olumppialaisista. Jokainen paikallisyhdistys suunnittelee lajin kisoja varten ja toimii yhdessä lajissa tuomarina. Ideana on, että kaikki osallistuvat, myös omaan lajiinsa, joten oman lajin kohdalla tuomarina toimii joku toinen paikallisyhdistys. Jokaisesta lajista saa pisteitä ja eniten pisteitä haalinut paikallisyhdistys voittaa ”halutun” KeHä-pokaalin toimistolleen vuodeksi. Pokaali elää niin sanotusti omaa elämäänsä, sillä voittanut paikallisyhdistys pääsee koristelemaan pokaalin oman makunsa mukaan. Vuonna 2015 olumppialaiset voitti IOL:n joukkue ja pokaali sai täydennykseksi itselleen betonijalan. Kesällä 2016 voittajaksi selvisi Riihimäki, joten mielenkiinnolla odotetaan minkälaiset koristeet tulevat täydentämään pokaalia.

Viimeisin versio KeHä-pokaalista.

Normipäivä liittohallituksessa #8 Pasin päivä

Keskiviikko 20.1.2016

klo 9.00

Päivä oli tälle pienelle porilaiselle hyvin hämmentävä, sillä yleensä jos täältä Suomen karhukaupungista haluaa ihmisten aikoihin jonnekin päin Suomea matkata, on lähdettävä klo 5.20 junalla. Kuitenkin tällä kertaa sain nukkua niin pitkään, että tunsin olevani jo myöhässä, sillä vasta klo 10.15 juna oli se jolla lähtisin suuntaamaan kohti Valkeakosken ständiä ja aloittavien saunaa. Onneksi Porin rautatieasema on vain noin puolentoista kilometrin päässä kotoani, joten kävellen pääsen sinne helposti.

klo 12.27

Tämä lyhyt matka sujuikin vallan mainiosti, joten ei muuta kun asemalta Valkeakosken koululle ja ständiä pitämään! Yksi Insinööriliiton nuorjäsenasiamiehistä oli aloittanut Avaimet Hyvään Työelämään -luennot jo ennen saapumistani ja tuonut uusia materiaaleja meille ständille. Näillä eväillä pärjäsimmekin siihen iltapäivä neljään kutakuinkin. Valkeakoskella oli siis tänä päivänä tiedossa aloittavien sauna ja Valkeakosken Insinööriopiskelijat VARO ry olikin pyytänyt minua ottamaan haalarini mukaan, jotta heidän uudet opiskelijansa pääsisivät näkemään miltei täydet haalarit ja ihastelemaan suoritusmerkkien kaunista valtamerta.

klo 16.00

Ständin jälkeen olikin aika siirtyä Valkeakosken kehutulle saunalle, mutta ensin pikainen kierros VARO ry:n toimiston kautta, josta haimme mukaan materiaaleja saunalla järjestettävään IOL -aiheiseen tietovisaan aloittaville opiskelijoille. Elin pitkään siinä uskossa, että tämä valkeakoskelaisten kehuma ja muiden kadehtima sauna olisi jossain päin keskustaa, joten olinkin varautunut pitkään kävelymatkaan saunalle kunnon jalkineilla. Erehdyin. Erittäin positiivinen yllätys oli se, että sauna tönötti Valkeakosken ammattikorkeakoulun katolla ja VARO:n toimistosta olikin sinne matkaa vain kaksi kerrosta ylöspäin.

Ständillä Valkeakoskella.

klo 17.00

Sauna alkoi olemaan jo lämmin ja paljuun virtasi vesi, ensimmäiset ykköset alkoivat saapua rentoon illanviettoon kanssamme. Esittäydyin Valkeakosken insinöörien puheenjohtajan kanssa, jonka jälkeen oli tietovisan aika. Moni ykkösistä tiesikin vastaukset paremmin kuin odotin, mikä tarkoitti siis sitä etteivät aloittavien infot menneet hukkaan. Tämän jälkeen suuntasimmekin jo saunomaan ja paljuilemaan. Ykköset olivat innokkaana kyselemässä yhdistystoiminnasta ja IOL:stä. Kysymyksiä sateli myös haalareistani, josta saimmekin kätevän aasinsillan insinööriopiskelijakulttuurin maailmaan muutaman Laulumatin veisun jälkeen.

Torstai 21.1.2016

klo 8.00

Siirryin VARO ry:n hallituslaisen luota koululle tervehtimään vielä kerran muita VARO ry:n hallituslaisia ja nauttimaan aamukahvit ja sämpylän ennen kuin paluukyytini lähtisi takaisin kohti Poria.

klo 10.31

Junani lähti Toijalasta kohti Tamperetta, missä odottikin pitkä junan vaihto. Päivä ei ollut vielä puolessavälissä, joten tein suunnitelmiini muutoksen. Laitoin TIRO ry:n puheenjohtajalle viestiä, että olisiko ketään hallituksen jäsentä koululla. Lähdinkin tallustelemaan juna-asemalta kohti Tampereen ammattikorkeakoululla, jossa TIRO ry:n puheenjohtaja minua jo odottikin. Kiersimme koulun pikaisesti ympäri ja hän esitteli minulle heidän toimistoaan sekä muiden ainejärjestöjen edustajia. Tämä extempore-matkani ei kestänytkään kuin pari hassua tuntia, ja oli erittäin mukavaa nähdä tamperelaisia toimijoita.

klo 14.15

Tampereen rautatieasema kutsui minua ja kotimatka voi alkaa. Junassa suuntasinkin Duetto plus-vaunuun, joka ei vielä tähän aikaan vuodesta maksanut ylimääräistä. Siellä kelpasikin avata läppäri ja kirjoittaa hieman toimintaraporttia ja sähköposteja sekä miettiä, että koskakohan on seuraava mahtava reissu edessä. Kyllähän siinä sitten hieman kerkesi Netflixiäkin selailla ja nauttia virvokkeita.

klo 15.47

Juna Porissa, joten ei muuta kun matkalaukku mukaan ja äkkiä siskolle viestiä, josko hän pääsisi viemään minut asemalta kotiin. Kyllähän se onnistui sillä ehdolla, että kävisimme ensin syömässä jotain. Ja tämähän passasi minulle paremmin kuin loistavasti.

klo 16.50

Kotona. Taas yksi hieno reissu takana, tämänkaltaiset tapahtumat auttavat jaksamaan ja nostavat hymyn huulille, kun voi rivijäsenten kanssa höpötellä mukavia ja viettää rentoa iltaa. Aivan mahtavaa porukkaa kaikki, kiitos Valkeakoski ja Tampere!

PS. Tämä haalariasuinen insinööriopiskelija allekirjoittaa huhut
Valkeakosken saunasta. Se ON aivan mahtava!

Kentällä tapahtuu: MaKuKi2016 & T-Itse Labra

SenIOR ry proudly presents: MaKuKi 2016

Maaliskuun 17. päivä. Torstai. Lähtöpaikka Seinäjoki. Päätepiste tuntematon. Ainoat asiat mitä osallistujat tiesivät etukäteen tästä reissusta olivat:

- Kolme bussia

- Kolme baaria matkan varrella

- Yksi haaaste

- Yksi jatkopaikka

Lähtötunnelmia Seinäjoen matkakeskuksessa torstaiaamupäivällä...

Matka kohti tuntematonta alkoi aurinkoisena torstaiaamupäivänä maaliskuun loppupuolella. Vähintään seuraavat 16 tuntia vietettäisiin reissussa, kaukana poissa kotoa. Suuri ja kirjava opiskelijahaalarijoukkio kokoontui Seinäjoen matkakeskukseen intoa puhkuen. Basson jytke kuului jo kaukaa, kun saavuin lähtöpaikalle. Kekseliäimmät kaverit olivat rakentaneet matkalaukusta vedettävän bilekeskuksen, joka luonnollisesti ajautui samaan bussiin kuin minäkin.

MaKuKi 2016 haalarimerkki ja Lauluvihko

Pääsimme starttaamaan kutakuinkin ajoissa. Matkanjohtajat olivat salamyhkäisiä ja jättivät tarkasti vastaamatta siihen tärkeimpään kysymykseen: ”Minne ollaan menossaa?” sekä sitä seuraavaan jatkokysymykseen ”Koska ollaan perillää?”

Matka rullasi mukavasti eteenpäin, kun muutaman tunnin ajelun jälkeen pääsimme ensimmäiselle varikkopysäkille Kauhajoen Grouviin. Tämän jälkeen matka jatkui kohti määränpäätä hitaasti mutta varmasti. Toinen pysähdys oli Kankaanpäässä, missä yritimme saada yhteiskuvaa porukasta hieman kyseenalaisella menestyksellä. Viimeinen pysähdys ennen Tampereen loppubileitä oli Häijää ja Pub Nostalgia.

Ukulele - Insinööreille

MaKuKi:lla juhlittiin samalla 18 vuoden ikään päässyttä SenIOR ry:tä. Bussissa laulettiin tietenkin onnittelulaulu useammalla kielellä, sillä vaihto-opiskelijat olivat myös osallistuneet tapahtumaan mukaan. Täysi-ikäisyyden saavuttanut SenIOR sai IOL:n ”ihanalta aluevastaavalta” eli allekirjoittaneelta (tämän siitä saa kun antaa seinäjokilaisille vapaat kädet tittelin päättämiseksi) sekä CentrIO ry:n varapuheenjohtajalta Toni Sinkkoselta lahjaksi pienen pääsiäismunan jaettavaksi koko hallituksen kesken. Lisäksi muistimme SenIOR:ia pienellä soivalla synttärikortilla... 

Tampereella yhdistimme voimamme paikallisten opiskelijoiden kanssa ja vietimme aivan mahtavan illan Unionissa T-itse labrojen jatkoilla. Yön pimeinä tunteina paluumatkamme alkoi ja Seinäjoen matkakeskus sarasti edessämme yhtäaikaa aamuauringon kanssa. Iso kiitos SenIOR unohtumattomasta matkasta!

-Jenni

Kaik yhes koos!

TIRO ry proudly presents: T-itse Labra

T-Itse – Labrat järjestettiin Tampereen insinööriopiskelijat TIRO ry:n toimesta jo 20. kerran!

”Ei ihan joka viikko” Tampereella käyvänä tulee yleensä reissun jossain kohtaa suunnattua siipiravintolaan syömään kunnon soosit ja siivet. Tällä kertaa tämä traditio sai luvan olla ensimmäinen asia, mitä kaupunkiin tullessa Elinan kanssa tehtiin. Hyvä alku reissulle siis!

Antti ja Pasi pitämässä insinöörimäistä rastia

Majoittumisen yhteydessä saatiin vielä Pasikin mukaan pöhinöihin. Tämän jälkeen suunnattiinkin jo kohti lähtöpaikkaa, jossa ihanaiset TIROlaiset meille luovittivat kaikki rastin pitämiseen tarvittavat tiedot. Pääsimme pitämään rastia Kaarle III –ravintolaan. Liittohallituksen onneksi ravintolassa oli puitteet oikein kunnossa ja pelastava Scrabble-pelikin löytyi talon puolesta.

Scrabble:n aloitussanana "INSINÖÖRI"

Rastin aiheena oli siis sovellettu Scrabble-peli, jossa osallistujat kehittivät kolmessa minuutissa laudalle mahdollisimman monta ja mahdollisimman insinöörimäistä sanaa. Kuten kuvasta nähdään, lähtösanana toimi sopivasti ”INSINÖÖRI” ja luotujen sanojen kirjo illan aikana oli.. Hmm.. huomattavan laaja.

Illan aikana muutamien osallistujien sanojen muodostus kävi turhankin lennokkaaksi, joten saimme pieneksi väliaikaviihteeksi ilon ja kunnian pestä koko Scrabble-pelin kaikki nappulat tuopeissa ja kuivatella pöytiä. Vastoinkäymisiä ei sen kummemmin ollut ja tapahtuman meininki oli erittäin hyvä, joten ei voi antaa kuin pistekorttiinkin monesti kirjoitetut kymmenen pistettä onnistuneesta illasta!

Illan kääntyessä yöksi menimme palauttamaan rastikortit ravintola Kaijakkaan, jonka jälkeen suuntasimme kohti Unionia Straight Outta pistoille, jotka toimivat T-Itse Labrojen jatkobileinä. Unionissa oli tunnelma käsinkosketeltavan kuuma ja porukkaa oli niin ettei henkilöä kohden kahta neliötä enempää lattiatilaa tainnut jäädä. Mutta sehän ei meininkiä ja bassojytkettä latistanut! Jatkoille oli saapunut myös SenIOR ry:n MaKuKi tapahtuman poppoo, jotka olivat lähteneet liikkeelle Seinäjoelta jo ennen puolta päivää.

Kreisi rastikierros ja kreisit bileet!

-Antti