Ammattikorkeakoulut kouluttavat omaan kukkaroonsa työelämän sijaan

Korkeakoulujen rahoitusmallit ovat myllerryksen kourissa, kun nykyinen politiikka leikkaa opiskelijoiden tukien lisäksi rahoitusta myös korkeakouluilta. Rahoitusmallin uudistuksen myötä vuoden 2017 alusta ammattikorkeakoulujen rahoituksesta valtaosa tulee koulutuksesta (79%) ja loput tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä strategisesta rahoituksesta. Rahoituksessa painottuu eniten opiskelijoiden valmistuminen (40%) ja vuosittainen 55 opintopisteen saavuttaminen (23%). Valmistumisen jälkeinen työllistyminen vaikuttaa vain neljän prosentin verran.

Vuoden 2017 alusta rahoitusmalli muodostuu alla olevan kuvan mukaisesti. Punaisella olevat luvut kuvaavat tulevia lukuja ja mustalla olevat luvut ovat nykyisen rahoitusmallin mukaisia.

Insinööriopiskelijaliitto on erittäin huolestunut 55 opintopistemäärän korkeasta painotuksesta. Tämä painotus aiheuttaa kouluille pakonomaisen tarpeen saavuttaa opiskelijoillaan kyseinen opintopisteraja. Ammattikorkeakoulun rahoitus painostaa opettajia päästämään opiskelijoita alhaisemmilla kriteereillä kursseista lävitse sekä opiskelijan suorittamia opintopisteitä pilkotaan kysymättä eri lukuvuosille, jotta 55 opintopisteen tavoite saavutetaan helpommin useampina vuosina.

Täten ehdotamme, että rahoituksen osuutta on siirrettävä merkittävästi enemmän opintopisterajan tavoittelusta kohti työelämälähtöisempää mallia. Koulutuksen rahoituksen tulee ohjata oppilaitoksia kiinnittämään erityistä huomiota koulutuksen laatuun ja työelämävastaavuuteen. Rahoituskriteereiden tulee painottua sellaisten seikkojen mittaamiseen, joilla on merkitystä valmistuneiden sijoittumiseen työelämän eri tehtäviin. Nykyinen enempää kuin tulevakaan rahoitusmalli ei tätä tavoitetta tue.

Rahoitusmallin uudistuksessa työllistyneiden korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuutta nostettiin kolmesta prosentista neljään. Työllistyminen ei mittaa, onko työntekijä saanut oman alansa työpaikkaa, jolloin ei voida mitata koulutuksen kannattavuutta.

Työelämälähtöisemmässä mallissa painotettaisiin valmistuneen opiskelijan laadullista työllistymistä oman alan koulutusta vastaavaan työtehtävään. Korkeakoulut eivät työelämälähtöisessä mallissa kouluttaisi liikaa uusia ammattilaisia aloille, joilla on jo valmiiksi ylitarjontaa työpaikkoihin suhteutettuna.

Uskomme, että näin toimien koulutukseen panostetut määrärahat tuottavat korkeamman kansantaloudellisen vasteen.

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry hallitus

Lisätietoja:

Jarno Välinen, puheenjohtaja

jarno.valinen@iol.fi,  040-0722721

Antti Leppänen, koulutuspolitiikka
antti.leppanen@iol.fi, 040-7774531