Kesätyönhakijat voidaan jakaa karkeasti kahteen eri leiriin, työelämässä jo olleisiin ja kokeneihin konkareihin sekä vähän työelämässä olleisiin, ehkäpä juuri opintonsa aloittaneisiin työnhakijoihin. Jo kauemmin työelämässä olleille työnhakijoille työharjoittelu tuo valmiiksi laajalle työelämätaitopohjalle lisää painoarvoa. Nuorille, juuri opintonsa aloittaneille kesätyöt ovat tärkeitä ensimmäisiä työelämätaitoja opettavia kokemuksia, joiden kautta he alkavat rakentamaan työelämän verkostojaan.
Vaikka kesätyöntekijöissä onkin eroja, he ovat tärkeitä resursseja organisaatioille kesän ajalle. Ilman heitä osa töistä ja projekteista seisoisi lomakuukausien ajan, ja yritykset menettäisivät tuloja.
Jos yritykseen otetaan useampia kesätyöntekijöitä, vanhemmat ja kokeneemmat kesätyöntekijät osaavat auttaa ja opettaa uusia työntekijöitä tehokkaasti talon tavoille. Näin uudet työntekijät pääsevät työelämään nopeammin ja kivuttomammin.
Opiskelujen aikana joidenkin opiskelijoiden on hankala saada oman alansa tai edes ylipäätänsä kesätöitä. Kaikilla aloilla ei ole tarjolla tarpeeksi harjoittelupaikkoja tai olisi, mutta työnantajat eivät välttämättä osaa tuoda niitä esille.
Näen myös suuria eroja eri ammattikorkeakoulujen työnhakutaitojen opetuksessa, mikä eriarvoistaa ihmisiä jo hakuvaiheessa. Insinööriliitto helpottaa työnhakua tarjoamalla jäsenetuna CV-kommentointi- ja urapalveluita sekä työnhakukoulutuksia, joita kannattaa jo opiskeluvaiheessa hyödyntää.
Toivon yrityksiltä rohkeutta ottaa töihin myös kokemattomia, mutta kuitenkin alaa opiskelevia kesätyöläisiä. Ikinä ei tiedä, minkälaisen helmen tulevaisuutta ajatellen sieltä löytää.
Teemu Karttunen
varapuheenjohtaja
Teksti julkaistu Insinööri-lehdessä 2/2017
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti