Ammattitaitoisia työntekijöitä ei synny itsestään

Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa valmiudet työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin. Parhaat valmiudet toimia työelämässä saadaan opiskelujen aikana kertyneestä laadukkaasta ja monipuolisesta työkokemuksesta. Kattava ja laadukas työkokemus on erityisen tärkeää vastavalmistuneen insinöörin näkökulmasta. Työelämävalmiuksien kartuttamista varten opiskelijat suorittavat työharjoittelua opintojensa aikana.

Ammattikorkeakoulujen tulee panostaa huomattavasti enemmän harjoittelupaikkojen saamisen ja niiden sisällön suhteen. Koulujen yhteistyö paikallisten yritysten kanssa on tässä asiassa ehdottoman tärkeää. Koulun ja yritysten tulee olla aktiivisesti yhteydessä ja tavata toisiaan säännöllisesti, jotta opiskelijaprojekteja, koulutusta sekä työharjoitteluja voidaan kehittää alueen tarpeiden mukaan.

-   Tästä yhteistyöstä hyötyy koulun ja opiskelijan lisäksi yritykset, jotka tällä tavoin pääsevät selkeästi etulyöntiasemaan, kun uusia alan asiantuntijoita tarvitaan töihin, huomauttaa Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtaja Henna Hartikainen.

Jotta työharjoittelusta saadaan tarvittava hyöty, on harjoittelun oltava sekä kehittävää että kannustavaa. Kehittävän harjoittelun on haastettava erilaisissa vaativissa työelämän tilanteissa, joita kohdataan valmistumisen jälkeen. Työharjoittelu on usein jaettu 2-3 osaan, joiden jokaisen tulisi olla edellistä vaativampi, jotta ammatillista kehitystä tapahtuu. Toisin sanottuna työharjoittelukokonaisuuden tulee olla nousujohteinen. Harjoittelukokonaisuuden on lisäksi oltava ammatillista kasvua tukeva, rohkaiseva ja motivoiva, jolloin kiinnostus itsensä ja työuran kehittämistä kohtaan säilyy. Ennen harjoittelujakson aloittamista jakson sisältö ja tavoitteet pitää määrittää koulutusalan ja aikaisempien opintojen sekä työkokemusten perusteella.

Palkaton harjoittelu ei kannusta eikä motivoi opiskelijaa tekemään työtä ja kehittämään itseään, eikä työnantajaa antamaan vastuullisia töitä harjoittelijalle. Palkallinen harjoittelu on kannuste opiskelijalle työskennellä aktiivisesti, ja työnantajan on kannattavampaa hyödyntää harjoittelijan työpanos vaativimmissa tehtävissä, koska maksaa tästä hänelle palkkaa. Harjoittelijalle tulee maksaa vähintään työssäoloehdon mukaista palkkaa, jotta työskentelyjakso voidaan huomioida ansiosidonnaista työttömyysturvaa hakiessa. Kun opiskelija saa tasoisiaan työtehtäviä ja palkkaa, on hän myös todennäköisesti kiinnostuneempi palaamaan samaan työpaikkaan uudelleen ja yritys saa halutessaan entisestä harjoittelijasta vakituisen alan asiantuntijan palkkalistoilleen. Yritys, joka ei maksa palkkaa harjoittelusta taas menettää potentiaalisen työntekijän, jolla kuitenkin olisi kokemusta kyseisestä yrityksestä.

-  Opiskelijat ovat tulevaisuuden asiantuntijoita, joten on täysin ajattelematonta työnantajalta olla panostamatta näihin tuleviin osaajiin, toteaa Hartikainen.

Insinööriopiskelijaliiton mielestä suomalaisten yritysten on herättävä siihen todellisuuteen, että panostus työharjoittelijoihin on samalla panostus yrityksen tulevaisuuteen. Ilman motivoituneita harjoittelijoita ei valmistu motivoituneita työntekijöitä ja ilman motivoituneita työntekijöitä ei yksikään yritys menesty. Menestyvät yritykset ovat avain Suomen tulevaisuuteen.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Henna Hartikainen, puh. 0400 722 721, henna.hartikainen@iol.fi

Työelämävastaava Miikka Rostén, puh. 044 339 0233, miikka.rosten@iol.fi