Yhdenvertaista opiskelijakulttuuria kaikille

Insinööriopiskelijaliitto tuomitsee kaiken häirinnän ja jatkaa toimenpiteitä sen eteen, että kaikki häiritsevä toiminta saadaan kitkettyä opiskelijakulttuurista. Olemme seuranneet huolestuneena käytyä keskustelua negatiivisista tarinoista opiskelijakulttuurista. Tarinoita on ympäri Suomea, joista vanhimmat ovat jopa vuosikymmenten takaa ja tuoreimmat aivan viime ajoilta. Näitä yhdistää yksi keskeinen asia, perinteet. Nämä perinteet ovat pitkän aikaa ohjanneet opiskelijakulttuuria, sen varjolla monet ovat joutuneet tekemään itselleen epämukavia asioita ”koska se kuuluu opiskelijaelämään”.

Ongelman muodostavat ne perinteet, joihin on kuulunut esimerkiksi painostus juottamiseen, vaatteiden riisumiseen tai muuten kyseenalaiseen toimintaan osallistumiseen vastoin omaa tahtoa. Kyseessä on vakava asia, jolle ei ole paikkaansa opiskelijakulttuurissa. Insinööriopiskelijaliitto tuomitsee jyrkästi kyseisen toiminnan opiskelijayhteisössä.

Kaikki perinteet eivät kuitenkaan ole pahoja, sillä lukuisilla yhdistyksillä on pitkään jatkuneita hyviä, kannustavia ja yhteisöllisiä perinteitä. Haluamme näitä hyviä perinteitä vaalia ja häiritsevät unhoittaa tai tuoda nykyaikaisemmiksi, jolloin kaikki voisivat nauttia opiskelijaelämästä tasa-arvoisesti.

Korkeakoulukulttuurin tulee olla kaikille yhdenvertaista. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Vaikka häirintätapaukset eivät koskaan ole miellyttävä asia, niin siitä huolimatta tapausten esille tuonti on äärimmäisen tärkeää, jotta niihin voidaan puuttua. Useilla opiskelijayhdistyksillä on nimetyt häirintäyhdyshenkilöt, joihin voi luottamuksellisesti olla yhteydessä, jos kokee epätasa-arvoista käytöstä. On hyvin tärkeää, että kaikki opiskelijayhteisöt sitoutuvat puuttumaan häirintää, ahdistelua ja syrjintää koskeviin tapauksiin.

 

Lisätietoa:

 

Teemu Rajala

Puheenjohtaja

0400722721

teemu.rajala@iol.fi

Kaisa Välimaa

Hallituksen jäsen

0451511061

kaisa.valimaa@iol.fi

Insinööriopiskelijaliiton liittokokous 7.-8.11.2020

Tämänvuotinen liittokokous järjestettiin Oulussa viime viikonloppuna. Osallistumaan pystyi myös Zoom-yhteyden avulla, johon vallitsevan koronatilanteen vuoksi voimassaoleva poikkeuslaki antoi mahdollisuuden. Ennen kokousta Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo kertoi ajankohtaisia asioita. Kokouksen puheenjohtajaksi oli kutsuttu vuoden 2018 IOL:n puheenjohtaja Matti Aho.

Vuoden 2019 hallituksen puheenjohtaja Tero Hakala esitteli hallituksen esityksen toimintakertomukseksi vuodesta 2019. Insinööriliiton talouspäällikkö Ilkka Uusitalo esitteli tilinpäätöksen ja tilintarkastajien lausunnon vuodesta 2019.

Liittokokouksen yhteydessä kokoontui neljä valiokuntaa. Järjestövaliokunnassa käsiteltiin toimintakertomus ja tilinpäätös. Järjestövaliokunnan käsittelemä sääntömuutosesitys koskien etäosallistumista  liittokokoukseen hyväksyttiin nyt liittokokouksessa ensimmäistä kertaa. Talousvaliokunta käsitteli toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä asunnon hankinnan. Vuoden 2021 taloustyöryhmä selvittää asunnon hankintaan liittyvät yksityiskohdat ja tekee siitä hallitukselle dokumentit päätöksentekoa varten.

Julkilausumavaliokunnassa käsiteltiin hallituksen julkilausuma "Etäopetuksen lisääntyminen ei saa heikentää koulutuksen laatua". Juhlatoimikunta esitti, että "ei järjestetä peruuntuneille 65-vuotisjuhlille korvaavaa juhlaa, vaan järjestetään vuosijuhlat seuraavan kerran, kun liittokokous niin päättää", jonka hallitus hyväksyi. Jäsenmaksuksi ensi vuodelle päätettiin 30 euroa, kannattajajäsenmaksuksi yksityishenkilöille 100 euroa sekä oikeuskelpoisille yhteisöille 500 euroa.

Varmasti kokouksen odotetuin hetki oli, kun oli vuoden 2021 hallituksen valinnan vuoro. Koska osa kokousväestä oli etäyhteyden avulla mukana, äänestys järjestettiin Vote by Hejmo -äänestysjärjestelmällä. Ensiksi valittiin puheenjohtaja. Tehtävään valittiin Saana Lappalainen, joka on toiminut tänä vuonna Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIO ry:n puheenjohtajana. Varapuheenjohtajasta päästiin äänestämään kahdesti, sillä ensimmäisessä äänestyksessä sekä Janne Jama että Jani Tervo saivat yhtä paljon ääniä. Toisessa äänestyksessä valituksi tuli Janne Jama. Hän on tämänvuotinen puheenjohtaja Oulun Insinööriopiskelijat OIO ry:ssä. Vuoden 2021 hallitus on:

Saana Lappalainen  (UIO)

Janne Jama (OIO)

Jani Tervo (JIO)

Rami Takala (TIO)

Aaro Yli-Öyrä (UIO)

Ronja Nieminen (LIRO)

Taneli Kupias (MIO)

Anssi Pelkonen (RovIO)

Ailu Vuolli (OIO)

Juho Toukola (SenIOR).

Heidän vastuut jaetaan järjestäytymiskokouksessa joulukuussa.

Vuoden aktiiveiksi valittiin Sampsa Saahkari RaunIOsta ja Kati Kallionsivu WAIOsta sekä vuoden paikallisyhdistykseksi Oulun Insinööriopiskelijat OIO ry. Positiivisen medianäkyvyyden palkinnon saivat Riihimäen Insinööriopiskelijat RINO ry ja Rovaniemen Insinööriopiskelijat RovIO ry.

Mikkelin Insinööriopiskelijat MIO ry:n Savonlinnan toimikunta SaIOlle myönnettiin oikeus perustaa Savonlinnan Insinööriopiskelijat SaIO ry.

Kannanotto: Sijoitetaan tulevaisuuteen, ei liiallisiin tutkintomääriin

 Akavaworksin 27.10.2020 julkaisemat työttömyystilastot maalaavat hyvin huolestuttavan kuvan korkeakoulutettujen työllisyystilanteesta, erityisesti tradenomien ja insinöörien osalta. Työttömien korkeakoulutettujen määrä on viimeisen vuoden aikana noussut 22 %, ja eniten edustetut tutkinnot näissä tilastoissa olivat tradenomit (lisäystä 1 026 eli 32,4 %) sekä insinöörit (lisäystä 979 eli 22,6 %). Kaikesta huolimatta korkeakoulujen aloituspaikkoja on jälleen kerran nostettu molemmilla aloilla ilman työelämän asettamaa tarvetta. Pelkäämme tämän korostavan entisestään jo olemassa olevia ongelmakohtia laadullisen työllistymisen suhteen ja sotivan opiskelijoiden etuja vastaan.

Olemme Tradenomiopiskelijoissa ja Insinööriopiskelijaliitossa jo pitkään puhuneet siitä, että korkeakoulut kouluttavat liikaa insinöörejä ja tradenomeja, eikä koulutusmääriä ole päätetty työelämän todellisen tarpeen mukaan. Korkeakoulutettujen koulutusmääristä, työttömyydestä ja työllisyydestä puhuttaessa ei pitäisi missään nimessä keskittyä pelkkään työllisyyslukujen tarkasteluun, vaan tarkastella myös muita mittareita. Huomioon täytyy lisäksi ottaa laadullinen työllistyminen tutkintoa vastaaviin tehtäviin ja tutkintojen määrä suhteutettuna alueiden tarpeisiin.

Laadullisen työllistymisen tarkastelu vain syventää huoltamme koulutuspaikkojen lisäämisestä. Vuonna 2019 valmistui yli 5000 tradenomia, mutta samaan aikaan yli neljäsosa jo valmistuneista tradenomeista ei vieläkään työskennellyt asiantuntijana eikä johtoasemassa. Samana vuonna valmistuneista insinööreistä vain 69% työllistyi insinööritutkinnon vaatineisiin työpaikkoihin vastavalmistuneiden sijoittumistutkimuksen mukaan. Kaiken koulutuksen suhteen tulisi varmistaa, että mahdollisimman moni työllistyy valmistuttuaan koulutustaan vastaavaan toimeen. Tavoitteena pitäisi olla se, että jokainen korkeakoulutettu saisi koulutustaan vastaavaa työtä, eikä tähdätä vain sokeasti korkeampiin korkeakoulutettujen kokonaismääriin.

Tällä hetkellä koronakriisin vaikutukset valmistuviin ovat korkeakoulutettujen kannalta huolestuttavat, sillä Akavaworksin tutkimuksen mukaan työttömistä vastavalmistuneista neljäsosa on korkeakoulutettuja. Vastavalmistuneiden työttömyys on lisääntynyt huomattavasti enemmän korkeakoulutetuilla (31,6 %), kuin muilla (12,5 %). Tämän, jos jonkin, pitäisi herättää meidän kaikkien huolen korkeakoulujen tutkintopaikkojen lisäämisestä.

Tarkastellessa korkeakoulutusta alueellisesti pahenee tilanne useilla paikkakunnilla, joissa on jo pitkään koulutettu kohtuuttoman paljon korkeakoulutettuja suhteutettuna alueelliseen tarpeeseen. Radikaaleimmin tämä näkyy alueilla, joissa korkeakoulutuksen saaneista lähes puolet muuttaa vuoden sisällä valmistumisestaan toisaalle. Jos koulutukseen sijoitetut resurssit voitaisiin hyödyntää samaisella alueella, hyödyttäisi tämä sekä yksilöä että aluetta. Ei ole kenenkään etujen mukaista pakottaa todella merkittävää osaa valmistuneista muuttamaan kauas kotoaan työn perässä.

Korona-aika halutaan käyttää hyväksi sijoittamalla tulevaisuuteen, mikä on todella viisasta ja ymmärrettävää. Työttömyystilastoja ei kuitenkaan voida kaunistella opiskelupaikkojen lisäämisellä, sillä vaikutukset siirretään näin vain myöhemmäksi tulevaisuuteen. Korkeakoulujen tulisi viestiä avoimesti tutkintomääriin liittyvistä päätöksistä ja niihin johtaneista selvityksistä. Koulutuspaikkoja lisäämällä ilman työelämälähtöistä tarvetta toimitaan täysin vastoin opiskelijoiden etuja viemällä heiltä mahdollisuudet laadulliseen työllistymiseen alueellaan. Mikäli tarvetta korkeakoulutetun työvoiman tarpeen kasvulle ei voida alueellisesti todentaa, ei määriä saa nostaa, vaan pikemminkin laskea.

Lisätietoa:
Teemu Rajala Puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry teemu.rajala@iol.fi puh. 0400 722 721
Pyry Meriluoto Puheenjohtaja Tradenomiopiskelijat pyry.meriluoto@tradenomiopiskelijat.fi puh. 040 715 3102

Statement: Let’s invest in the future, not in excessive amounts of degrees

Unemployment statistics published by Akavaworks on October  27th 2020 paint a very worrying picture of the employment situation for people with higher education degrees, especially for BBAs and engineering. The number of unemployed people with higher education has risen by 22% over the past year of which the most represented are people with BBAs (an increase of 1,026 or 32.4%) and engineering degrees (an increase of 979 or 22.6%). Even so the amount of students starting in higher education institutes have once again been raised in both fields, without the actual need stemming from work life. We fear this will further highlight the problems that already exist with regard to quality of employment and will be detrimental to students' best interests. 

We have long talked in the Students of Business and Technology and the Finnish Union of Engineering students that universities produce too many engineering and BBA degrees, and the total amount of degrees have not been decided according to the actual needs of work life. When it comes to the number of people in higher education, their unemployment and employment should by no means be analyzed solely by looking at employment figures, but also on other indicators. The quality of their employment must also be taken into account and also look at the number of degrees in relation to the needs of regions.

Looking at quality of employment for our graduates only deepens our concern. In 2019, more than 5,000 BBA degrees were completed, but at the same time, more than a quarter of those who had already graduated still did not work as experts or in management positions. According to a placement survey of recent graduates, only 69% of engineers who graduated in the same year were employed in jobs that required an engineering degree. With regard to all education, it should be ensured that as many people as possible are employed in completing a job corresponding to their degree. The aim should be for every graduate to get a job in line with their expertise, and not just aim blindly at higher total numbers of graduates.

Currently, the effects of the corona crisis on graduates are worrying for those with higher education, as a quarter of unemployed recent graduates are highly educated, according to the study by Akavaworks. Unemployment among recent graduates has increased significantly more among those with higher education (31.6%) than among others (12.5%). This, if any, should raise all of our concern about higher education institutions increasing the amount of starting students.

Looking at higher education regionally, the situation is even more exacerbated. In many places already a disproportionate number of graduates have long been educated in relation to regional needs. This is most radically reflected in areas where almost half of those with a higher education move elsewhere within a year of graduation. If the resources invested in education could be utilized in the same area after graduation too, this would benefit both the individual and the area. It is not in anyone’s best interests to force a significant proportion of graduates to move far from home in search of work.

The time of the pandemic is good to use for investing in the future, which is wise and understandable. However, unemployment statistics cannot be sugar-coated by increasing the number of students receiving degrees, as the effects will only be carried over into the future. Higher education institutions should communicate openly about their reasons for changes in the amounts of degrees they produce and the research they have put into it. Increasing the number of starting students without a need from working life is completely against the best interests of students, depriving them of opportunities for quality employment in their region. If the increase of need for the highly educated workforce cannot be verified regionally, the amount of degrees must not be increased, but rather reduced.

More info:

Teemu Rajala Puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry teemu.rajala@iol.fi puh. 0400 722 721
Pyry Meriluoto Puheenjohtaja Tradenomiopiskelijat pyry.meriluoto@tradenomiopiskelijat.fi puh. 040 715 3102

On aika äänestää

 Oletko huomannut, että opiskelijakunnan edustajistovaalit ovat meneillään? Eikö vaalit vaikuta kiinnostavilta? Kuulostaako opiskelijakunta kaukaiselta? Tutustumalla tähän tekstiin, tulet huomaamaan niiden tärkeyden!

Opiskelijoiden hyvinvointi, koulun koronarajoitukset ja opetuksen laatu ovat esimerkkejä asioista, jotka ovat opiskelijakuntien edustajistossa käsittelyssä. Edustajistovaalit ovat kuin kuntavaalit pienoiskoossa. Koulun arjessa ei välttämättä aina huomaa opiskelijakunnan toimintaa, mutta jos sitä ei olisi, se vähitellen varmasti johtaisi opiskelijoiden etujen huonontumiseen. Nyt sinulla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin, kun edustajistovaalit ovat käynnissä.

Ylin päätäntävalta opiskelijakunnassa on edustajistolla. Se valitsee opiskelijakunnan hallituksen ja jäsenet eri toimielimiin. Hallitus toimeenpanee edustajiston päätökset ja hoitaa opiskelijakunnan päivittäistä toimintaa. Edustajisto puolestaan päättää suurista linjoista, kuten talousarvion ja toimintasuunnitelman hyväksymisestä ja määrää jäsenmaksujen suuruuden. Edustajiston tehtävänä on päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta.

Opiskelijakunnat valvovat kaikkien opiskelijoiden etua kouluissa alasta riippumatta, niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Opiskelijakunta on jokaisen opiskelijan ääni päätöksenteossa. Opiskelijakunnat toimivat yhteistyössä alojen omien yhdistysten kanssa, joiden toiminta keskittyy myös oman alan kysymyksiin. Tällä hetkellä ajankohtaisia asioita ovat esimerkiksi etäopiskelun sujuvuus, kasvavat opiskelijamäärät ja koronarajoitukset.

Äänestämällä opiskelijakunnan edustajistovaaleissa pääset vaikuttamaan siihen, kuka asioista on päättämässä. Ehdokaslistat on julkaistu, ja äänestys on alkanut tai alkamassa lähiaikoina. Tradenomiopiskelijoiden ja Insinööriopiskelijaliiton paikallisyhdistykset ovat kasanneet omia listojaan vaaleihin. Listoilta löytyy monenlaista vaikuttajaa ja heitä äänestämällä takaat äänesi menevän omalle alallesi. Tällä tavoin voit parantaa alasi vaikuttamismahdollisuuksia. Ehdokaslistat, äänestyspaikan ja aikataulun löydät oman paikallisyhdistyksesi tiedotuksesta tai opiskelijakunnan kautta.

Äänestysprosentit vaihtelevat paljon opiskelijakunnittain ollen vähimmillään vain noin 10 prosenttia. Äänestysprosentin nostaminen on tärkeää, jotta kaikkien opiskelijoiden ääni saadaan kuulumaan opiskelijakunnassa ja koululla. Äänestäminen on yhtä tärkeää nyt kuin myös esimerkiksi tulevissa kuntavaaleissa. Jokainen ääni on tärkeä, joten kanna kortesi kekoon äänestämällä!

It is time to vote

Have you noticed that the Student Union Representatives’ election is in progress? Doesn’t the election seem interesting? Does the Student Union sound distant? By reading this text, you will realize their importance!

Student welfare, school restrictions related to the corona pandemic, and the quality of education are just some examples of questions that are talked about in the Student Union Representative Council. This election is like a municipal election in miniature form. In the daily life of the school, the activities of the Student Union may not always be noticed, but if it siezed existing, it would certainly lead to students’ best interests being gradually di. You can now make a difference when it is voting time in the Representatives’ election.

The highest authority in the Student Union is held by the Representative Council. It elects the Student Union Board and members to various committees. The board enforces the decisions of the Representative Council and conducts the daily operations of the Student Union. In turn, the Representative Council decides on major lines such as the adoption of a budget and plan of action and determines the size of the membership fees. The task of the Representative Council is to decide on the validation of the financial statements.

Student Unions watch all students' benefits regardless of one's line of studies locally and nationally. The Student Union is every student's voice in making decisions. Student Unions cooperate with all lines of studies student associations which activities concentrate also on their own lines of studies issues. At the moment the current topics are for example distance learning, increasing the quantity of students and corona restrictions.

By voting in the Student Union Representatives’ election you get to have an impact on who is making decisions. Slates are released and voting has started or will be starting soon. Student associations of Students of Business and Technology (Tradenomiopiskelijat) and The Finnish Union of Engineering Students (Insinööriopiskelijaliitto) have gathered their own lists for the elections. From those lists you can find many different kinds of influencers and by voting them you make sure your voice goes to someone from your own line of studies. This is how you can improve your line of studies action facility. You will find the slates, voting place and schedule from your own student associations announcements or from your Student Union.

The voting percentage varies rapidly from a Student Union to another. It has been at its lowest only around 10 percent. Lifting up the voting percentage is highly important so we get every student's voice heard in Student Unions and schools. Voting is as important now as it is in the upcoming municipal election. Every vote is important so do your part by voting!

Jarno Häkkinen, Insinööriopiskelijaliitto

Roosa Huttunen, Insinööriopiskelijaliitto

Anna Pentti, Tradenomiopiskelijat

Essi Murto, Tradenomiopiskelijat

Jaksaminen ja hyvinvointi työpaikalla

Nykymaailmassa hyvin usein painotetaan työhyvinvoinnin ja omasta jaksamisesta huolehtimisen tärkeyttä. Opintojen aikana näitä asioita ei välttämättä tule ajatelleeksi sen kummemmin ja joillekin ne saattavat tuntua jopa itsestäänselvyyksiltä, mutta mitä tapahtuu työelämään siirryttäessä?

Työhyvinvointia voidaan mitata useiden tekijöiden summana: hyvä työilmapiiri, viihtyisä työympäristö, inhimilliset työskentelyajat, riittävä aika palautumiselle... Hyvinvoinnin mittareita on varmasti yhtä monta erilaista kuin on työntekijöitäkin. Yksi seikka nousee kuitenkin suurimmassa osassa tapauksista ylitse muiden: millaisena kukin työnsä kokee. Työn kuuluisi yleisesti tuntua palkitsevalta ja motivoivalta - siltä, että työpaikalle herääminen ei joka aamu ole aivan hirveää pakkopullaa. Toki jokaisella on huonoja päiviä, mutta mitä tehdä, kun työ ei enää äkkiä tunnukaan mielekkäältä ja huomaa itsessään tai työtoverissaan uupumuksen merkkejä?

Hyvinvointi ja jaksaminen työpaikalla ei tarkoita vain sitä, mitä fyysisellä työpaikalla tehdään vaan myös sitä, miltä oma positio työntekijänä tuntuu. Varsinkin nyt maailmanlaajuisen pandemian aikana työhyvinvoinnista puhuminen voi tuntua vaikealta: ei pitäisi valittaa kun töitä voi tehdä kotoa käsin kalsarit jalassa ja työmatkoihin ei tärväydy aikaa. Todellisuus voi kuitenkin olla jollekulle aivan toinen: jatkuva kotona oleminen voi olla kuluttavaa ja stressaavaa, työn ja vapaa-ajan huolet sekoittuvat ja omaa rauhaa saattaa olla harvoin saatavilla. Stressitason kasvaessa myös työhön keskittyminen saattaa helposti herpaantua, jolloin työt kasaantuvat. Tiukat deadlinet ja pitkät päivät kasaantuneiden töiden parissa lisäävät stressiä entisestään, jolloin tilanteen pitkittyessä löytää itsensä helposti oravanpyörästä. Oma stressitasonsa on hyvä opetella tunnistamaan ja tilanteen pahentuessa todeta ajoissa ennenkaikkea itselleen, että asioiden täytyy muuttua. Jokainen meistä käsittelee stressiä omalla tavallaan ja työn vastapainoksi elämäänsä kannattaakin etsiä mieluisa harrastus sekä joku, jolle puhua asioista. Jos lähipiirille avautuminen tuntuu hankalalta, tarjoavat useimpien työpaikkojen työterveyspalvelut myös psykologikäyntejä. Yhteyttä kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä, sillä jonkun toisen mielipide voi auttaa näkemään asiat eri tavalla. Joskus työ voi kuormittaa niin paljon, että ratkaisujen löytäminen yksin voi tuntua ylitsepääsemättömältä taakalta.

Aina paha työstressi tai burnout ei johdu kuitenkaan vain suuresta työmäärästä: joskus loppuunpalamisen voi aiheuttaa myös se, ettei koe voivansa tehdä työssään tarpeeksi - työssä ei ole haastetta tai helppojen työtehtävien suorittamiseen annetaan aivan liikaa aikaa, jolloin työn tekeminen voi helposti muuttua tylsäksi ja puuduttavaksi. Joku saattaa esimerkiksi tähdätä ylennykseen, mutta ei pääse osoittamaan kykyjään työtehtävien ollessa vaativuustasoltaan liian helppoja. Ei yksinkertaisesti tunnu olevan mitään tekemistä. Tämä konsepti voi kuulostaa absurdilta ja hassulta jollekulle - kuka nyt muka valittaisi siitä, että työpäivät ovat liian helppoja? Kyseessä on kuitenkin vakava ilmiö joka voi vaikuttaa henkilökohtaiseen työhyvinvointiin. Pahimmassa tapauksessa pitkäaikainen turhautuneisuuden ja tarpeettomuuden tunne voi johtaa loppuunpalamiseen ja masentuneisuuteen, jos ei koe voivansa antaa työlleen mitään tai saa siitä myöskään sisältöä omaan elämäänsä.

Burnoutista toipumiseen voi mennä yksilöstä riippuen muutamasta kuukaudesta useaan vuoteen. Tämän takia onkin ensiarvoisen tärkeää havaita ajoissa muutokset omassa jaksamisessaan. Uupumisen myöntäminen ei ole virhe tai asia, jota pitäisi hävetä - päinvastoin, omasta hyvinvoinnistaan huolehtiminen on vastuullinen teko. Kun työ tuntuu mieluisalta ja sen vastapainoksi on mukavaa tekemistä vapaa-ajalle, on myös töihin mukavampi mennä. Ulkoisten tekijöiden mittaaminen alkaa vasta sen jälkeen, kun itsellä on hyvä olla. Kun työt pääsee aloittamaan positiivisella asenteella, lisää se myös yhteisöllisyyttä ja tuottavuutta työpaikalla.

Vinkkejä töissä jaksamiseen ja etätöihin:

• Yritä etsiä itsellesi rauhallinen ja viihtyisä työpiste. Jos tämä ei kotioloissa onnistu, niin työpäivän aikana kannattaa muistaa pitää tarpeeksi taukoja ja käydä haukkaamassa vaikka hiukan raitista ilmaa.
• Tee työpisteestäsi viihtyisä. 3D-tulosta pöydälle Pokémoneja, osta kasveja, tilaa netistä levottomin hiirimatto jonka löydät... kunhan vain itse viihdyt työpisteelläsi.
• Kokeile uusia harrastuksia. Harrastustoiminnan kautta saa usein myös uusia kavereita, joille voi työasioiden lisäksi jutella paljon muustakin! Jos kuitenkin viihdyt paremmin yksin, voit kokeilla vaikka lenkkeilyä tai leivontaa. Miltä esimerkiksi piparkakuista tehty Barad-dûr kuulostaisi?
• Jos ei työpaikkasi työterveyspalvelu tarjoa psykologikäyntejä ja koet jaksamisesi olevan aivan lopussa, ota rohkeasti yhteyttä lääkäriin. Hän kuuntelee ja kertoo sinulle, kuinka toimia jatkon suhteen.
• Muista, ettei elämä ole pelkkää työtä. Usein se saattaa tuntua siltä, mutta on tärkeää osata asettaa omat rajansa. Käy välillä nauttimassa ystävistä, ulkoilusta tai vaikka oluesta - kunhan muistat palautua!

Mukavaa syksyn jatkoa kaikille, pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne! :)

Siiri Sillanpää

Insinööriopiskelijaliitto

Opiskelija, haluatko vaikuttaa arkeesi koulussa?

Olet saattanut kuulla koulussa mainittavan edustajistovaaleista. Syksyllä opiskelijat jokaisessa ammattikorkeakoulussa valitsevat keskuudestaan ne edustajat, jotka he haluavat päättämään asioistaan ensi vuonna koulussaan.

Tiesitkö, että myös sinä voit opiskelijakunnan jäsenenä asettua ehdolle näissä vaaleissa, ja sitä kautta päästä vaikuttamaan koulussasi?
Edustajistossa voit olla mukana päättämässä siitä, mihin sinunkin maksamiasi jäsenmaksuja käytetään. Haluatko, että opiskelijoiden liikuntaa ja hyvinvointia edistetään, tapahtumia uudistetaan tai oman alan koulutustasi kehitetään? Edustajistossa pääset vaikuttamaan myös esimerkiksi opiskelijakunnan toimintaa ohjaaviin materiaaleihin. Mitä edustajistossa toimimisesta saa irti?

Edustajistossa opit työelämän kannalta tärkeitä taitoja. Pääset muodostamaan mielipiteitä yhdessä opiskelijoiden kanssa ja esittelemään niitä muille. Opit myös perustelemaan omia kantojasi toisille sekä hyödyllisiä tiimityöskentelytaitoja. 
Koska edustajistossa on edustettuna yleensä kaikki koulun alat, tutustut luonnollisestikin näiden muiden alojen opiskelijoihin. Heistä sekä muista koulun opiskelijoista ja jopa henkilöstöstäkin keräät myös monialaista verkostoa tulevaisuudellesi. Edustajistossa toimiminen on pitkälti kokoustamista, joten kokoustekniikka tulee vuoden aikana tutuksi. 
Haluatko kuulla, mihin asioihin voit juuri omassa koulussasi päästä vaikuttamaan? Ota yhteyttä omaan paikallisyhdistykseesi ja kysy lisää! 

 

Student, do you want to influence your daily life at school?

You may have heard some people speak the Student Union Representatives’ election. In the fall, students at each UAS choose from among themselves the representatives they want to decide their affairs for next year at their school.
Did you know that you, as a member of the Student Union, can also run for office in this election, and thereby make a difference in your school?
In the Representative Council, you can get involved in deciding how the membership fees you pay will be used. Do you want student exercise opportunities and well-being to be promoted, events to be more innovative, or the education in your field to be developed further? In the Representative Council, you can also influence, for example, the materials that guide the activities of the Student Union.

What do you get out of working in the Representative Council?
In the Representative Council, you will learn skills that are important for working life. You get to form opinions together with other students and present them to the public. You will also learn to better your argumentative skills as well as teamwork skills.
As all areas of the school are usually represented on the Representative Council, you will of course get to know students from these other fields. From them and other school students, and even staff, you will also gather a multidisciplinary network for your future. Working in the Representative Council consists mostly of meetings, so the meeting techniques will also become familiar during the year.
Want to hear what things you could get to influence in your own school? Contact your local association and ask for more!

Roosa Huttunen, Insinööriopiskelijaliitto

Anna Pentti, Tradenomiopiskelijat

Essi Murto, Tradenomiopiskelijat

Asiaa opintotuesta

 Valtiovarainministeriössä ollaan ehdotettu työllisyystoimeksi opintotuen leikkaamista siten, että opintotukea maksettaisiin vain tutkinnon tavoiteajan verran. Samalla opintotuen tulorajoja nostettaisiin.  

“Tutkimustiedon mukaan opintotuen tulorajojen korottaminen lisäisi opiskelijoiden tuloja ja kasvattaisi julkisen sektorin nettotuloja. Opintotuen tulorajojen korottamisesta johtuvalla opintojen aikaisen työnteon lisääntymisellä voi kuitenkin olla vaikutuksia opintoaikoihin. 

Opiskelujen aikaista työntekoa tuetaan korottamalla opintotuen tulorajoja. Opintojen hidastumisen ehkäisemiseksi tukikuukausittaista opintopistevaatimusta kiristetään niin, että tukikuukaudet riittävät valmistumiseen tavoiteajassa. Opintolainahyvityksen määräaika yhtenäistetään tavoiteajan kanssa.” 

-Valtiovarainministeriön muistion ehdotus 

 

Myös Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n puheenjohtaja Anna Laurila totesi artikkelissaan, että tavoiteajassa valmistuminen on myös opiskelijan intressi, mutta kiristämällä vaatimuksia ei aiheuteta muuta kuin inhimillisyyden unohtamista ja kohtuuttomien odotusten kasaamista heille, jotka kompuroivat.  

Useat insinööriopiskelijat hakeutuvat töihin opintojen ohessa, joten he hyötyvät tulorajojen nostamisesta, mutta varjopuolena työt voivat viivästyttää valmistumista. Ehdotus herättää tulevaisuuden kauhukuvia siitä, että aika tai jaksaminen eivät riitä, jolloin opintojen aikana ei ehditä tai uskalleta hakea töihin. Kuitenkin työnteko opintojen ohessa tukee sekä oppimista että  työllistymistä myös valmistumisen jälkeen. 

Tämän hetkinen opintotukijärjestelmä takaa opintotukea ensisijaisesti tavoiteajaksi. Jos opintoja ei saa tavoiteajassa suoritettua ja tukikuukausia on jäljellä, niin on mahdollista hakea lisätukea. Toisin sanoen jo nyt tukea maksetaan vain sen verran, mikä on määritetty tutkinnon tavoiteajaksi - sillä erotuksella, että nyt opiskelijoilla on mahdollisuus saada joustoa tukiajan kestoon, mikäli tukikuukausia on käyttämättä - toteaa Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n puheenjohtaja Teemu Rajala. 

 

Lisätietoja 

https://samok.fi/kannanotot/hyvinvoiva-opiskelija-valmistuu-ajallaan/ 

https://yle.fi/uutiset/3-11494091 

https://yle.fi/uutiset/3-11495362 

https://www.kela.fi/opintotukiaika-amk-opinnot 

Insinööriopiskelijaliiton liittohallitus

 

Aloituspaikkojen määrän kasvattaminen

Aloituspaikkojen määrän kasvattamista tekniikan alalla tulee välttää, jotta työllistymismahdollisuudet säilyvät, eivätkä opiskelijat opiskele työttömiksi. Paikat tulisi kohdistaa aloille ja paikkakunnille, joilla on työvoiman tarvetta sekä resursseja opiskelijoiden koulutukseen. 

Jo nyt useissa ammattikorkeakouluissa tilat ja materiaalit eivät riitä nykyisille opiskelijaryhmille, joten kasvavat ryhmäkoot tuovat mukanaan lisää ongelmia. Opiskelijat eivät välttämättä mahdu heille varattuihin tiloihin, eikä kaikilla ole tasavertaista mahdollisuutta harjoitella esimerkiksi insinöörityössä tarvittavien ohjelmistojen käyttöä. Suuret ryhmäkoot vaikeuttavat opettajien töitä ja heikentävät opetuksen laatua.  

Koulutuksen rahoituksesta on aiemmin leikattu, mikä vaikutti selvästi opetuksen laatuun ympäri Suomen. Ammattikorkeakouluille nyt kaavailtua lisärahoitusta olisi tarkoitus käyttää yhä useamman hakijan sisäänottamiseen, mutta se ei riitä edes nykyisen laatutason ylläpitoon. Kasvaneet ryhmäkoot ja vähentyneet resurssit näkyvät laskeneena motivaationa ja vaikuttavat negatiivisesti opiskelijoiden oppimisprosessiin. Vastavalmistuneen taidot eivät välttämättä nytkään vastaa työelämän tarpeita. 

“Jäsenistöltämme on kuulunut jatkuvasti kommenttia opetuksen alentuneesta tasosta ja resurssipulasta. Vertailu muutaman vuoden takaiseen paljastaa selvän eron entiseen: lähiopetusta on vähennetty lisäten itseopiskelua - monesti jopa ilman palautetta suorituksesta - ja ohjelmien käyttöä ei enää useinkaan pysty harjoittelemaan koululla. Tämä heikentää työllistymismahdollisuuksia, koska kokemusta työelämän kannalta tärkeistä sovelluksista ei ole.” Insinööriopiskelijaliiton varapuheenjohtaja Tuomo Hartikainen toteaa. 

Opiskelijoita valmistuu insinööreiksi vuosittain noin 5 000, mutta työmarkkinoilta poistuu vuosittain vain noin 2 000 insinööriä. Lisäksi korona vaikuttaa monen elämään ja tulevaisuudennäkymiin tällä hetkellä, näkyen esimerkiksi lomautuksina. Ratkaisuja opiskelupaikkojen lisäämisestä ei etenkään tällä hetkellä pitäisi tehdä hätiköiden, sillä työttömäksi kouluttaminen ei ole kenenkään etu.

Insinööriopiskelijaliiton liittohallitus

Opiskelukin myllerryksessä koronan takia

Tyhjä tekstitiedosto on edessä. Deadline lähestyy. Ajatus ei vain pysy tehtävässä, vaan harhailee muualle. Verkkokaupan, uutissivuston tai minkä tahansa sivuston klikkaaminen on helppoa. Kukaan ei ole valvomassa, mitä tekee. Tämä ongelma voi olla tuttu normaalitilanteessaakin opiskellessa, mutta korostuu nyt koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa, kun kaikki opetus toteutetaan etänä. Itseään täytyy johtaa määrätietoisesti. Toisille se on helpompaa kuin toisille. Itsekään en ole paras esimerkki tässä asiassa, mutta hieman sanontaa muuntaen: Älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan tee niin kuin kirjoitan. Tämän blogitekstinkin aloittaminen oli monen suunnitelman jälkeen vasta käytännön toteutuksen vaiheessa. Tähän olen listannut siis opiskeluun auttavia tekijöitä. Lähteenä blogissa olen käyttänyt Ylen artikkelia "Älä lähde häröilemään ja tekemään muuta" – 10 vinkkiä kotiopiskeluun. Asia pysyy vielä ajankohtaisena tänä vuonna tavallista useamman opiskelijan jatkaessa opiskeluaan kesäaikana. Apua opiskelun ongelmiin on saatavissa lisäksi oman koulun opiskeluhyvinvoinnin toimijoilta.

Tehtävälista helpottaa tehtävien jäsentämistä.
Kuva: OpenClipart-Vectors Pixabaystä 

Herää aamulla ajoissa. Tee arkirutiinit samaan tapaan kuin olisit menossa kouluun normaaliin tapaan. Tee pieni lenkki ulkona, niin ajatus lähtee paremmin liikkeelle. Jos olet normaalisti liikkunut pyörällä kouluun, aja pyörällä aamulla lenkki, jolta palaatkin takaisin kotiin. Enemmän normaalintuntuiseksi opiskelun saa, kun pukeutuu niin kuin olisit koulussa. Huolehdi myös normaaliin tapaan hygieniasta.

Suunnittele viikon ja päivän aikataulu. Kirjoita tehtävälista ja aikatauluta tehtävät. Älä tee liian optimistista aikataulua. Jätä aikavaraa yllätyksille. Opiskele samaan tahtiin kuin opiskelisit normaaliolosuhteissa. Pidä taukoja sinulle sopivaan tahtiin, tarvittaessa vaikka ajastimen kanssa. Syö hyvin pitäen kiinni normaalista ruokailurytmistä. Pilko suuremmat tehtävät pienemmiksi tavoitteiksi niin silloin on helpompi saavuttaa tavoite eikä tehtävä tunnu niin suurelta.

Järjestä sopiva paikka työnteolle, jossa ei ole muita ärsykkeitä. Siirrä kännykkä pöytälaatikkoon ja äänettömälle, jotta somen ilmoitusten äänimerkit eivät jatkuvasti ole keskeyttämässä ajatusta. Sovi yhteiset vapaahetket kavereidesi kanssa. Järjestä työpiste mahdollisimman viihtyisäksi. Muista ergonomia kotioloissakin, ettei joukolla kohta olla fysioterapeutin vastaanotolla.

Vanhan sanonnan mukaan ensin työ, sitten huvi. Motivoi itsesi ajatuksella, että vapaa-aika on palkinto tehdystä työstä. Tehtävä kuitenkin on joskus tehtävä ja sen saa pois mielestä tekemällä sen. Koulun jatkaminen normaaliolosuhteissa on paljon helpompaa, kun poikkeusolosuhteissa on opiskellut mahdollisimman hyvin. Ulkoilu tai muu mukava tekeminen voi myös auttaa tehtävän kanssa, kun on hetken jotain muuta mietittävää.



Jarno Häkkinen
Hallituksen jäsen, viestintätiimi