maanantai 11. lokakuuta 2021

TRIOL On The Road 2021

Ihanaa viikon alkua ja TRIOL On The Road viikkoa! No mikä ihme on tämä TRIOL? TRIOL On The Road on Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n ja Tradenomiopiskelijoiden yhteinen vuosittainen kampanja. Kampanjan tarkoituksena on käsitellä yhteisiä tärkeitä asioita. Tänä vuonna olemme keskittäneet teemamme työnhakuun ja sitäkin enemmän kesätyöhakuun.

Kesätyöhaut aikaistuvat vuosi vuodelta. Nykyisin monet kesätyöhaut aukeavat jo ennen vuoden vaihdetta. Tästä johtuen monille opiskelijoille kesätöihin hakeminen voi tulla pienenä yllätyksenä, kuten itsellenikin on käynyt useasti. Hyvän CV:n päivitys tai sen kokonaan uusiksi tekeminen vie reilusti aikaa. Toivon, että tämän viikon vinkit auttavat tulevassa kesätyönhaussa.

Kesätöihin hakeminen on jännittävää aikaa, varsinkin ensimmäisen vuoden opiskelijalle. CV:n ja työhakemuksen tekeminen voi tuntua työläältä, jos näitä ei ole aiemmin joutunut tekemään. Insinööriliiton jäsenenä voit hyödyntää Insinööriliiton urapalveluiden asiantuntijoita. He osaavat neuvoa sinua tekemään vaikuttavan CV:n ja työhakemuksen.

Insinööriliiton jäsensivuille kirjautumalla pääset käsiksi moniin muihinkin työnhakua helpottaviin materiaaleihin. Jäsensivuilta löydät niin palkkatilastot, webinaaritallenteet kuin myös tulevat koulutukset. Itsekin näitä palveluja hyödyntäneenä, voin rehellisesti sanoa näillä olleen iso apu kesätöiden hakemiseen.

Toivottavasti tulevan viikon vinkit auttavat sinua tulevissa kesätyöhauissa ja saat mahdollisimman paljon irti TRIOL-viikosta!

 

Janne Jama

Varapuheenjohtaja

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

keskiviikko 26. toukokuuta 2021

Kuntavaalit 2021

On taas se aika, kun valitaan uudet toimijat kunnallisehdokkaista. Penkereitä koristaa jälleen eri puolueiden naamataulut, ja näistä pitäisi yrittää valita yksi henkilö, joka ajaisi minulle tärkeitä asioita. Ei ole helppo homma.


Miksi sitten edes äänestää? Haluatko kunnastasi opiskelijaläheisemmän? Entä julkinen liikenne? Onko sinulle tärkeää luonnon suojelu? Vai haluatko vain, että sinulla on paras mahdollinen korkeakoulu? Näihin kaikkiin voit vaikuttaa vain äänestämällä. Onneksi nykyään on hyviä apuvälineitä löytämään se oikea ehdokas juuri sinulle, kuten esimerkiksi vaalikone.

Nuorien äänestysprosentti on ollut aina valitettavan matala. Vuoden 2017 kuntavaaleissa vain 35 % prosenttia 18–24-vuotiaista käytti äänioikeuttaan. Tämä on alta kolmasosa kaikista äänivaltaisista nuorista.
Todella vähän, eikö?

Juuri meidän nuorien tulisi yrittää aktiivisesti vaikuttaa yhteiskunnassa. Me olemme ne, joihin tulevat päätökset vaikuttavat pisimpään. Tästä syystä on tärkeää, että mahdollisimman moni meistä äänestäisi ja täten vaikuttaisi oman kuntansa asioihin ja päätöksentekoon.


Lähde äänestämään ja tee kunnastasi Suomen paras!


Taneli Kupias


keskiviikko 13. tammikuuta 2021

Terveiset liittohallitukselta

Hei ystäväni! Mukavaa että olet löytänyt tiesi tekstini ääreen. Insinööriopiskelijaliiton hallitus vuosimallia 2021 on nyt aloittanut hommansa toden teolla, ja alkuvuosi on ollut jo kovin työntäyteinen. Tässä postauksessa lyhykäisyydessään hallituksen ja sen toiminnan esittely, sekä hieman tästä vuodesta.

Hallituksessa olemme jakautuneet neljään tiimiin. Nämä ovat puheenjohtajisto, edunvalvontatiimi, järjestötiimi ja viestintätiimi.

Puheenjohtajisto

Puheenjohtajamme Saana Lappalainen ja varapuheenjohtaja Janne Jama orkestroivat hallituksen toimintaa tämän vuoden ajan. Heidän tehtävänsä on pitää langat käsissä ja toimia edustustehtävissä. Saanalla ei ole vastuu paikallisyhdistystä, Janne toimii toisena vastuuhenkilönä UIO ry:lle.

Edunvalvontatiimi

Ailu Vuolli, Ronja Nieminen, ja Taneli Kupias, eli trio ART tekee edunvalvonnasta taidetta. Palavan innostuksen voimalla he edistävät jäsenistömme etuja, ja antavat tukea haastavissa tilanteissa koko kentälle. Näihin koko Suomen SoPoKoPoihin voit olla yhteydessä milloin tahansa asiasta kuin asiasta. Häirintäyhdyshenkilöt ovat Ronja ja Taneli, joilta voit aina luottamuksellisesti kysyä tilanteesta kuin tilanteesta.

Järjestötiimi

Aaro Yli-Öyrä, Jani Tervo, ja Rami Takala ovat nykyaikaisen järjestötiimin ehdottomat ykkösnimet insinööriopiskelijoiden maailmassa. Yhdessä he ideoivat ja uudistavat liiton koulutuksia, niin että voimme tarjota ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa siitä, miten paikallisyhdistysten hallitukset voivat parhaiten palvella jäsenistöään.

Viestintätiimi

Anssi Pelkonen ja Juho Toukola. Viimeisimpänä hallituksemme kynämiehet. Tehtävämme on yksinkertainen: tehdä liittohallituksen viestintää, tarjota apuamme muille tiimeille, tuottaa materiaalia kentälle, ja tarjota ratkaisuksi kaikkiin ongelmiin ensin fontin vaihtamista comic sansiksi.

Työryhmät

Vielä lopuksi semmoisesta, että käynnissä on tammikuun loppuun asti haku strategia- ja viestintätyöryhmiin! Kaikki IOL:n jäsenet ovat tervetulleita hakemaan. Voit lähettää vapaamuotoisen hakemuksesi ja voit kysyä lisää strategiatyöryhmästä Jannelta janne.jama@iol.fi ja viestintätyöryhmästä juho.toukola@iol.fi . Strategiatyöryhmän tarkoitus on tehdä valmistelevaa työtä liittyen seuraavaa strategiakauteen ja viestintätyöryhmän isoin tehtävä on luoda uusi graafinen ohjesääntö, eli päivittää liiton visuaalinen ilme nykyaikaiseksi ja vaikuttavaksi.

Menestyksekästä vuotta 2021 sinulle ystäväni

Juho Toukola

perjantai 4. joulukuuta 2020

Yhdenvertaista opiskelijakulttuuria kaikille

Insinööriopiskelijaliitto tuomitsee kaiken häirinnän ja jatkaa toimenpiteitä sen eteen, että kaikki häiritsevä toiminta saadaan kitkettyä opiskelijakulttuurista. Olemme seuranneet huolestuneena käytyä keskustelua negatiivisista tarinoista opiskelijakulttuurista. Tarinoita on ympäri Suomea, joista vanhimmat ovat jopa vuosikymmenten takaa ja tuoreimmat aivan viime ajoilta. Näitä yhdistää yksi keskeinen asia, perinteet. Nämä perinteet ovat pitkän aikaa ohjanneet opiskelijakulttuuria, sen varjolla monet ovat joutuneet tekemään itselleen epämukavia asioita ”koska se kuuluu opiskelijaelämään”.

Ongelman muodostavat ne perinteet, joihin on kuulunut esimerkiksi painostus juottamiseen, vaatteiden riisumiseen tai muuten kyseenalaiseen toimintaan osallistumiseen vastoin omaa tahtoa. Kyseessä on vakava asia, jolle ei ole paikkaansa opiskelijakulttuurissa. Insinööriopiskelijaliitto tuomitsee jyrkästi kyseisen toiminnan opiskelijayhteisössä.

Kaikki perinteet eivät kuitenkaan ole pahoja, sillä lukuisilla yhdistyksillä on pitkään jatkuneita hyviä, kannustavia ja yhteisöllisiä perinteitä. Haluamme näitä hyviä perinteitä vaalia ja häiritsevät unhoittaa tai tuoda nykyaikaisemmiksi, jolloin kaikki voisivat nauttia opiskelijaelämästä tasa-arvoisesti.

Korkeakoulukulttuurin tulee olla kaikille yhdenvertaista. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Vaikka häirintätapaukset eivät koskaan ole miellyttävä asia, niin siitä huolimatta tapausten esille tuonti on äärimmäisen tärkeää, jotta niihin voidaan puuttua. Useilla opiskelijayhdistyksillä on nimetyt häirintäyhdyshenkilöt, joihin voi luottamuksellisesti olla yhteydessä, jos kokee epätasa-arvoista käytöstä. On hyvin tärkeää, että kaikki opiskelijayhteisöt sitoutuvat puuttumaan häirintää, ahdistelua ja syrjintää koskeviin tapauksiin.

 

Lisätietoa:

 

Teemu Rajala

Puheenjohtaja

0400722721

teemu.rajala@iol.fi


Kaisa Välimaa

Hallituksen jäsen

0451511061

kaisa.valimaa@iol.fi

keskiviikko 11. marraskuuta 2020

Insinööriopiskelijaliiton liittokokous 7.-8.11.2020

Tämänvuotinen liittokokous järjestettiin Oulussa viime viikonloppuna. Osallistumaan pystyi myös Zoom-yhteyden avulla, johon vallitsevan koronatilanteen vuoksi voimassaoleva poikkeuslaki antoi mahdollisuuden. Ennen kokousta Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo kertoi ajankohtaisia asioita. Kokouksen puheenjohtajaksi oli kutsuttu vuoden 2018 IOL:n puheenjohtaja Matti Aho.

Vuoden 2019 hallituksen puheenjohtaja Tero Hakala esitteli hallituksen esityksen toimintakertomukseksi vuodesta 2019. Insinööriliiton talouspäällikkö Ilkka Uusitalo esitteli tilinpäätöksen ja tilintarkastajien lausunnon vuodesta 2019.

Liittokokouksen yhteydessä kokoontui neljä valiokuntaa. Järjestövaliokunnassa käsiteltiin toimintakertomus ja tilinpäätös. Järjestövaliokunnan käsittelemä sääntömuutosesitys koskien etäosallistumista  liittokokoukseen hyväksyttiin nyt liittokokouksessa ensimmäistä kertaa. Talousvaliokunta käsitteli toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä asunnon hankinnan. Vuoden 2021 taloustyöryhmä selvittää asunnon hankintaan liittyvät yksityiskohdat ja tekee siitä hallitukselle dokumentit päätöksentekoa varten.

Julkilausumavaliokunnassa käsiteltiin hallituksen julkilausuma "Etäopetuksen lisääntyminen ei saa heikentää koulutuksen laatua". Juhlatoimikunta esitti, että "ei järjestetä peruuntuneille 65-vuotisjuhlille korvaavaa juhlaa, vaan järjestetään vuosijuhlat seuraavan kerran, kun liittokokous niin päättää", jonka hallitus hyväksyi. Jäsenmaksuksi ensi vuodelle päätettiin 30 euroa, kannattajajäsenmaksuksi yksityishenkilöille 100 euroa sekä oikeuskelpoisille yhteisöille 500 euroa.

Varmasti kokouksen odotetuin hetki oli, kun oli vuoden 2021 hallituksen valinnan vuoro. Koska osa kokousväestä oli etäyhteyden avulla mukana, äänestys järjestettiin Vote by Hejmo -äänestysjärjestelmällä. Ensiksi valittiin puheenjohtaja. Tehtävään valittiin Saana Lappalainen, joka on toiminut tänä vuonna Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIO ry:n puheenjohtajana. Varapuheenjohtajasta päästiin äänestämään kahdesti, sillä ensimmäisessä äänestyksessä sekä Janne Jama että Jani Tervo saivat yhtä paljon ääniä. Toisessa äänestyksessä valituksi tuli Janne Jama. Hän on tämänvuotinen puheenjohtaja Oulun Insinööriopiskelijat OIO ry:ssä. Vuoden 2021 hallitus on:

Saana Lappalainen  (UIO)

Janne Jama (OIO)

Jani Tervo (JIO)

Rami Takala (TIO)

Aaro Yli-Öyrä (UIO)

Ronja Nieminen (LIRO)

Taneli Kupias (MIO)

Anssi Pelkonen (RovIO)

Ailu Vuolli (OIO)

Juho Toukola (SenIOR).

Heidän vastuut jaetaan järjestäytymiskokouksessa joulukuussa.

Vuoden aktiiveiksi valittiin Sampsa Saahkari RaunIOsta ja Kati Kallionsivu WAIOsta sekä vuoden paikallisyhdistykseksi Oulun Insinööriopiskelijat OIO ry. Positiivisen medianäkyvyyden palkinnon saivat Riihimäen Insinööriopiskelijat RINO ry ja Rovaniemen Insinööriopiskelijat RovIO ry.

Mikkelin Insinööriopiskelijat MIO ry:n Savonlinnan toimikunta SaIOlle myönnettiin oikeus perustaa Savonlinnan Insinööriopiskelijat SaIO ry.






maanantai 2. marraskuuta 2020

Kannanotto: Sijoitetaan tulevaisuuteen, ei liiallisiin tutkintomääriin

 Akavaworksin 27.10.2020 julkaisemat työttömyystilastot maalaavat hyvin huolestuttavan kuvan korkeakoulutettujen työllisyystilanteesta, erityisesti tradenomien ja insinöörien osalta. Työttömien korkeakoulutettujen määrä on viimeisen vuoden aikana noussut 22 %, ja eniten edustetut tutkinnot näissä tilastoissa olivat tradenomit (lisäystä 1 026 eli 32,4 %) sekä insinöörit (lisäystä 979 eli 22,6 %). Kaikesta huolimatta korkeakoulujen aloituspaikkoja on jälleen kerran nostettu molemmilla aloilla ilman työelämän asettamaa tarvetta. Pelkäämme tämän korostavan entisestään jo olemassa olevia ongelmakohtia laadullisen työllistymisen suhteen ja sotivan opiskelijoiden etuja vastaan.

Olemme Tradenomiopiskelijoissa ja Insinööriopiskelijaliitossa jo pitkään puhuneet siitä, että korkeakoulut kouluttavat liikaa insinöörejä ja tradenomeja, eikä koulutusmääriä ole päätetty työelämän todellisen tarpeen mukaan. Korkeakoulutettujen koulutusmääristä, työttömyydestä ja työllisyydestä puhuttaessa ei pitäisi missään nimessä keskittyä pelkkään työllisyyslukujen tarkasteluun, vaan tarkastella myös muita mittareita. Huomioon täytyy lisäksi ottaa laadullinen työllistyminen tutkintoa vastaaviin tehtäviin ja tutkintojen määrä suhteutettuna alueiden tarpeisiin.

Laadullisen työllistymisen tarkastelu vain syventää huoltamme koulutuspaikkojen lisäämisestä. Vuonna 2019 valmistui yli 5000 tradenomia, mutta samaan aikaan yli neljäsosa jo valmistuneista tradenomeista ei vieläkään työskennellyt asiantuntijana eikä johtoasemassa. Samana vuonna valmistuneista insinööreistä vain 69% työllistyi insinööritutkinnon vaatineisiin työpaikkoihin vastavalmistuneiden sijoittumistutkimuksen mukaan. Kaiken koulutuksen suhteen tulisi varmistaa, että mahdollisimman moni työllistyy valmistuttuaan koulutustaan vastaavaan toimeen. Tavoitteena pitäisi olla se, että jokainen korkeakoulutettu saisi koulutustaan vastaavaa työtä, eikä tähdätä vain sokeasti korkeampiin korkeakoulutettujen kokonaismääriin.

Tällä hetkellä koronakriisin vaikutukset valmistuviin ovat korkeakoulutettujen kannalta huolestuttavat, sillä Akavaworksin tutkimuksen mukaan työttömistä vastavalmistuneista neljäsosa on korkeakoulutettuja. Vastavalmistuneiden työttömyys on lisääntynyt huomattavasti enemmän korkeakoulutetuilla (31,6 %), kuin muilla (12,5 %). Tämän, jos jonkin, pitäisi herättää meidän kaikkien huolen korkeakoulujen tutkintopaikkojen lisäämisestä.

Tarkastellessa korkeakoulutusta alueellisesti pahenee tilanne useilla paikkakunnilla, joissa on jo pitkään koulutettu kohtuuttoman paljon korkeakoulutettuja suhteutettuna alueelliseen tarpeeseen. Radikaaleimmin tämä näkyy alueilla, joissa korkeakoulutuksen saaneista lähes puolet muuttaa vuoden sisällä valmistumisestaan toisaalle. Jos koulutukseen sijoitetut resurssit voitaisiin hyödyntää samaisella alueella, hyödyttäisi tämä sekä yksilöä että aluetta. Ei ole kenenkään etujen mukaista pakottaa todella merkittävää osaa valmistuneista muuttamaan kauas kotoaan työn perässä.

Korona-aika halutaan käyttää hyväksi sijoittamalla tulevaisuuteen, mikä on todella viisasta ja ymmärrettävää. Työttömyystilastoja ei kuitenkaan voida kaunistella opiskelupaikkojen lisäämisellä, sillä vaikutukset siirretään näin vain myöhemmäksi tulevaisuuteen. Korkeakoulujen tulisi viestiä avoimesti tutkintomääriin liittyvistä päätöksistä ja niihin johtaneista selvityksistä. Koulutuspaikkoja lisäämällä ilman työelämälähtöistä tarvetta toimitaan täysin vastoin opiskelijoiden etuja viemällä heiltä mahdollisuudet laadulliseen työllistymiseen alueellaan. Mikäli tarvetta korkeakoulutetun työvoiman tarpeen kasvulle ei voida alueellisesti todentaa, ei määriä saa nostaa, vaan pikemminkin laskea.


Lisätietoa:
Teemu Rajala Puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry teemu.rajala@iol.fi puh. 0400 722 721
Pyry Meriluoto Puheenjohtaja Tradenomiopiskelijat pyry.meriluoto@tradenomiopiskelijat.fi puh. 040 715 3102



Statement: Let’s invest in the future, not in excessive amounts of degrees

Unemployment statistics published by Akavaworks on October  27th 2020 paint a very worrying picture of the employment situation for people with higher education degrees, especially for BBAs and engineering. The number of unemployed people with higher education has risen by 22% over the past year of which the most represented are people with BBAs (an increase of 1,026 or 32.4%) and engineering degrees (an increase of 979 or 22.6%). Even so the amount of students starting in higher education institutes have once again been raised in both fields, without the actual need stemming from work life. We fear this will further highlight the problems that already exist with regard to quality of employment and will be detrimental to students' best interests. 

We have long talked in the Students of Business and Technology and the Finnish Union of Engineering students that universities produce too many engineering and BBA degrees, and the total amount of degrees have not been decided according to the actual needs of work life. When it comes to the number of people in higher education, their unemployment and employment should by no means be analyzed solely by looking at employment figures, but also on other indicators. The quality of their employment must also be taken into account and also look at the number of degrees in relation to the needs of regions.

Looking at quality of employment for our graduates only deepens our concern. In 2019, more than 5,000 BBA degrees were completed, but at the same time, more than a quarter of those who had already graduated still did not work as experts or in management positions. According to a placement survey of recent graduates, only 69% of engineers who graduated in the same year were employed in jobs that required an engineering degree. With regard to all education, it should be ensured that as many people as possible are employed in completing a job corresponding to their degree. The aim should be for every graduate to get a job in line with their expertise, and not just aim blindly at higher total numbers of graduates.

Currently, the effects of the corona crisis on graduates are worrying for those with higher education, as a quarter of unemployed recent graduates are highly educated, according to the study by Akavaworks. Unemployment among recent graduates has increased significantly more among those with higher education (31.6%) than among others (12.5%). This, if any, should raise all of our concern about higher education institutions increasing the amount of starting students.

Looking at higher education regionally, the situation is even more exacerbated. In many places already a disproportionate number of graduates have long been educated in relation to regional needs. This is most radically reflected in areas where almost half of those with a higher education move elsewhere within a year of graduation. If the resources invested in education could be utilized in the same area after graduation too, this would benefit both the individual and the area. It is not in anyone’s best interests to force a significant proportion of graduates to move far from home in search of work.

The time of the pandemic is good to use for investing in the future, which is wise and understandable. However, unemployment statistics cannot be sugar-coated by increasing the number of students receiving degrees, as the effects will only be carried over into the future. Higher education institutions should communicate openly about their reasons for changes in the amounts of degrees they produce and the research they have put into it. Increasing the number of starting students without a need from working life is completely against the best interests of students, depriving them of opportunities for quality employment in their region. If the increase of need for the highly educated workforce cannot be verified regionally, the amount of degrees must not be increased, but rather reduced.

More info:

Teemu Rajala Puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry teemu.rajala@iol.fi puh. 0400 722 721
Pyry Meriluoto Puheenjohtaja Tradenomiopiskelijat pyry.meriluoto@tradenomiopiskelijat.fi puh. 040 715 3102


perjantai 30. lokakuuta 2020

On aika äänestää

 Oletko huomannut, että opiskelijakunnan edustajistovaalit ovat meneillään? Eikö vaalit vaikuta kiinnostavilta? Kuulostaako opiskelijakunta kaukaiselta? Tutustumalla tähän tekstiin, tulet huomaamaan niiden tärkeyden!


Opiskelijoiden hyvinvointi, koulun koronarajoitukset ja opetuksen laatu ovat esimerkkejä asioista, jotka ovat opiskelijakuntien edustajistossa käsittelyssä. Edustajistovaalit ovat kuin kuntavaalit pienoiskoossa. Koulun arjessa ei välttämättä aina huomaa opiskelijakunnan toimintaa, mutta jos sitä ei olisi, se vähitellen varmasti johtaisi opiskelijoiden etujen huonontumiseen. Nyt sinulla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin, kun edustajistovaalit ovat käynnissä.


Ylin päätäntävalta opiskelijakunnassa on edustajistolla. Se valitsee opiskelijakunnan hallituksen ja jäsenet eri toimielimiin. Hallitus toimeenpanee edustajiston päätökset ja hoitaa opiskelijakunnan päivittäistä toimintaa. Edustajisto puolestaan päättää suurista linjoista, kuten talousarvion ja toimintasuunnitelman hyväksymisestä ja määrää jäsenmaksujen suuruuden. Edustajiston tehtävänä on päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta.


Opiskelijakunnat valvovat kaikkien opiskelijoiden etua kouluissa alasta riippumatta, niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Opiskelijakunta on jokaisen opiskelijan ääni päätöksenteossa. Opiskelijakunnat toimivat yhteistyössä alojen omien yhdistysten kanssa, joiden toiminta keskittyy myös oman alan kysymyksiin. Tällä hetkellä ajankohtaisia asioita ovat esimerkiksi etäopiskelun sujuvuus, kasvavat opiskelijamäärät ja koronarajoitukset.


Äänestämällä opiskelijakunnan edustajistovaaleissa pääset vaikuttamaan siihen, kuka asioista on päättämässä. Ehdokaslistat on julkaistu, ja äänestys on alkanut tai alkamassa lähiaikoina. Tradenomiopiskelijoiden ja Insinööriopiskelijaliiton paikallisyhdistykset ovat kasanneet omia listojaan vaaleihin. Listoilta löytyy monenlaista vaikuttajaa ja heitä äänestämällä takaat äänesi menevän omalle alallesi. Tällä tavoin voit parantaa alasi vaikuttamismahdollisuuksia. Ehdokaslistat, äänestyspaikan ja aikataulun löydät oman paikallisyhdistyksesi tiedotuksesta tai opiskelijakunnan kautta.


Äänestysprosentit vaihtelevat paljon opiskelijakunnittain ollen vähimmillään vain noin 10 prosenttia. Äänestysprosentin nostaminen on tärkeää, jotta kaikkien opiskelijoiden ääni saadaan kuulumaan opiskelijakunnassa ja koululla. Äänestäminen on yhtä tärkeää nyt kuin myös esimerkiksi tulevissa kuntavaaleissa. Jokainen ääni on tärkeä, joten kanna kortesi kekoon äänestämällä!



It is time to vote


Have you noticed that the Student Union Representatives’ election is in progress? Doesn’t the election seem interesting? Does the Student Union sound distant? By reading this text, you will realize their importance!


Student welfare, school restrictions related to the corona pandemic, and the quality of education are just some examples of questions that are talked about in the Student Union Representative Council. This election is like a municipal election in miniature form. In the daily life of the school, the activities of the Student Union may not always be noticed, but if it siezed existing, it would certainly lead to students’ best interests being gradually di. You can now make a difference when it is voting time in the Representatives’ election.


The highest authority in the Student Union is held by the Representative Council. It elects the Student Union Board and members to various committees. The board enforces the decisions of the Representative Council and conducts the daily operations of the Student Union. In turn, the Representative Council decides on major lines such as the adoption of a budget and plan of action and determines the size of the membership fees. The task of the Representative Council is to decide on the validation of the financial statements.


Student Unions watch all students' benefits regardless of one's line of studies locally and nationally. The Student Union is every student's voice in making decisions. Student Unions cooperate with all lines of studies student associations which activities concentrate also on their own lines of studies issues. At the moment the current topics are for example distance learning, increasing the quantity of students and corona restrictions.


By voting in the Student Union Representatives’ election you get to have an impact on who is making decisions. Slates are released and voting has started or will be starting soon. Student associations of Students of Business and Technology (Tradenomiopiskelijat) and The Finnish Union of Engineering Students (Insinööriopiskelijaliitto) have gathered their own lists for the elections. From those lists you can find many different kinds of influencers and by voting them you make sure your voice goes to someone from your own line of studies. This is how you can improve your line of studies action facility. You will find the slates, voting place and schedule from your own student associations announcements or from your Student Union.


The voting percentage varies rapidly from a Student Union to another. It has been at its lowest only around 10 percent. Lifting up the voting percentage is highly important so we get every student's voice heard in Student Unions and schools. Voting is as important now as it is in the upcoming municipal election. Every vote is important so do your part by voting!



Jarno Häkkinen, Insinööriopiskelijaliitto

Roosa Huttunen, Insinööriopiskelijaliitto

Anna Pentti, Tradenomiopiskelijat

Essi Murto, Tradenomiopiskelijat