maanantai 4. marraskuuta 2019

Haluan Päättää


HP-kampanja


Opiskelijakuntien edustajistovaalit ovat jälleen käynnissä ja koulujen kampuksilla pitkin Suomea on syksyn mittaan nähty aktiivista vaalivaikuttamista. Opiskelijakuntien omien kampanjoiden lisäksi niin yksittäiset ehdokkaat, kuin vaalilistatkin ovat nostattaneet meteliä aiheesta. Insinööriopiskelijaliitto ja Tradenomiopiskelijat järjestävät tänä vuonna perinteisen Haluan Päättää -kampanjan, ja on ollut mukava huomata, kuinka paljon insinööri- ja tradenomiopiskelijoita kiinnostaa päästä vaikuttamaan oman opiskelijakunnan sekä ammattikorkeakoulun asioihin. Haluan Päättää -kampanjalla haluamme nostaa äänestysaktiivisuutta alojemme opiskelijoiden keskuudessa sekä tuoda esille opiskelijakuntien toiminnan tärkeyttä paikalliseen edunvalvontaan.

Miksi äänestää edustajistovaaleissa? 


Tärkein syy äänestää on sama kaikissa vaaleissa; vaikuttaminen. Kenenkään ääni ei mene koskaan hukkaan. Äänestämällä pääset myös vaikuttamaan siihen, mihin sinun jäsenmaksusi käytetään.
Opiskelijakunnilla on vahva rooli paikallisessa edunvalvonnassa, ja siksi onkin tärkeää, että opiskelijakunnan toiminnassa on mukana aktiivista porukkaa. Edustajiston ja opiskelijakunnan toiminta vaikuttaa kaikkiin opiskelijoihin, joten myös äänestäminen edustajistovaaleissa vaikuttaa kaikkiin opiskelijoihin.

Yksi edustajiston ensimmäisistä ja näkyvimmistä päätöksistä on opiskelijakunnan hallituksen valitseminen. Edustajistossa voit vaikuttaa myös moneen muuhun asiaan, kuten opiskelijakunnan budjettiin, opiskelijakorttiin tai jäsenmaksun suuruuteen. Vain insinööriopiskelija voi todella tietää, mitä insinöörien koulutukselle kuuluu. Äänestä siis insinööriopiskelijaa ja varmista koulutusalasi riittävä edustus opiskelijakuntasi edustajistossa! Kannusta myös kavereitasi äänestämään, koska joukossa on voimaa. Kaikkien äänillä on väliä! Monet opiskelijakunnat järjestävät myös vaalivalvojaisia, joissa pääsee jännittämään vaalien tulosta yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa.

perjantai 15. maaliskuuta 2019

Blogi on täällä taas ja eduskuntavaalit puhuttavat!

Yksi tämän kevään kuumimmista puheenaiheista on eduskuntavaalit, joten se on luonteva aihe blogimme ensimmäiseen päivitykseen tauon jälkeen. Moni opiskelija miettii tällä hetkellä ketä äänestäisi vai äänestäisikö ollenkaan.

Eduskunta tekee monia opiskelijan elämään nyt ja tulevaisuudessa vaikuttavia päätöksiä. Näistä hyviä esimerkkejä ovat mm. opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin, AMK-opiskelijoiden lisääminen YTHS:n piiriin, AMK-rahoitusmallin uudistus.

Edellisissä eduskuntavaaleissa nuoret äänestivät huomattavasti keskivertoa huonommin. 18-24-vuotiaiden äänestysprosentti oli 47 ja 25-34-vuotiaiden prosentti oli 58 keskiarvon ollessa 69 prosenttia. Tällä hetkellä kansanedustajien keski-ikä on 51- vuotta. Poliitikassa tärkeiksi aiheiksi nostetaan ne, jotka kiinnostavat isoa osaa äänestäjistä. Koska nuoret ovat huonoiten äänestävä ryhmä, jää nuorien mielipide helposti vanhempien varjoon. Tähän tarvitaan muutos, jotta opiskelijoille ja vastavalmistuneille tärkeät asiat tulevat kuulluiksi. Mielipiteesi siitä mihin Suomen pitäisi olla menossa ei välttämättä vastaa esimerkiksi eläkeläisen kanssa, haluatko siis antaa heidän päättää puolestasi?

Mitä asiaan sitten voi vaikuttaa? 

Äänestämällä itse ja kannustamalla tuttaviaan äänestämään. Varsinkin ensimmäisillä kerroilla oman ehdokkaan valitseminen voi tuntua hankalalta ja hämmentävältä. Sitä ei kannata kuitenkaan pelästyä liikaa, koska ehdokkaisiin tutustumiseen on monia tapoja. Tässä niistä joitakin ja vinkkejä niiden käyttöön:

Vaalikoneet:

Vaalikoneita on monenlaisia ja ne keskittyvät eri asioihin, joten kannattaa kokeilla useampaa vaalikonetta.
Osan kysymyksistä voi tulkita monella tavalla, joten kannattaa tarkistaa myös ehdokkaan kirjalliset vastaukset, mikäli ne ovat saatavilla
Kysymyksistä kannattaa valita ne sinulle tärkeimmät ja tarkistaa, että kiinnostavimmat ehdokkaat ovat kanssasi asiasta samaa mieltä.
Puolue vaikuttaa kansanedustajan työskentelyyn, joten kannattaa tutustua puolueen kantoihin sinua kiinnostaviin asioihin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskuntavaalit_2019?fbclid=IwAR26SHuu0QjU4Cy0C_B4ds4V45yxUWegNq1zG0rXhDQecrvzb1ZKRkqrt90#Vaalikoneita

Vaalipaneelit:

Monet tahot järjestävät vaalipaneeleita, joten monella paikkakunnalla opiskelijajärjestöt järjestävät omia paneeleitaan.

Ständeillä vierailu:

 Ehdokkaita voi bongailla tapahtumissa ja päästä puhumaan heidän kanssaan suoraan.

Verkkosivut, sosiaalinen media ja mahdolliset haastattelut muissa medioissa

Puolueiden vaaliohjelmat on löydettävissä helposti internetistä. Vaaliohjelmassa puolue kertoo tavoitteensa seuraavalle vaalikaudelle. Puolueen mielipiteistä saa tietoa myös seuraamalla puheenjohtajien vaalitenttejä.

Mihin sitten kannattaisi kiinnittää huomiota?


Jokaisella on omat mielipiteensä siitä, mihin haluaisi muutosta ja mihin sitä ei ainakaan haluaisi. Kannattaa siis miettiä sinulle tärkeimmät teemat. Alla joitakin esimerkkejä:

Koulutus ja sen rahoitus
Terveydenhuollon yksityistäminen
Työllisyyden parantaminen ja keinot siihen
Ilmastonsuojelu
Perustulo

ja niin edelleen.

Nostetaan yhdessä nuorten aikuisten äänestysprosenttia ja saadaan meidänkin ääni kuuluviin! Jokainen voi vaikuttaa äänestämällä itse ja aktivoimalla kavereitaan äänestämään.


















Roosa Huttunen,
Hallituksen jäsen, edunvalvontatiimi

torstai 28. joulukuuta 2017

''Insinööriys on elämäntapa''

Kysyimme jäseniltämme ajatuksia liittoon kuulumisesta ja insinööriydestä sekä kuinka he ovat hyödyntäneet jäsenpalveluja ja -etuja. 




Miksi kuulut Insinööriopiskelijaliittoon? 


''Edunvalvonnan takia.''
''Tiesin liiton edut ja hyödyt, joten liittyminen oli itsestäänselvyys.''
''Vakuutusten, lakimiespalvelujen ja yhteisön takia.''
''Turvaa tulevalle työuralle.''
''Liityin etujen ja kassan takia. Pysyin samoista syistä.''



Mikä on parasta Insinööriopiskelijaliitossa? 


''Hyvät koulutukset.''
''Yhteisö.''
''Verkostoituminen, tutustuu ihmisiin ympäri Suomea.''
''Samanhenkiset ihmiset.''



Kuinka olet hyötynyt liiton jäsenyydestä? 


''Palkkasuositus on tosi helppo tapa perustella omaa palkkatoivetta töitä hakiessa.'' 
''Hyödyllisimmäksi olen kokenut matkavakuutuksen. Lisäksi olen käyttänyt paikallisia etuja.''
''Olen löytänyt nettisivuilta vaikka ja mitä hyödyllistä  tietoa.''
''Viimeisimpänä soitin lakimiehelle, joka auttoi minua laskemaan kesälomani, joita olin työaikanani tienannut, kun niistä oli epäselvyyksiä työpaikalla.''
''Olen käyttänyt CV- ja työnhakupalveluja.'' 
''Juridiset hyödyt sopimusten kanssa.''
''Olen päässyt osallistumaan hyviin koulutuksiin ja erilaisiin tapahtumiin, joissa olen tutustunut mukaviin ihmisiin.'' 



Miksi sinusta tulee insinööri? 


''Haluan arvostetun ammatin.''
''Insinööriys on minulle sopiva mielentila.''
''Insinööri-titteli avaa ovia moniin eri ammatteihin.''
''Veri vetää mahtavaan ammattikuntaan.''



Mikä on parasta insinööriydessä? 


''Yhteenkuuluvuuden tunne. Ja upea lakki!''
''Tekninen ammattiosaaminen.''
''Tiivis yhteisö, itselle mielenkiintoiset tehtävät ja melko hyvä palkkaus alalla.''
''Kiinnostava ja haastava ympäristö.''



keskiviikko 20. joulukuuta 2017

IOL:n ääni - Loppusyksy on uusien alkujen aikaa


Loppusyksyllä opiskelijapuolen yhdistykset järjestävät yhdistysten syyskokouksia, joissa valitaan uudet hallitukset ja niihin toimijat seuraavalle vuodelle. Onnittelut uusille valituille.

Olette lähteneet tekemään työtä opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opetuksen laadun puolesta. Tulette oppimaan tulevana vuonna paljon uutta: samalla jatkatte edellisvuosien ja vuosikymmenien toimijoiden työtä.

Toiminta on muuttunut harppauksin viimeisen neljän vuoden aikana ja tuleva vuosi tuo mukanaan uusia muutoksia, joihin pitää reagoida.

Ottakaa muutokset vastaan avoimin mielin. Muutokset tuovat uusia haasteita. Niihin sopeutuminen saattaa vaatia aikaa, joten yhteistyötä kaikkien liittoyhteisön toimijoiden välillä tarvitaan.

Jatkuvuus on keskeistä niin paikallisyhdistyksissä, kuin alueyhdistyksissä. On erittäin tärkeää, että kummistakin löytyy motivoituneita ja osaavia tekijöitä, jotka osaavat vastata alati muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin.

Tärkeää jatkuvuuden takaamisessa on alueyhdistyksen ja paikallisyhdistyksen yhteistyö - pelkästään senkin takia, että paikallisyhdistystoimijoista tulee jonain päivänä alueyhdistystoimijoita.

Opiskelijoiden ja valmistuneiden insinöörien tiiviimmällä yhteistyöllä saamme uusia näkökulmia sekä toimintamalliajatuksia, jotka vievät liittoamme eteenpäin.

Järjestäkää yhteisiä tapahtumia, olkaa yhteydessä toisiinne, tehkää kannanottoja ajankohtaisista asioista ja järjestäkää tutustumistapahtumia. Loppujen lopuksi teemme kaikki tätä työtä yhdessä jäsenistön hyväksi.

Tämän vuoden loppu on allekirjoittaneellekin uuden alkua. Olen toiminut opiskelijapuolella jo neljän vuoden ajan. On aika jättää nämä piirit taakseen ja siirtyä tyytyväisenä kohti uusia haasteita.

Teemu Karttunen
varapuheenjohtaja

Teksti on julkaistu Insinööri-lehdessä 8/17

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Opiskelijavalinnassa mitattava motivaatiota


Opiskelijavalintauudistus on puhuttanut kuluneen vuoden aikana. Todistusvalinnan tuominen osaksi korkeakoulujen valintaperusteita ei ole mikään uusi asia, mutta esitetyllä laajuudella sellaista ei ole ollut käytössä ennen. Tarkoituksena uudistuksella on ollut vähentää päällekäisyyksiä pääsykokeisiin valmistautumisessa ja keskeneräisten opintojen loppuun saattamisessa sekä ehkäistä stressiä opiskelemaan pääsemisestä. Näemme kuitenkin Insinööriopiskelijaliitossa uudistuksessa potentiaalin katastrofille.

Meille tärkeintä opiskelijavalinnassa on, että siinä korostuu tasavertaisuus ja motivaation mittaaminen. Nyt tulossa oleva uudistus on täysin päinvastainen. Tasapuolista vertailua ylioppilaskokeen ja ammatillisen toisen asteen tutkinnon välillä on mahdotonta tehdä yhdenvertaisesti. On myös hankala nähdä motivaatiota tietyn alan korkeakoulutusta kohtaan, jos motivaatio olisi pitänyt tuoda esille vuosia ennen haun ajankohtaisuutta, puhumattakaan niistä kaikista, jotka eivät tiedä mitä tekevät toisen asteen jälkeen.

''Tavoitteemme on saada kaikille aloille kaikkein motivoituneimmat hakijat, siten vältämme keskeyttämistä ja koulutukseen menevien resurssien hukkakäyttöä.'' -Miihkali Härkönen, puheenjohtaja
Insinööriopiskelijaliitto on linjannut uudistetussa koulutuspoliittisessa asiakirjassaan, että tekniikan alan AMK-koulutukseen tulee tuoda valintaperusteeksi valtakunnallinen alakohtainen ennakkotehtävä kaikille hakijoille. Sillä tavoin hakijat ovat samalla lähtöviivalla ja saavat jo hakuvaiheessa ensituntumaa alasta, jolle ovat hakeutumassa. Näin hakijat todennäköisemmin päätyvät haluamalleen alalle.

''Paljon puhuttujen valmennuskurssien sijaan ennakkotehtävää käyttämällä hakijat joutuvat todistamaan motivaationsa ja soveltuvuutensa koulutustua kohtaan. Sillä tavoin myös eri sosioekonomisista taustoista tulevat opiskelijat ovat yhdenvertaisia keskenään.'' -Teemu Karttunen, varapuheenjohtaja

Ennakkotehtävään pohjaavan opiskelijavalinnan vahvuus löytyy siitä, että toisin kuin perinteisissä pääsykokeissa, voidaan keskittyä mittaamaan hakijoiden valmiuksia omaksua kyseiselle alalle tärkeää tietotaitoa. Samalla ennakkotehtävä luo paremman kuvan tulevista opinnoista. Kun opiskeltavan alan omaksuminen on helppoa ja luontevaa, kasvaa motivaatio opintoihin ja siten valmistuminenkin nopeutuu.

Lisätietoja:
Miihkali Härkönen, puheenjohtaja, miihkali.harkonen@iol.fi
Tero Rinne, sihteeri, tero.rinne@ilry.fi


keskiviikko 8. marraskuuta 2017

IOL:n ääni - Koulutuksen muuttuva suunta


Koulutus on jatkuvassa muutoksessa. Valtio valmistelee uutta visiota korkeakoulutukseen liittyen, ja maan hallitus aikoo yhdistää korkeakoululait eli purkaa laista varsinaisen duaalimallin ainakin erillisten lakien osalta ripeästi.

Lähiopetusta vähennetään ja uudenlaisia opetustapoja kehitetään vastaamaan työelämän nopeaa muutosta ja koulutuksen väheneviä resursseja.

Työelämä muuttuu kenties nopeammin kuin koskaan ennen etenkin aloilla, joista monella insinöörit työskentelevät. Digitalisaatio ja robotiikan kehittyminen vaikuttaa jatkuvasti enemmän työskentelyyn.

Monet entiset työtehtävät korvautuvat automaatiolla, ja samalla syntyy jatkuvasti uusia töitä esimerkiksi järjestelmien kehittämisessä.

Ammattikorkeakoulujen pitää johtaa muutosta merkittävästi enemmän kuin tällä hetkellä. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen opettajien työskentely omalla alalla vuoden ajan jokaista viittä opetusvuotta kohtaan voi auttaa. Opettamisen ohella aikaa ei jää omalle oppimiselle, mutta työskentely uusien asioiden parissa tarjoaa hyvän päivityksen vahvaan pohjaosaamiseen.

Myös kurssimuotoja pitää uudistaa. Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet opiskelijoilleen pelejä, jotka simuloivat oikeita tilanteita.

Yksi peli on simulaatio kaivoksen johtamisesta. Pelin tapahtumat on kopioitu oikeiden kaivoksien tapahtumakirjauksesta. Toisessa virtuaalitodellisuudessa tehdyssä simulaatiossa harjoitellaan palavasta kaivoksesta poistumista.

Vaikka pelit ovat varsin opettavaisia, niitä varten ei tarvita lähiopetusta ja edistymistä ja suoriutumista on helppo seurata.

Vastaavanlaista uutta ajattelua tarvitaan merkittävästi enemmän tulevaisuudessa, jotta ammattikorkeakoulut kykenevät tarjoamaan jatkossakin laadukasta koulutusta työelämää varten.

Miihkali Härkönen
puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Insinööri-lehdessä 7/17

perjantai 6. lokakuuta 2017

IOL:n ääni - Irti huonosta stressistä

Syksy on monelle uuden ja jännittävän alku, toisille kiireen ja stressin aikaa. Hyvä stressi voi oikeissa annoksissa auttaa suoriutumaan isommistakin haasteista. Huono stressi voi esimerkiksi vaikeuttaa tai jopa estää asioiden hoitamista. Stressi vaikuttaa yksilöihin kuitenkin eri tavoilla.

Tärkeää on tunnistaa, milloin itse on liian stressaantunut ja milloin stressi alkaa hallita elämää liikaa. Kannattaa muistaa antaa itselleen aikaa hengähtää silloin tällöin - muistaa rentoutua ja päästää arjen kiireistä irti. Jokaisella on oma tapansa kanavoida stressiään ja vähentää sitä.

Korkeakoulumaailmassa ja työelämässä stressiä ja sen sietokykyä testataan päivittäin. Erona näitten kahden välillä on se, että työelämässä liialliseen stressin määrään saatetaan puuttua työyhteisöjen tasolla nopeammin, kun taas korkeakouluissa jokainen opiskelija on stressinsä kanssa omillaan.

Opintojen parissa huonoa, ylimääräistä stressiä tuo muun muassa mahdolliset roikkumaan jääneet rästiopinnot, opettajien huono tai jopa olematon kyky hahmottaa opiskelijoiden kokonaistyömäärää sekä tiukat aikataulut.

Ehkä pahimpana ylimääräisenä stressinaiheuttajana kuitenkin on opiskelijoiden yleinen yhteiskunnallinen asema. Opiskeluissa taustalla on jatkuvasti valmistumispaineet; jos ei tee esimerkiksi muuttuneen elämäntilanteen takia tarpeeksi opintoja, toimeentulo vaarantuu ja joutuu jopa maksamaan tukia takaisin.

Ylioppilainen terveydenhoitosäätiö YTHS:n teettämän tutkimuksen mukaan 33 prosenttia vastanneista korkeakouluopiskelijoista koki runsaasti stressiä. Yleisimpiä ongelmia olivat muun muassa ylirasituksen kokeminen, masennus ja itsensä kokeminen onnettomaksi. Tutkimuksen tulokset ovat huolestuttavia; psyykkiset ongelmat ovat yleistyneet opiskelijoilla 2000-luvulla.

Pohdittavaa riittää. Miten voimme tukea opiskelijoita, jotta he voivat opiskella ilman liiallista stressiä ja saavuttavat parhaimman mahdollisen oppimistuloksen? Millä keinoilla huonon stressin kasaantumista voi ennaltaehkäistä?

Teemu Karttunen
varapuheenjohtaja

Teksti on julkaistu Insinööri-lehdessä 6/17