Opiskelijavalinnassa mitattava motivaatiota

Opiskelijavalintauudistus on puhuttanut kuluneen vuoden aikana. Todistusvalinnan tuominen osaksi korkeakoulujen valintaperusteita ei ole mikään uusi asia, mutta esitetyllä laajuudella sellaista ei ole ollut käytössä ennen. Tarkoituksena uudistuksella on ollut vähentää päällekäisyyksiä pääsykokeisiin valmistautumisessa ja keskeneräisten opintojen loppuun saattamisessa sekä ehkäistä stressiä opiskelemaan pääsemisestä. Näemme kuitenkin Insinööriopiskelijaliitossa uudistuksessa potentiaalin katastrofille.

Meille tärkeintä opiskelijavalinnassa on, että siinä korostuu tasavertaisuus ja motivaation mittaaminen. Nyt tulossa oleva uudistus on täysin päinvastainen. Tasapuolista vertailua ylioppilaskokeen ja ammatillisen toisen asteen tutkinnon välillä on mahdotonta tehdä yhdenvertaisesti. On myös hankala nähdä motivaatiota tietyn alan korkeakoulutusta kohtaan, jos motivaatio olisi pitänyt tuoda esille vuosia ennen haun ajankohtaisuutta, puhumattakaan niistä kaikista, jotka eivät tiedä mitä tekevät toisen asteen jälkeen.

''Tavoitteemme on saada kaikille aloille kaikkein motivoituneimmat hakijat, siten vältämme keskeyttämistä ja koulutukseen menevien resurssien hukkakäyttöä.'' -Miihkali Härkönen, puheenjohtaja

Insinööriopiskelijaliitto on linjannut uudistetussa koulutuspoliittisessa asiakirjassaan, että tekniikan alan AMK-koulutukseen tulee tuoda valintaperusteeksi valtakunnallinen alakohtainen ennakkotehtävä kaikille hakijoille. Sillä tavoin hakijat ovat samalla lähtöviivalla ja saavat jo hakuvaiheessa ensituntumaa alasta, jolle ovat hakeutumassa. Näin hakijat todennäköisemmin päätyvät haluamalleen alalle.

''Paljon puhuttujen valmennuskurssien sijaan ennakkotehtävää käyttämällä hakijat joutuvat todistamaan motivaationsa ja soveltuvuutensa koulutustua kohtaan. Sillä tavoin myös eri sosioekonomisista taustoista tulevat opiskelijat ovat yhdenvertaisia keskenään.'' -Teemu Karttunen, varapuheenjohtaja

Ennakkotehtävään pohjaavan opiskelijavalinnan vahvuus löytyy siitä, että toisin kuin perinteisissä pääsykokeissa, voidaan keskittyä mittaamaan hakijoiden valmiuksia omaksua kyseiselle alalle tärkeää tietotaitoa. Samalla ennakkotehtävä luo paremman kuvan tulevista opinnoista. Kun opiskeltavan alan omaksuminen on helppoa ja luontevaa, kasvaa motivaatio opintoihin ja siten valmistuminenkin nopeutuu.

Lisätietoja:
Miihkali Härkönen, puheenjohtaja, miihkali.harkonen@iol.fi
Tero Rinne, sihteeri, tero.rinne@ilry.fi

IOL:n ääni - Koulutuksen muuttuva suunta

Koulutus on jatkuvassa muutoksessa. Valtio valmistelee uutta visiota korkeakoulutukseen liittyen, ja maan hallitus aikoo yhdistää korkeakoululait eli purkaa laista varsinaisen duaalimallin ainakin erillisten lakien osalta ripeästi.

Lähiopetusta vähennetään ja uudenlaisia opetustapoja kehitetään vastaamaan työelämän nopeaa muutosta ja koulutuksen väheneviä resursseja.

Työelämä muuttuu kenties nopeammin kuin koskaan ennen etenkin aloilla, joista monella insinöörit työskentelevät. Digitalisaatio ja robotiikan kehittyminen vaikuttaa jatkuvasti enemmän työskentelyyn.

Monet entiset työtehtävät korvautuvat automaatiolla, ja samalla syntyy jatkuvasti uusia töitä esimerkiksi järjestelmien kehittämisessä.

Ammattikorkeakoulujen pitää johtaa muutosta merkittävästi enemmän kuin tällä hetkellä. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen opettajien työskentely omalla alalla vuoden ajan jokaista viittä opetusvuotta kohtaan voi auttaa. Opettamisen ohella aikaa ei jää omalle oppimiselle, mutta työskentely uusien asioiden parissa tarjoaa hyvän päivityksen vahvaan pohjaosaamiseen.

Myös kurssimuotoja pitää uudistaa. Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet opiskelijoilleen pelejä, jotka simuloivat oikeita tilanteita.

Yksi peli on simulaatio kaivoksen johtamisesta. Pelin tapahtumat on kopioitu oikeiden kaivoksien tapahtumakirjauksesta. Toisessa virtuaalitodellisuudessa tehdyssä simulaatiossa harjoitellaan palavasta kaivoksesta poistumista.

Vaikka pelit ovat varsin opettavaisia, niitä varten ei tarvita lähiopetusta ja edistymistä ja suoriutumista on helppo seurata.

Vastaavanlaista uutta ajattelua tarvitaan merkittävästi enemmän tulevaisuudessa, jotta ammattikorkeakoulut kykenevät tarjoamaan jatkossakin laadukasta koulutusta työelämää varten.

Miihkali Härkönen
puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Insinööri-lehdessä 7/17