Nykymaailmassa hyvin usein painotetaan työhyvinvoinnin ja omasta jaksamisesta huolehtimisen tärkeyttä. Opintojen aikana näitä asioita ei välttämättä tule ajatelleeksi sen kummemmin ja joillekin ne saattavat tuntua jopa itsestäänselvyyksiltä, mutta mitä tapahtuu työelämään siirryttäessä?
Työhyvinvointia voidaan mitata useiden tekijöiden summana: hyvä työilmapiiri, viihtyisä työympäristö, inhimilliset työskentelyajat, riittävä aika palautumiselle... Hyvinvoinnin mittareita on varmasti yhtä monta erilaista kuin on työntekijöitäkin. Yksi seikka nousee kuitenkin suurimmassa osassa tapauksista ylitse muiden: millaisena kukin työnsä kokee. Työn kuuluisi yleisesti tuntua palkitsevalta ja motivoivalta - siltä, että työpaikalle herääminen ei joka aamu ole aivan hirveää pakkopullaa. Toki jokaisella on huonoja päiviä, mutta mitä tehdä, kun työ ei enää äkkiä tunnukaan mielekkäältä ja huomaa itsessään tai työtoverissaan uupumuksen merkkejä?
Hyvinvointi ja jaksaminen työpaikalla ei tarkoita vain sitä, mitä fyysisellä työpaikalla tehdään vaan myös sitä, miltä oma positio työntekijänä tuntuu. Varsinkin nyt maailmanlaajuisen pandemian aikana työhyvinvoinnista puhuminen voi tuntua vaikealta: ei pitäisi valittaa kun töitä voi tehdä kotoa käsin kalsarit jalassa ja työmatkoihin ei tärväydy aikaa. Todellisuus voi kuitenkin olla jollekulle aivan toinen: jatkuva kotona oleminen voi olla kuluttavaa ja stressaavaa, työn ja vapaa-ajan huolet sekoittuvat ja omaa rauhaa saattaa olla harvoin saatavilla. Stressitason kasvaessa myös työhön keskittyminen saattaa helposti herpaantua, jolloin työt kasaantuvat. Tiukat deadlinet ja pitkät päivät kasaantuneiden töiden parissa lisäävät stressiä entisestään, jolloin tilanteen pitkittyessä löytää itsensä helposti oravanpyörästä. Oma stressitasonsa on hyvä opetella tunnistamaan ja tilanteen pahentuessa todeta ajoissa ennenkaikkea itselleen, että asioiden täytyy muuttua. Jokainen meistä käsittelee stressiä omalla tavallaan ja työn vastapainoksi elämäänsä kannattaakin etsiä mieluisa harrastus sekä joku, jolle puhua asioista. Jos lähipiirille avautuminen tuntuu hankalalta, tarjoavat useimpien työpaikkojen työterveyspalvelut myös psykologikäyntejä. Yhteyttä kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä, sillä jonkun toisen mielipide voi auttaa näkemään asiat eri tavalla. Joskus työ voi kuormittaa niin paljon, että ratkaisujen löytäminen yksin voi tuntua ylitsepääsemättömältä taakalta.
Aina paha työstressi tai burnout ei johdu kuitenkaan vain suuresta työmäärästä: joskus loppuunpalamisen voi aiheuttaa myös se, ettei koe voivansa tehdä työssään tarpeeksi - työssä ei ole haastetta tai helppojen työtehtävien suorittamiseen annetaan aivan liikaa aikaa, jolloin työn tekeminen voi helposti muuttua tylsäksi ja puuduttavaksi. Joku saattaa esimerkiksi tähdätä ylennykseen, mutta ei pääse osoittamaan kykyjään työtehtävien ollessa vaativuustasoltaan liian helppoja. Ei yksinkertaisesti tunnu olevan mitään tekemistä. Tämä konsepti voi kuulostaa absurdilta ja hassulta jollekulle - kuka nyt muka valittaisi siitä, että työpäivät ovat liian helppoja? Kyseessä on kuitenkin vakava ilmiö joka voi vaikuttaa henkilökohtaiseen työhyvinvointiin. Pahimmassa tapauksessa pitkäaikainen turhautuneisuuden ja tarpeettomuuden tunne voi johtaa loppuunpalamiseen ja masentuneisuuteen, jos ei koe voivansa antaa työlleen mitään tai saa siitä myöskään sisältöä omaan elämäänsä.
Burnoutista toipumiseen voi mennä yksilöstä riippuen
muutamasta kuukaudesta useaan vuoteen. Tämän takia onkin ensiarvoisen tärkeää
havaita ajoissa muutokset omassa jaksamisessaan. Uupumisen myöntäminen ei ole virhe
tai asia, jota pitäisi hävetä - päinvastoin, omasta hyvinvoinnistaan
huolehtiminen on vastuullinen teko. Kun työ tuntuu mieluisalta ja sen
vastapainoksi on mukavaa tekemistä vapaa-ajalle, on myös töihin mukavampi
mennä. Ulkoisten tekijöiden mittaaminen alkaa vasta sen jälkeen, kun itsellä on
hyvä olla. Kun työt pääsee aloittamaan positiivisella asenteella, lisää se myös
yhteisöllisyyttä ja tuottavuutta työpaikalla.
Vinkkejä töissä jaksamiseen ja etätöihin:
- Yritä etsiä itsellesi rauhallinen ja viihtyisä työpiste. Jos tämä ei kotioloissa onnistu, niin työpäivän aikana kannattaa muistaa pitää tarpeeksi taukoja ja käydä haukkaamassa vaikka hiukan raitista ilmaa.
- Tee työpisteestäsi viihtyisä. 3D-tulosta pöydälle Pokémoneja, osta kasveja, tilaa netistä levottomin hiirimatto jonka löydät... kunhan vain itse viihdyt työpisteelläsi.
- Kokeile uusia harrastuksia. Harrastustoiminnan kautta saa usein myös uusia kavereita, joille voi työasioiden lisäksi jutella paljon muustakin! Jos kuitenkin viihdyt paremmin yksin, voit kokeilla vaikka lenkkeilyä tai leivontaa. Miltä esimerkiksi piparkakuista tehty Barad-dûr kuulostaisi?
- Jos ei työpaikkasi työterveyspalvelu tarjoa psykologikäyntejä ja koet jaksamisesi olevan aivan lopussa, ota rohkeasti yhteyttä lääkäriin. Hän kuuntelee ja kertoo sinulle, kuinka toimia jatkon suhteen.
- Muista, ettei elämä ole pelkkää työtä. Usein se saattaa tuntua siltä, mutta on tärkeää osata asettaa omat rajansa. Käy välillä nauttimassa ystävistä, ulkoilusta tai vaikka oluesta - kunhan muistat palautua!
Mukavaa syksyn jatkoa kaikille, pitäkää huolta itsestänne ja
toisistanne! :)
Siiri Sillanpää
Insinööriopiskelijaliitto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti