Tärkeää on tunnistaa, milloin itse on liian stressaantunut ja milloin stressi alkaa hallita elämää liikaa. Kannattaa muistaa antaa itselleen aikaa hengähtää silloin tällöin - muistaa rentoutua ja päästää arjen kiireistä irti. Jokaisella on oma tapansa kanavoida stressiään ja vähentää sitä.
Korkeakoulumaailmassa ja työelämässä stressiä ja sen sietokykyä testataan päivittäin. Erona näitten kahden välillä on se, että työelämässä liialliseen stressin määrään saatetaan puuttua työyhteisöjen tasolla nopeammin, kun taas korkeakouluissa jokainen opiskelija on stressinsä kanssa omillaan.
Opintojen parissa huonoa, ylimääräistä stressiä tuo muun muassa mahdolliset roikkumaan jääneet rästiopinnot, opettajien huono tai jopa olematon kyky hahmottaa opiskelijoiden kokonaistyömäärää sekä tiukat aikataulut.
Ehkä pahimpana ylimääräisenä stressinaiheuttajana kuitenkin on opiskelijoiden yleinen yhteiskunnallinen asema. Opiskeluissa taustalla on jatkuvasti valmistumispaineet; jos ei tee esimerkiksi muuttuneen elämäntilanteen takia tarpeeksi opintoja, toimeentulo vaarantuu ja joutuu jopa maksamaan tukia takaisin.
Ylioppilainen terveydenhoitosäätiö YTHS:n teettämän tutkimuksen mukaan 33 prosenttia vastanneista korkeakouluopiskelijoista koki runsaasti stressiä. Yleisimpiä ongelmia olivat muun muassa ylirasituksen kokeminen, masennus ja itsensä kokeminen onnettomaksi. Tutkimuksen tulokset ovat huolestuttavia; psyykkiset ongelmat ovat yleistyneet opiskelijoilla 2000-luvulla.
Pohdittavaa riittää. Miten voimme tukea opiskelijoita, jotta he voivat opiskella ilman liiallista stressiä ja saavuttavat parhaimman mahdollisen oppimistuloksen? Millä keinoilla huonon stressin kasaantumista voi ennaltaehkäistä?
Teemu Karttunen
varapuheenjohtaja
Teksti on julkaistu Insinööri-lehdessä 6/17
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti