Oletteko kuulleet liittohallituksesta?

Insinööriopiskelijaliiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous, jonne paikallisyhdistykset lähettävät edustajansa. Yksi liittokokouksen tehtävistä on valita liitolle luottamustoiminen hallitus, jonka toimikausi on kalenterivuosi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä insinööriopiskelijoista ympäri Suomen.

Vastavalittu liittohallitus vuosimallia 2017

Liittokokous määrittää IOL:n toiminnan suuntaviivat ja hallitus vastaa niiden toteutumisesta. Hallitus järjestäytyy, eli jakaa keskenään vastuualueet niin, että tehtävät jakautuvat tasapuolisesti ja toiminta voi seurata sujuvasti toimintasuunnitelmaa.

Esimerkiksi tänä vuonna vastuualueet ovat olleet

• koulutuspolitiikka (rakenteet, paikalliset tilanteet, työelämä)
• järjestöasiat
• jäsenistö
• ammattikuva ja -identiteetti
• tiedotus ja viestintä
• kulttuuri
• kansainvälisyys
• monimuoto-opiskelijat

Liitto toimii luonnollisesti jäseniään varten. Lyhyesti ja ytimekkästi ilmaistuna liittohallituksen toiminta rakentuu edunvalvonnan, paikallisen toiminnan tukemisen, liiton markkinoinnin ja hyvän ammattikuvan ja -identiteetin vahvistamisen ympärille.

Toiminnan perustana vahva koulutuspoliittinen edunvalvonta

Koulutuspoliittisilla vastaavilla riittää töitä koulutuspoliittisen kentän ja työmarkkinoiden tilanteista ajan tasalla pysymisessä. Koulutuspoliittista liikehdintää tapahtuu paljon ja tarvittaessa niihin reagoidaan. Tänä vuonna kopot ovat ahertaneet myös liiton koulutuspoliittisen asiakirjan päivittämisen parissa.

Järjestöjohdon neuvottelupäivillä workshopattiin kopo-asioista

Toimiva paikallinen toiminta on elintärkeää IOL:n toiminnalle

Liittohallituksen jäsenille, puheenjohtaja pois lukien, jaetaan omat vastuupaikallisyhdistykset ja suuri osa hallitusvuodesta kuluukin näiden aluevastuiden toiminnan tukemisessa; niin kutsuttu IOL-kummi kiertää omilla paikkakunnilla esimerkiksi mukana ständeillä ja infoissa sekä kouluttamassa paikallisyhdistysten aktiiveja. Vuoden aikana pääsee tutustumaan paljon uusiin ihmisiin sekä näkemään ja kokemaan eri paikallisyhdistysten tapahtumia ja paikallista kulttuuria sekä perinteitä.

Marko kenttäkierroksella Rovaniemen Insinööriopiskelijoiden kanssa

Markus kävi viemässä IOL:n tervehdyksen Tampereen Insinööriopiskelijoiden Jallukasteeseen

Oman järjestökenttämme tunteminen on tärkeää, jotta sitä saadaan kehitettyä ja esimerkiksi hyviä toimintatapoja siirrettyä paikallisyhdistyksiltä toisille. Tänä vuonna järjestövastaavan projektina on ollut esimerkiksi yhteyshenkilötoiminnan kehittäminen.

Insinööriopiskelijakulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen

Myös opiskelijakulttuuri on suuri ja tärkeä osa opiskeluaikaa. Liittohallituksen tehtävänä on vaalia insinööriopiskelijoiden keskuudessa vallitsevaa hyvää me-henkeä ja insinööriopiskelijakulttuurin perinteitä, kehittäen niitä myös eteenpäin. Hyvä yhteishenki vahvistaa myös hyvän ammatti-identiteetin tuntemista.

Kevään Tekniikka ja X -kilpailun voittajatyö. Ensi vuoden kilpailun aiheena on Tekniikka ja ääni.

Elokuussa IGOR julkaisi insinööriopiskelijoiden oman biisin, Insinöörilaulun

Insinööriopiskelijoiden edustaja

Insinööriliiton jäsenjärjestönä olemme mukana myös Insinööriliiton toiminnassa, esimerkiksi äänivaltaisina edustajina edustajakokouksissa, opiskelijoiden piirin edustajina IL:n hallituksessa sekä mukana kehittämässä toimintaa Järjestöjohdon neuvottelupäivillä ja alueellisessa piiritoiminnassa.  Hallitus valitsee keskuudestaan erilaisiin valio- ja valtuuskuntiin edustajat, joiden tehtävänä on viedä insinööriopiskelijoiden ääni eteenpäin. Esimerkkeinä näistä mainittakoon yrittäjien valiokunta ja työmarkkinavaltuuskunnat. 

Kevään edustajakokouksessa puheenjohtajisto Miihkali ja Teemu  valittiin IL:n hallitukseen opiskelijoiden piirin edustajaksi ja henkilökohtaiseksi varaedustajaksi

Akavalaisena liittona olemme mukana myös Akavan opiskelijoiden valtuuskunnassa, jossa edustajamme ovat päässeet mm. tutustumaan eri liittojen toimijoihin.

Järjestövaliokunnan & Koulutus- ja elinkeinopoliittisen valiokunnan seminaarista edustuskuvaa

Liittohallituksen toiminta vaatii ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta, sillä asiat eivät tapahdu sormia napsauttamalla. On myös hyvin paljon itsestä kiinni, kuinka paljon haluaa, pystyy, ehtii ja jaksaa vuoden aikana tehdä. Hallitukseen hakiessa ei tarvitse pelätä, että omat tiedot tai taidot ei riitä. Vuosi opettaa paljon. 

Hallitus virkistäytyi Escaperoomin avaruusseikkailulla

Emma pääsi Pohjois-Kymen Insinöörien vuosijuhlilla Taikuri Luttisen avustajaksi 

Liittohallitusvuosi on ennen kaikkea tajuttoman hauska ja ainutlaatuinen kokemus. Alkuun lähes tuntemattomista hallituskavereista muodostuu vuoden aikana tärkeitä ystäviä. Verkostot ympäri Suomen kasvaa ja pääsee tutustumaan valtavaan määrään uusiin ihmisiin. Tiedot, taidot ja kokemukset karttuvat. Pääsee kokemaan siistejä juttuja, joita ei välttämättä muuten tulisi ikinä tehtyä tai nähtyä. 

Alkuvuodesta päästiin syömään Lumilinnaan

InssiCooper 2017

Haluamme kannustaa kaikkia kiinnostuneita lähtemään mukaan tekemään töitä insinööriopiskelijoiden puolesta ja kehittämään liittomme toimintaa!

Haku Insinööriopiskelijaliiton hallitukseen vuodelle 2018 on nyt auki! Istuvan hallituksen yhteystiedot löydät täältä - kysy rohkeasti lisää!

Liittohallitus 2017

Insinööriopiskelijakulttuuri osana opiskelijaelämää

Olitpa sitten tänä syksynä opintosi aloittanut tai jo useamman vuoden insinööriopiskelija, insinööriopiskelijakulttuuri tulee sinulle jossain vaiheessa tutuksi hyvin vahvana osana tämän päivän opiskelijan arkea. Täytyy muistaa, että opiskelijaelämään kuuluu paljon muutakin kuin opiskelu ja juurikin opiskelijakulttuuri tarjoaa hyvän vastapainon itse opiskelulle ja näin myös auttaa jaksamaan opintojen viemisessä eteenpäin. Sanotaan, että opiskelu on ihmisen parasta aikaa - niin se onkin! Haalarit, insinöörilakki ja Laulumatti ovat oleellinen osa insinööriopiskelijakulttuuria.

Kurssien ja labratöiden parissa ahertaminen, kavereiden kanssa temmeltäminen opiskelijajuhlissa haalarit jalassa ja vaikka saunominen Laulumatin kappaleita laulellen: kaikki tämä on osa sitä insinööriopiskelijakulttuuria.

Insinöörilakki, jonka käyttöoikeuden insinööriopiskelija saa ensimmäisenä opiskeluvappunaan, on yksi arvokkaimmista ammattikuntamme tunnuksista. Imppulakkia näkeekin useissa tapahtumissa insinööriopiskelijoilla päässä tai olalla.

1980-luvulla Suomeen kunnolla levinnyt haalarikulttuuri on nykyään yksi näkyvimpiä opiskelijastatuksen symboleja. Opiskelijat värikkäine haalareineen ovat tuttu näky monessa kaupungissa. Myös paikkakuntakohtaiset perinteet tuovat oman mausteensa haalarikulttuuriin.

Haalareihin liittyy oleellisesti haalarimerkit sekä kaikki mikä matkan varrella on kiinnitetty roikkumaan tähän opiskelijan univormuun. Haalarimerkkejä saa esimerkiksi useimmista tapahtumista vastineeksi osallistumisesta, mutta niitä voi myös ostaa eri tahoilta. Jo yksittäinen haalarimerkki saattaa kätkeä taakseen hienoja muistoja ja paljon tarinoita. Myös esimerkiksi eri tapahtumien suorituspassit voi jättää roikkumaan haalareihin muistoksi kyseisistä tapahtumista.

Jokaisen insinööriopiskelijan haalareiden vakiovarustukseen kuuluu myös meidän oma laulukirjamme; Laulumatti^2. Tähän hupaisaan laulukirjaan törmää monissa opiskelijatapahtumissa ja yllättävän usein myös saunoessa. Perinteinen Laulumatti on hieman arka saunan kosteudelle, mutta uusi tuleva Saunamatti tulee korjaamaan tämän ongelman.

Haluan kannustaa kaikkia ottamaan ilon irti koko opiskeluajasta ja osallistumaan sekä verkostoitumaan oman paikkakunnan tapahtumissa. Suosittelen myös lähtemään paikallisyhdistysten mukana valtakunnallisiin tapahtumiin tutustumaan samanhenkisiin insinööriopiskelijoihin ympäri Suomen.

Loppuun haluan toivottaa hyviä hetkiä opiskelijakulttuurin parissa juuri Sinulle. Verkostoidu ja nauti!

Insinöörilaulun sanoin: ''Tää porukka on kultaa, mä en vaihtais koskaan toiseen.''

Juuso Heinonen
kulttuuri

IOL:n ääni - Onko pakkovelkaantuminen ok?

Opiskelijat ovat ainoa osa väestöä, joiden oletetaan ottavan lainaa elääkseen.

Opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin on herättänyt jälleen keskustelun opintotuesta. Moni uutislähde uutisoi asiasta esimerkiksi otsikoin ''Pienituloinen opiskelija voi saada tukea kuukaudessa enimmillään 1 305 euroa''.

Sehän ei ole totta, sillä opiskelijoiden tukena saama raha on enintään 655 euroa. Loppu tueksi väitetty 650 euroa on opintolainaa, joka täytyy maksaa aikanaan takaisin.

Harhaanjohtavat uutiset ovat ilmeisesti tällä kertaa lähtöisin Kelan lausunnosta, jonka mukaan opiskelijan tuet muodostuvat opintorahasta, yleisestä asumistuesta ja opintolainasta. On vähintäänkin mielenkiintoista nimittää lainaa tueksi.

Uutisointi on aiheuttanut harhaluuloja esimerkiksi siitä, että opintolainan valtiontakaus tarkoittaa sitä, että valtio myös maksaa lainan pois, mikä ei pidä paikkaansa. Ilman työntekoa jo täysipäiväiseksi mitoitetun opiskelun päälle tai lainan nostamista ei ole mahdollista elää.

Mennäänpä hiukan lukuihin, sillä ne tuovat konkretiaa. Mikäli opiskelee normaalin insinööritutkinnon, kuten suositellaan eli käymättä töissä, joutuu nostamaan tuen lisäksi lainaa. Tuki ei etenkään pääkaupunkiseudulla yleensä riitä kattamaan edes asumiskustannuksia.

Insinööriopinnot kestävät neljä vuotta, ja sinä aikana noin yhdeksänä kuukautena vuodessa nostetaan yleensä lainaa. Tutkinnon päätteeksi lainaa jää maksettavaksi suunnilleen 23 400 euroa ja korot päälle. Vaikka opintolainan korot ovat varsin pienet, kertyy silti noin suuresta summasta jonkin verran korkoakin.

Opintojen jälkeen työelämässä on ollut tapana alkaa säästää esimerkiksi omaa asuntoa varten. Lainataakan takia asuntoa varten joutuu käsirahan lisäksi säästämään toisen samansuuruisen summan opintolainan maksamiseen.

On aika herättää kysymys siitä, onko lainan nostamiseen pakottaminen hyväksyttävää Suomessa? Muille kansanryhmille se ei ole, eikä sitä lakikaan suoranaisesti tunne, mutta opiskelijoille silti niin tehdään. Miksi?

Miihkali Härkönen
puheenjohtaja

Teksti on julkaistu Insinööri-lehdessä 5/17