Kun
lupauduin kirjoittamaan tätä juttua, uhkasin kirjoittaa
koppipallosta. Ilmeisesti olen uhkausteni mittainen nainen, joten
olkaa hyvät arvon lukijat!
Mietitäänpä
koppipalloa yleisesti. Itselleni tulee mieleen joukkuelaji, jossa
kaksi joukkuetta kilpailee siitä kumpi saa tehtyä enemmän maaleja.
Maali lasketaan, kun joukkue onnistuu kuljettamaan pallon
kopittelemalla vastustajan maalilinjan ylitse. Palloa hallussa pitävä
henkilö ei saa liikkua, kun taas muut pelaajat joutuvat liikkumaan
aktiivisesti hakiessaan syöttöpaikkoja, johon pallon pitäjä voisi
syöttää. Vastustajat puolestaan pyrkivät blokkaamaan
syöttöpaikkaa hakevat pelaajat ja katkaisemaan syötöt saadakseen
pallon itselleen.
Koppipallossa
merkitsee paljon joukkueen aktiivisuus ja liikkuvuus sekä
tiimihenki. Pelaamista helpottaa mitä helpommiksi syötöt tehdään,
eli millainen on syöttö seuraavalle pelaajalle, ja kuinka hyvin
pelaaja saa pallon napattua. Mikäli syöttötekniikka on hyvä ja
pelaajien taidot kunnossa, peli sujuu jouhevasti ilman suurempia
ongelmia. Se koppipallon urheilullisesta merkityksestä.
Työelämässä
koppipallolla on melko samanlainen merkitys. Vastustajana toimivat
kilpailevat yritykset, joten yrityksen kilpailuvaltteina toimivat mm. toimitus- ja tuotantotehokkuus, joita pitää jatkuvasti kehittää
kilpailun koventuessa. Joukkueen sisäisen pelin on oltava kunnossa.
Oleellisinta on saada ”palloa” kopiteltua henkilöltä toiselle
ilman että syöttö katkeaa ja pallo karkaa. Maali tehdään kun
tilaus saadaan onnistuneesti suoritettua. Esimerkiksi teollisuudessa
saadaan myynniltä ”Nyt on myyty tämän verran tämmöistä
tuotetta” – pallo siirtyy seuraavalle pelaajalle eli tuotannon
suunnittelijalle . Tämä siirtää pallon, eli suunnitelman, tuotannon
laadun määrästä, tavoiteajasta, kiireellisyydestä ja
kapasiteetista työnjohtajalle. Työnjohtaja ilmoittaa
työntekijöille mitä tehdään, missä ajassa ja miten. Työnjohtaja
vastaa, että pallo vastaanotetaan maalisuoralla – tuotannossa ja
että tuote lähtee asiakkaalle ajoissa ja vaatimusten mukaisena.
Pelin tuomaroinnista vastaa asiakas. Onko maali hyväksytty, eli
täyttääkö se hänen vaatimuksensa laadun, määrän ja
toimitusajan suhteen.
Onnistuneen
koppipallon mahdollistavat seuraavat tekijät:
- Kaikin puolinen ymmärrys resursseista, syistä, tavoitteista ja aikarajoista
- Vastuunottokyky ja joustavuus
- Ymmärretyksi tuleminen ja oikean informaation välittäminen – helppo ja ymmärrettävä viestintä.
- Hyvä työyhteisö – asiat otetaan asioina, ei henkilökohtaisuuksina, jolloin palautetta osataan antaa ja ottaa vastaan
- Tiimin kokemus – osataan pelata yhteen ja tiedostetaan mahdolliset heikkoudet
Tärkeää
on muistaa seuraava: koppipalloa voi pelata missä vain. Riittää
että ymmärrät kyseisen lajin oleellisimmat pointit ja olet osaava
tai ainakin motivoitunut ryhmätyöntekijä – osaamista kun voi
kartuttaa koko ajan. Ahkerista, määrätietoisista ja
motivoituneista tekijöistä koostuu osaava tiimi, joka saa paljon
aikaiseksi ja näin konflikteilta vältyttäneen, kun jokainen tekee
oman työnsä hyvin ja saa tarvittaessa apua työnsä hyvään
toteuttamiseen.
Tästä
sitten toteuttamaan hyvää tiimityöskentelyä syksyllä ;)
Norppa
----------
Noora Nieminen
Hallituksen jäsen, Kulttuuri
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti