Katseet tulevaan.

Kylmä tuuli puhaltaa ja lämpöasteet ovat painuneet pakkasen puolelle, talvi on siis tulossa. Nyt onkin erittäin hyvää aikaa pysähtyä hetkeksi ja kääntää katseet ja ajatukset tulevaan vuoteen. Vaikka moni eläin talveksi vaipuukin horrokseen tai uneen. Voi talvesta alkaa opiskelijan aktiivisimmat ajat. Näin syksyisin loka- marraskuun aikana jokaisessa Insinööriopiskelijaliiton paikallisyhdistyksessä valitaan seuraavalle toimivuodelle uusi hallitus. Noin kymmenhenkinen hallitus toimii paikallisyhdistyksen toimirukkasena. Hallituksen sisällä vastuullisten tehtävien palettia löytyy niin koko konserttia ohjaavasta puheenjohtajasta, rahakirstua vartioivaan rahastonhoitajaan. Tehtävistä kyllä varmasti löytyy siis jokaiselle sopiva pesti.

Muistan miten itse ennen ensimmäistä aktiivivuottani koin luomisen tuskaa hallitushakemuksen kirjoittamisen kanssa ja kuinka jännittyneenä kävelinkään paikalle yhdistyksen kokoukseen. Oltuani jo tovin toiminnassa mukana voin ”aktiiviuraani” taaksepäin katsellessani jo hiukan hymyillä, miten suurelta kynnys hakea aktiivitoimintaan tuntuikaan. Päätöstäni en ole vielä kertaakaan katunut. Uskallan myös väittää oppineeni aktiivitoiminnassa ehkä enemmän tärkeitä yhteistyötaitoja ja työelämätaitoja kuin yhdelläkään kurssilla koulutukseni varrella. Unohtamattakaan ihmisten verkostoa, jonka olen tavannut. Moni ystävistänikin on tullut alkujaan tutuksi aktiivitoiminnan tiimellyksessä.

Kehotan siis kaikkia enemmän ja vähemmän kiinnostuneita hakemaan paikallisyhdistysten toimintaan mukaan, sillä vanha sanontakin sanoo: ”on parempi katsoa, kuin katua.” Oman paikallisyhdistyksen syyskokouksen ajankohdan saa selville paikallisyhdistykseltä pistäytymällä vaikka toimistolla. Samalla toimistolla voi jo hieman vakoilla mitäs se toiminta onkaan. Kannattaa myös seurata paikallisyhdistysten tiedotusta aiheesta, saadakseen tarkemmat ohjeet hakemisesta hallitukseen.

Opiskeluintoa ja joulunodotusta

Parahin Terveisin:

Esa Köykkä

Hallituksen jäsen

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Syysterveiset toimistolta

Syksy on alkanut jo täydellä teholla ja liittohallitukselta tuli viestiä, että uuden asiamiehen olisi hyvä esitellä itsensä vielä blogin puolella.

Täällä kirjoittelee Heini Ristell 27v Espoosta. Valmistun mediatekniikan insinööriksi Metropolian ammattikorkeakoulusta tänä syksynä. Ihan kylmiltään en hypännyt mukaan järjestötoimintaan, olen toiminut Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIO ry:n hallituksessa, vuoden hallituksen jäsenenä ja vuoden puheenjohtajan roolissa.

Tulin Ulliksen vanhalle paikalle asiamieheksi, päävastuualueeni viestintä ja tutkimustoiminta. Aluevastuiksi minulle tuli Kotka, Lahti ja Turku. Näillä, ja varmasti myös muilla, paikkakunnilla minua näkee runsaasti tässä syksyn mittaan.

Pienenä muistutuksena, liiton viestintä kaipaa aina lisää juttuideoita niin verkko- kuin printtilehteenkin. Kun järjestätte paikallisyhdistyksessä tapahtumia, mistä voisi tulla hyvä juttu, niin vinkatkaa minulle. Juttuja saa toki myös kirjoittaa itse, virheitä ei tarvitse pelätä, viestintä tarkistaa ja korjaa kirjoitukset tarvittaessa. Ottakaa tapahtumista kuvia tukemaan ja piristämään kirjoitusta.

IOL ry on nyt myös Instagramissa ( @insinooriopiskelijaliitto ). Menkäähän seuraamaan ja merkitkää omat insinöörimäiset kuvanne hästagillä #IOLry

PS. Muistakaa TOTT! Vastausaikaa on syyskuun loppuun asti.

Nähdään kentällä!

-Heini

Heini Ristell

Asiamies

Koulutus- ja tutkimusyksikkö

Insinööriliitto IL ry

TOTT on täällä taas!

TOTT eli tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimus on Insinööriopiskelijaliiton ja Insinööriliiton järjestämä opintojen aikaista työskentelyä käsittelevä tutkimus. Tutkimus on kohdennettu kaikille, paitsi syksyllä 2014 opintonsa aloittaneille opiskelijoille. Myös ne, jotka eivät ole olleet töissä/kesätöissä, osallistuvat tutkimukseen.

Tutkimukseen osallistutaan joko sähköisesti tai perinteisesti paperilla vastaten. Tutkimuslomake sisältää muun muassa kysymyksiä vastaajan opintoalasta, opintojen vaiheesta, työpaikasta sekä palkkauksesta. TOTT-lomakkeen täyttäminen ei siis ole vaikeaa tai aikaavievää.

Mutta miksi tällaista työssäkäyntitutkimusta tehdään? Vastaus on yksinkertainen: vahvistaaksemme omaa edunvalvontaamme. Tulosten kannalta on tärkeää, että tutkimuksesta saadaan koko maan kattavaa tietoa opiskelijoiden työllistymisestä. Tavoitteena onkin kerätä tietoa opiskelijoiden työtilanteesta, työn laadusta, työn sisällöstä ja palkkauksesta sekä edellä mainittujen kehityksestä. Edunvalvonnalla on vahvempi jalansija, kun meillä on konkreettista tietoa sen sijaan että vain arvailisimme asioita.

Mainittakoon yhtenä konkreettisena esimerkkinä tekniikan alan opiskelijoille joka vuonna lasketut harjoittelupalkkasuositukset. Palkkasuositukset muodostuvat kaikkien annettujen vastausten keskiarvoista.  Näin niihin voi vedota esimerkiksi työnantajan kanssa palkasta neuvotellessa, joka taas ehkäisee palkattomia harjoitteluita. Tulosten perusteella liitosta osataan neuvoa oikea palkkataso suoritettavalle työlle.

Tarpeeksi suurella vastausprosentilla myös ammattikorkeakoulu saa tulokset itselleen, joista on esimerkiksi mahdollista nähdä, kuinka oppilaitoksen tekniikan alan opiskelijat ovat työllistyneet. Joten tiivistettynä: mitä useampi osallistuu TOTT-lomakkeiden täyttämiseen, sitä laajempi on vastauspohja ja sitä helpommin saadaan kattavia tuloksia. Jokainen vastaus on yhtä tärkeä riippumatta siitä, oletko IOL:n jäsen vai et, tai oletko työssä vai et.

Vuonna 2013 tutkimukseen vastasi yhteensä 6449 opiskelijaa. Tänä vuonna Insinööriopiskelijaliiton tavoitteena on saada 7000 vastausta. Eiköhän yritetä yhdessä päästä tavoitteeseen, vai mitä?

Syysterkuin, Rauha

ps. Reippaimmille TOTTien kerääjille on taas luvassa huikea haalarimerkki, joten kipinkapin lappusten kanssa kiertämään ja postittamaan niitä liiton toimistoon!

Koppipallo -- onnistuneen tiimityöskentelyn malliesimerkki

Kun lupauduin kirjoittamaan tätä juttua, uhkasin kirjoittaa koppipallosta. Ilmeisesti olen uhkausteni mittainen nainen, joten olkaa hyvät arvon lukijat!

Mietitäänpä koppipalloa yleisesti. Itselleni tulee mieleen joukkuelaji, jossa kaksi joukkuetta kilpailee siitä kumpi saa tehtyä enemmän maaleja. Maali lasketaan, kun joukkue onnistuu kuljettamaan pallon kopittelemalla vastustajan maalilinjan ylitse. Palloa hallussa pitävä henkilö ei saa liikkua, kun taas muut pelaajat joutuvat liikkumaan aktiivisesti hakiessaan syöttöpaikkoja, johon pallon pitäjä voisi syöttää. Vastustajat puolestaan pyrkivät blokkaamaan syöttöpaikkaa hakevat pelaajat ja katkaisemaan syötöt saadakseen pallon itselleen.

Koppipallossa merkitsee paljon joukkueen aktiivisuus ja liikkuvuus sekä tiimihenki. Pelaamista helpottaa mitä helpommiksi syötöt tehdään, eli millainen on syöttö seuraavalle pelaajalle, ja kuinka hyvin pelaaja saa pallon napattua. Mikäli syöttötekniikka on hyvä ja pelaajien taidot kunnossa, peli sujuu jouhevasti ilman suurempia ongelmia. Se koppipallon urheilullisesta merkityksestä.

Työelämässä koppipallolla on melko samanlainen merkitys. Vastustajana toimivat kilpailevat yritykset, joten yrityksen kilpailuvaltteina toimivat mm. toimitus- ja tuotantotehokkuus, joita pitää jatkuvasti kehittää kilpailun koventuessa. Joukkueen sisäisen pelin on oltava kunnossa. Oleellisinta on saada ”palloa” kopiteltua henkilöltä toiselle ilman että syöttö katkeaa ja pallo karkaa. Maali tehdään kun tilaus saadaan onnistuneesti suoritettua. Esimerkiksi teollisuudessa saadaan myynniltä ”Nyt on myyty tämän verran tämmöistä tuotetta” – pallo siirtyy seuraavalle pelaajalle eli tuotannon suunnittelijalle . Tämä siirtää pallon, eli suunnitelman, tuotannon laadun määrästä, tavoiteajasta, kiireellisyydestä ja kapasiteetista työnjohtajalle. Työnjohtaja ilmoittaa työntekijöille mitä tehdään, missä ajassa ja miten. Työnjohtaja vastaa, että pallo vastaanotetaan maalisuoralla – tuotannossa ja että tuote lähtee asiakkaalle ajoissa ja vaatimusten mukaisena. Pelin tuomaroinnista vastaa asiakas. Onko maali hyväksytty, eli täyttääkö se hänen vaatimuksensa laadun, määrän ja toimitusajan suhteen.

Onnistuneen koppipallon mahdollistavat seuraavat tekijät:

• Kaikin puolinen ymmärrys resursseista, syistä, tavoitteista ja aikarajoista
• Vastuunottokyky ja joustavuus
• Ymmärretyksi tuleminen ja oikean informaation välittäminen – helppo ja ymmärrettävä viestintä.
• Hyvä työyhteisö – asiat otetaan asioina, ei henkilökohtaisuuksina, jolloin palautetta osataan antaa ja ottaa vastaan
• Tiimin kokemus – osataan pelata yhteen ja tiedostetaan mahdolliset heikkoudet

Tärkeää on muistaa seuraava: koppipalloa voi pelata missä vain. Riittää että ymmärrät kyseisen lajin oleellisimmat pointit ja olet osaava tai ainakin motivoitunut ryhmätyöntekijä – osaamista kun voi kartuttaa koko ajan. Ahkerista, määrätietoisista ja motivoituneista tekijöistä koostuu osaava tiimi, joka saa paljon aikaiseksi ja näin konflikteilta vältyttäneen, kun jokainen tekee oman työnsä hyvin ja saa tarvittaessa apua työnsä hyvään toteuttamiseen.

Tästä sitten toteuttamaan hyvää tiimityöskentelyä syksyllä ;)

Norppa

----------

Noora Nieminen

Hallituksen jäsen, Kulttuuri

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Ilta ennen IOP:ta

Tervetuloa aurinkoiseen ja hiukan keväisesti jälkeen jääneeseen pohjolaan, Rovaniemelle. Huomenna alkaa insinööriopiskelijan vuoden kohokohta: IOP! Huomenna on luvassa hullun myllyä ympäri Rovaniemeä (ainakin alkuasukasväestön mielestä), ympäri Suomea saapuneita janoisia insinööriopiskelijoita, viihdettä, hauskaa ja live-musiikkia. 

Insinööriopiskelijaliiton hallitus on istunut Rovaniemellä jo torstaiaamusta lähtien ja osa hallituksen jäsenistä menetti yöjunaneitsyytensä tällä reissulla. Torstain ja perjantain kokoustimme, teimme ryhmätyöskentelyä tulevaisuuden suunnitelmien suhteen sekä laadimme ennen kaikkea tärkeän kannanoton maamme hallituksen suunnitelmissa olevasta AMK-uudistuksesta. Ohessa linkki: http://www.uil.fi/portal/page?_pageid=157%2C21465&_dad=portal&_schema=PORTAL&newsid=254509

IOP-avajaiset Helsinki 2012 (IOL-FB)

Ohesta kuitenkin iloisempiin aiheisiin: kuten tiedämme, Insinööriopiskelijapäivät on järjestetty jo vuodesta 1992 lähtien, joten IOP on kirjoittajan kanssa ihan pirun junnu, mutta silti saavuttanut insinööriopiskelijoiden sydämissä järkkymättömän paikan. Vuorossa on tuttuun tapaan perinteinen tekniikka ja X, rastikierros ja jatkobileet. Tässä välissä kuitenkin monet insinööriopiskelijat tapaavat uusia tuttavia, verkostoituvat ja maistelevat maistuvia juomia siinä ja tässä välissä. Tehdään tästä reissusta jälleen ikimuistoinen aivan mahtava kokemus. Itse odotan jo innolla näkeväni kaikki innokkaat inssiopiskelijat haalareineen ja lakkeineen!

IOP-fiiliksin,

Norppa

Noora Nieminen

Hallituksen jäsen, kulttuuri

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry