Akavaworksin 27.10.2020 julkaisemat työttömyystilastot maalaavat hyvin huolestuttavan kuvan korkeakoulutettujen työllisyystilanteesta, erityisesti tradenomien ja insinöörien osalta. Työttömien korkeakoulutettujen määrä on viimeisen vuoden aikana noussut 22 %, ja eniten edustetut tutkinnot näissä tilastoissa olivat tradenomit (lisäystä 1 026 eli 32,4 %) sekä insinöörit (lisäystä 979 eli 22,6 %). Kaikesta huolimatta korkeakoulujen aloituspaikkoja on jälleen kerran nostettu molemmilla aloilla ilman työelämän asettamaa tarvetta. Pelkäämme tämän korostavan entisestään jo olemassa olevia ongelmakohtia laadullisen työllistymisen suhteen ja sotivan opiskelijoiden etuja vastaan.
Olemme Tradenomiopiskelijoissa ja Insinööriopiskelijaliitossa jo pitkään puhuneet siitä, että korkeakoulut kouluttavat liikaa insinöörejä ja tradenomeja, eikä koulutusmääriä ole päätetty työelämän todellisen tarpeen mukaan. Korkeakoulutettujen koulutusmääristä, työttömyydestä ja työllisyydestä puhuttaessa ei pitäisi missään nimessä keskittyä pelkkään työllisyyslukujen tarkasteluun, vaan tarkastella myös muita mittareita. Huomioon täytyy lisäksi ottaa laadullinen työllistyminen tutkintoa vastaaviin tehtäviin ja tutkintojen määrä suhteutettuna alueiden tarpeisiin.
Laadullisen työllistymisen tarkastelu vain syventää huoltamme koulutuspaikkojen lisäämisestä. Vuonna 2019 valmistui yli 5000 tradenomia, mutta samaan aikaan yli neljäsosa jo valmistuneista tradenomeista ei vieläkään työskennellyt asiantuntijana eikä johtoasemassa. Samana vuonna valmistuneista insinööreistä vain 69% työllistyi insinööritutkinnon vaatineisiin työpaikkoihin vastavalmistuneiden sijoittumistutkimuksen mukaan. Kaiken koulutuksen suhteen tulisi varmistaa, että mahdollisimman moni työllistyy valmistuttuaan koulutustaan vastaavaan toimeen. Tavoitteena pitäisi olla se, että jokainen korkeakoulutettu saisi koulutustaan vastaavaa työtä, eikä tähdätä vain sokeasti korkeampiin korkeakoulutettujen kokonaismääriin.
Tällä hetkellä koronakriisin vaikutukset valmistuviin ovat korkeakoulutettujen kannalta huolestuttavat, sillä Akavaworksin tutkimuksen mukaan työttömistä vastavalmistuneista neljäsosa on korkeakoulutettuja. Vastavalmistuneiden työttömyys on lisääntynyt huomattavasti enemmän korkeakoulutetuilla (31,6 %), kuin muilla (12,5 %). Tämän, jos jonkin, pitäisi herättää meidän kaikkien huolen korkeakoulujen tutkintopaikkojen lisäämisestä.
Tarkastellessa korkeakoulutusta alueellisesti pahenee tilanne useilla paikkakunnilla, joissa on jo pitkään koulutettu kohtuuttoman paljon korkeakoulutettuja suhteutettuna alueelliseen tarpeeseen. Radikaaleimmin tämä näkyy alueilla, joissa korkeakoulutuksen saaneista lähes puolet muuttaa vuoden sisällä valmistumisestaan toisaalle. Jos koulutukseen sijoitetut resurssit voitaisiin hyödyntää samaisella alueella, hyödyttäisi tämä sekä yksilöä että aluetta. Ei ole kenenkään etujen mukaista pakottaa todella merkittävää osaa valmistuneista muuttamaan kauas kotoaan työn perässä.
Korona-aika halutaan käyttää hyväksi sijoittamalla tulevaisuuteen, mikä on todella viisasta ja ymmärrettävää. Työttömyystilastoja ei kuitenkaan voida kaunistella opiskelupaikkojen lisäämisellä, sillä vaikutukset siirretään näin vain myöhemmäksi tulevaisuuteen. Korkeakoulujen tulisi viestiä avoimesti tutkintomääriin liittyvistä päätöksistä ja niihin johtaneista selvityksistä. Koulutuspaikkoja lisäämällä ilman työelämälähtöistä tarvetta toimitaan täysin vastoin opiskelijoiden etuja viemällä heiltä mahdollisuudet laadulliseen työllistymiseen alueellaan. Mikäli tarvetta korkeakoulutetun työvoiman tarpeen kasvulle ei voida alueellisesti todentaa, ei määriä saa nostaa, vaan pikemminkin laskea.
Lisätietoa:
Teemu Rajala
Puheenjohtaja
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
teemu.rajala@iol.fi
puh. 0400 722 721
Pyry Meriluoto
Puheenjohtaja
Tradenomiopiskelijat
pyry.meriluoto@tradenomiopiskelijat.fi
puh. 040 715 3102
Statement: Let’s invest in the future, not in excessive amounts of degrees
Unemployment statistics published by Akavaworks on October 27th 2020 paint a very worrying picture of the employment situation for people with higher education degrees, especially for BBAs and engineering. The number of unemployed people with higher education has risen by 22% over the past year of which the most represented are people with BBAs (an increase of 1,026 or 32.4%) and engineering degrees (an increase of 979 or 22.6%). Even so the amount of students starting in higher education institutes have once again been raised in both fields, without the actual need stemming from work life. We fear this will further highlight the problems that already exist with regard to quality of employment and will be detrimental to students' best interests.
We have long talked in the Students of Business and Technology and the Finnish Union of Engineering students that universities produce too many engineering and BBA degrees, and the total amount of degrees have not been decided according to the actual needs of work life. When it comes to the number of people in higher education, their unemployment and employment should by no means be analyzed solely by looking at employment figures, but also on other indicators. The quality of their employment must also be taken into account and also look at the number of degrees in relation to the needs of regions.
Looking at quality of employment for our graduates only deepens our concern. In 2019, more than 5,000 BBA degrees were completed, but at the same time, more than a quarter of those who had already graduated still did not work as experts or in management positions. According to a placement survey of recent graduates, only 69% of engineers who graduated in the same year were employed in jobs that required an engineering degree. With regard to all education, it should be ensured that as many people as possible are employed in completing a job corresponding to their degree. The aim should be for every graduate to get a job in line with their expertise, and not just aim blindly at higher total numbers of graduates.
Currently, the effects of the corona crisis on graduates are worrying for those with higher education, as a quarter of unemployed recent graduates are highly educated, according to the study by Akavaworks. Unemployment among recent graduates has increased significantly more among those with higher education (31.6%) than among others (12.5%). This, if any, should raise all of our concern about higher education institutions increasing the amount of starting students.
Looking at higher education regionally, the situation is even more exacerbated. In many places already a disproportionate number of graduates have long been educated in relation to regional needs. This is most radically reflected in areas where almost half of those with a higher education move elsewhere within a year of graduation. If the resources invested in education could be utilized in the same area after graduation too, this would benefit both the individual and the area. It is not in anyone’s best interests to force a significant proportion of graduates to move far from home in search of work.
The time of the pandemic is good to use for investing in the future, which is wise and understandable. However, unemployment statistics cannot be sugar-coated by increasing the number of students receiving degrees, as the effects will only be carried over into the future. Higher education institutions should communicate openly about their reasons for changes in the amounts of degrees they produce and the research they have put into it. Increasing the number of starting students without a need from working life is completely against the best interests of students, depriving them of opportunities for quality employment in their region. If the increase of need for the highly educated workforce cannot be verified regionally, the amount of degrees must not be increased, but rather reduced.
More info:
Teemu Rajala
Puheenjohtaja
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
teemu.rajala@iol.fi
puh. 0400 722 721
Pyry Meriluoto
Puheenjohtaja
Tradenomiopiskelijat
pyry.meriluoto@tradenomiopiskelijat.fi
puh. 040 715 3102
