Yliopistot ovat yhä useammin ilmaisseet halukkuutensa ostaa ammattikorkeakoulujen osakkeita jopa enemmistöosakkuuksiin saakka. Mediasta saadut tiedot kertovat yliopistojen yleistilanteesta ja niiden tarpeista yhdistymishankkeisiin, mutta ammattikorkeakoulujen tilannetta tai mielipiteitä ei juurikaan tuoda julki. Ammattikorkeakoulujen päätöksenteko tapahtuu osakeyhtiöiden hallituksissa, joihin valitaan edustajat omistajien osakemäärän perusteella. Yliopiston omistaessa suurimman osan ammattikorkeakoulusta siirtyy ammattikorkeakoulun itsenäinen päätöksenteko yliopiston käsiin, mikä saattaa olla uhka työelämälähtöiselle koulutukselle.
Tällä
hetkellä duaalimallia suojaa virallisesti ainoastaan ammattikorkeakoulu- ja
yliopistolaki. Suomen hallitus on linjannut, ettei tällä hallituskaudella
korkeakoululakeihin tulla tekemään muutoksia. Tämä on duaalimallin kannalta
hyvä uutinen, sillä toistaiseksi erilliset korkeakoululait suojelevat osakeyhtiömuotoisia
ammattikorkeakouluja yritysvaltauksien seurauksilta. Hallituskauden vaihtuessa
2,5 vuoden kuluttua pelkona on, että yliopistot painostavat uutta hallitusta
avaamaan ja uudistamaan sekä yliopisto- että ammattikorkeakoululakia.
- ”Suomi tarvitsee sekä perustutkimuksellista yliopisto- että
työelämälähtöisempää ammattikorkeakoulukoulutusta myös tulevaisuudessa.
Työelämässä insinöörit ovat niitä ‘valkokaulusduunareita’, jotka toimivat
peruskivenä koko Suomen teollisuudelle”, kommentoi Insinööriopiskelijaliiton
hallituksen jäsen Antti Leppänen.
Mikäli
korkeakoululakeja uudistettaessa päädytään yhteiseen korkeakoululakiin, vaarantaisi
se duaalimallin. Ammattikorkeakoulujen puolella tämä tulisi vaikuttamaan koulutuksen
työelämälähtöisyyteen. Korkeakoulujen yhdistymishankkeissa duaalimallin
purkamista on ehdotettu useissa eri lähteissä ja sen tarpeellisuus on
kyseenalaistettu. Koko ammattikorkeakoulun pohjana toimivan duaalimallin
heikentäminen tai romuttaminen johtaisi nykyisen mallin mukaisten koulutusten
loppumiseen. Ammattikorkeakoulututkinnoista luopuminen ei paranna yliopistojen
työelämälähtöisyyttä, mutta vaikuttaa merkittävästi Suomen teollisuuteen.
-
”Duaalimallin romuttaminen aiheuttaisi insinöörikoulutuksen pätevyyksien
madaltumisen. Uuden tutkinnon laajuus olisi vain 180 opintopistettä nykyisen
240 opintopisteen sijasta, johon sisältyy tutkintoon kuuluvat työharjoittelut.
Tämän johdosta Suomessa valmistuvien insinöörien pätevyydet eivät vastaisi
eurooppalaisia pätevyysvaatimuksia”, täydentää Insinööriopiskelijaliiton
puheenjohtaja Jarno Välinen.
On
ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa pysyy niin työelämälähtöistä kuin perustutkimuksellistakin
korkeakoulutusta. Kun koulutuksesta leikataan jatkuvasti, korkeakoulujen
välinen yhteistyö on välttämätöntä. Tätä yhteistyötä on kehitettävä –
duaalimalli säilyttäen. Korkeakoulut pystyvät parantamaan tulostaan yhteisiä
tiloja hyödyntämällä sekä hallinto- ja tukipalveluita yhdistämällä. Mikäli
duaalimallin rajoja joudutaan taloudellisista syistä venyttämään, huomioon on
otettava sen molempien osapuolten koulutukselliset erityistarpeet.
Insinööriopiskelijaliitto ei näe nykyrakennetta esteeksi yhteisille
opintojaksoille esimerkiksi kielten ja
matemaattis-luonnontieteellisten perusopintojen kanssa tekniikan alan
koulutuksessa.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja
Jarno Välinen, puh. 0400 722 721, jarno.valinen@iol.fi
Koulutuspoliittinen
vastaava Antti Leppänen, puh. 040 777 4531, antti.leppanen@iol.fi
