maanantai 24. lokakuuta 2016

Ammattikorkeakoulut kouluttavat omaan kukkaroonsa työelämän sijaan


Korkeakoulujen rahoitusmallit ovat myllerryksen kourissa, kun nykyinen politiikka leikkaa opiskelijoiden tukien lisäksi rahoitusta myös korkeakouluilta. Rahoitusmallin uudistuksen myötä vuoden 2017 alusta ammattikorkeakoulujen rahoituksesta valtaosa tulee koulutuksesta (79%) ja loput tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä strategisesta rahoituksesta. Rahoituksessa painottuu eniten opiskelijoiden valmistuminen (40%) ja vuosittainen 55 opintopisteen saavuttaminen (23%). Valmistumisen jälkeinen työllistyminen vaikuttaa vain neljän prosentin verran.

Vuoden 2017 alusta rahoitusmalli muodostuu alla olevan kuvan mukaisesti. Punaisella olevat luvut kuvaavat tulevia lukuja ja mustalla olevat luvut ovat nykyisen rahoitusmallin mukaisia.




Insinööriopiskelijaliitto on erittäin huolestunut 55 opintopistemäärän korkeasta painotuksesta. Tämä painotus aiheuttaa kouluille pakonomaisen tarpeen saavuttaa opiskelijoillaan kyseinen opintopisteraja. Ammattikorkeakoulun rahoitus painostaa opettajia päästämään opiskelijoita alhaisemmilla kriteereillä kursseista lävitse sekä opiskelijan suorittamia opintopisteitä pilkotaan kysymättä eri lukuvuosille, jotta 55 opintopisteen tavoite saavutetaan helpommin useampina vuosina.

Täten ehdotamme, että rahoituksen osuutta on siirrettävä merkittävästi enemmän opintopisterajan tavoittelusta kohti työelämälähtöisempää mallia. Koulutuksen rahoituksen tulee ohjata oppilaitoksia kiinnittämään erityistä huomiota koulutuksen laatuun ja työelämävastaavuuteen. Rahoituskriteereiden tulee painottua sellaisten seikkojen mittaamiseen, joilla on merkitystä valmistuneiden sijoittumiseen työelämän eri tehtäviin. Nykyinen enempää kuin tulevakaan rahoitusmalli ei tätä tavoitetta tue.

Rahoitusmallin uudistuksessa työllistyneiden korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuutta nostettiin kolmesta prosentista neljään. Työllistyminen ei mittaa, onko työntekijä saanut oman alansa työpaikkaa, jolloin ei voida mitata koulutuksen kannattavuutta.

Työelämälähtöisemmässä mallissa painotettaisiin valmistuneen opiskelijan laadullista työllistymistä oman alan koulutusta vastaavaan työtehtävään. Korkeakoulut eivät työelämälähtöisessä mallissa kouluttaisi liikaa uusia ammattilaisia aloille, joilla on jo valmiiksi ylitarjontaa työpaikkoihin suhteutettuna.

Uskomme, että näin toimien koulutukseen panostetut määrärahat tuottavat korkeamman kansantaloudellisen vasteen.

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry hallitus

Lisätietoja:
Jarno Välinen, puheenjohtaja
jarno.valinen@iol.fi,  040-0722721

Antti Leppänen, koulutuspolitiikka
antti.leppanen@iol.fi, 040-7774531

perjantai 14. lokakuuta 2016

Normipäivä liittohallituksessa #9 Jarnon päivä

Torstai 23.9.2016



klo 4:30
Viikonlopun mittainen reissu tulossa ja herätyskello soittaa aikaisin, jotta ehdin käydä suihkussa, juomaan aamukahvin sekä lukemaan päivän uutiset nopeasti verkosta.
klo 6:00
Insinööriliiton nuorjäsenasiamies Tero Rinne tulee hakemaan minua, koska asumme molemmat Jyväsykylässä. Menemme siis samalla kyydillä Helsinkiin IOL:n toimistolle. Matka taittuu rattoisasti jutellessa ajankohtaisista asioista.
Klo 10:00
Aamu alkaa Insinööriliiton kannanottotyöryhmän kokouksella. Kaksi tuntia menee keskustellessa, kuinka IOL:n, Helsingin Insinöörien ja Tietoalan ajamat muutokset esitellään Insinööriliiton hallitukselle. Muuten onkin toimistopäivä edessä. Pasilassa on paikalla koko Insinööriliiton nuorjäsentiimi, joten heidän kanssaan on samalla mukava vaihtaa kuulumisia. Toimistolla riittää siis hulinaa. Kerkeän tapaamaan pikaisesti Insinööriliiton koulutus- ja tutkimusyksikön johtajan Hannu Saarikankaan ja käydä Insinööriliiton toimistolla hoitamassa juoksevia asioita.
Kello 17:00
Toimistopäivän päälle on tiedossa IL:n hallituksen tilaisuus, jossa aiheena valiokuntien hyödyntäminen hallitustyöskentelyssä. Tapaamisen jälkeen kello olikin jo paljon, joten toimistolta siirryimme suoraan hotellille. Illalla keskustelut jatkuivat vielä päivän aiheista ja ajankohtaisista uutisista kevyemmällä tunnelmalla höystettynä.  Antoisan päivän jälkeen uni tuli oikein hyvin.

Perjantai 24.9.2016

klo 8:00
Aamutoimien jälkeen hotelliaamiainen nassuun. Tässä vaiheessa voin jo kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että pekonit, lihapullat ja pikkunakit saavat jäädä niihin suurin rasvakaukaloihin. Aamu alkaa mielestäni paremmin sämpylällä ja kahvilla. Matka jatkuukin hotellilta takaisin kohti Insinööriliiton toimistoa.
Kello 10:00
Insinööriliiton hallituksen kokous, joka kesti reilun työpäivän verran. Kokouksen jälkeen lähdimme IOL:n varapuheenjohtajan Hennan kanssa kohti Akavan Opiskeljoiden valtuuskuntaa eli AOVA:a. Lauantaina AOVA:n aikatauluun kuului siis Workshop-työskentelyä ajankohtaisiin aiheisiin liittyen. Valitettavasti jäimme Hennan kanssa tästä paitsi, koska aina aikataulut eivät valitettavasti natsaa.



Klo 19:00
Saavumme paikalle, kun muut olivat jo saunomassa ja viettämässä iltaa. Onneksi IOL:n koulutuspoliittiset vastaavat eli kopot Niko ja Antti olivat edustamassa AOVA:ssa koko lauantaipäivän, joten minun ja Hennan osalta esitimme pahoittelut myöhästymisestä ja jatkoimme iltaa tervehtimällä paikallaolijoita. Mukava sidosryhmäilta huipentui  Anssi Kelan keikkaan Sokos Hotel Vantaan ravintolassa.

Lauantai 25.9.2016

Klo 8:00
Heti aamutuimaan oli tiedossa suihkuvuorojen jako huonekaverini Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n varapuheenjohtajan Anssi Nissisen kanssa. Aamupalan jälkeen alkoi kokous AOVA:n edustajien kanssa.
Klo 10:00
Kokous olikin tänä päivänä suhteellisen lyhyt kestoltaan, vain parisen tuntia. Kokouksen jälkeen painelimme suoraan lounaalle, sillä minulla oli tiedossa erittäin aikataulutettu loppupäivä: tarkoitus olisi ehtiä illaksi Jyväskylään Keski-Suomen Insinöörien 70-vuotisjuhlaan. Viestittelen Insinööriliiton puheenjohtajan Samu Salon kanssa, sillä hänkin on osallistumassa tapahtumaan. Sovimme tapaamispaikan, mistä Samu nappaa minut kyytiin.
Klo 13:00
Matkalla keskustelimme enimmäkseen nuorjäsentoiminnasta sekä muista ajankohtaisista järjestöasioista. Suoritimme matkan yhden pysähdyksen taktiikalla ja Jyväskylässä sain Samulta kyydin kotiovelle asti. Nopea suihku, puku päälle ja nokka kohti takaisin Jyväskylän keskustaan.
Klo 18:00
Keski-Suomen Insinöörien vuosijuhlassa on paikalla paljon tuttuja ja on ilo huomata, että Jyväskylän Insinööriopiskelijat JIO ry:stä on melkein koko hallitus paikalla. Osa heistä on kutsuvieraina juhlassa paikalla ja osa talkoissa auttamassa järjestelyissä. Iltaan mahtui paljon mukavaa keskustelua hyvässä seurassa.
Keski-Suomen Insinöörien vuosijuhlassa oli tarjolla nimikoitua kahvia ja suklaata.

***
Onneksi kaikki viikot eivät samanlaista rummutusta, vaan vuoteen mahtuu paljon väljempiäkin ajanjaksoja, mutta vuoden alku ja syksy eivät ole niitä. Tämän reissun iso bonus oli se, että sain sattumalta kulkea henkilöauton kyydissä molempiin suuntiin, jolloin matkustamisessa säästää aikaa huomattavasti.
***

torstai 13. lokakuuta 2016

Normipäivä liittohallituksessa #8 Pasin päivä

Keskiviikko 20.1.2016


klo 9.00
Päivä oli tälle pienelle porilaiselle hyvin hämmentävä, sillä yleensä jos täältä Suomen karhukaupungista haluaa ihmisten aikoihin jonnekin päin Suomea matkata, on lähdettävä klo 5.20 junalla. Kuitenkin tällä kertaa sain nukkua niin pitkään, että tunsin olevani jo myöhässä, sillä vasta klo 10.15 juna oli se jolla lähtisin suuntaamaan kohti Valkeakosken ständiä ja aloittavien saunaa. Onneksi Porin rautatieasema on vain noin puolentoista kilometrin päässä kotoani, joten kävellen pääsen sinne helposti.
klo 12.27
Tämä lyhyt matka sujuikin vallan mainiosti, joten ei muuta kun asemalta Valkeakosken koululle ja ständiä pitämään! Yksi Insinööriliiton nuorjäsenasiamiehistä oli aloittanut Avaimet Hyvään Työelämään -luennot jo ennen saapumistani ja tuonut uusia materiaaleja meille ständille. Näillä eväillä pärjäsimmekin siihen iltapäivä neljään kutakuinkin. Valkeakoskella oli siis tänä päivänä tiedossa aloittavien sauna ja Valkeakosken Insinööriopiskelijat VARO ry olikin pyytänyt minua ottamaan haalarini mukaan, jotta heidän uudet opiskelijansa pääsisivät näkemään miltei täydet haalarit ja ihastelemaan suoritusmerkkien kaunista valtamerta.
klo 16.00
Ständin jälkeen olikin aika siirtyä Valkeakosken kehutulle saunalle, mutta ensin pikainen kierros VARO ry:n toimiston kautta, josta haimme mukaan materiaaleja saunalla järjestettävään IOL -aiheiseen tietovisaan aloittaville opiskelijoille. Elin pitkään siinä uskossa, että tämä valkeakoskelaisten kehuma ja muiden kadehtima sauna olisi jossain päin keskustaa, joten olinkin varautunut pitkään kävelymatkaan saunalle kunnon jalkineilla. Erehdyin. Erittäin positiivinen yllätys oli se, että sauna tönötti Valkeakosken ammattikorkeakoulun katolla ja VARO:n toimistosta olikin sinne matkaa vain kaksi kerrosta ylöspäin.
Ständillä Valkeakoskella.

klo 17.00
Sauna alkoi olemaan jo lämmin ja paljuun virtasi vesi, ensimmäiset ykköset alkoivat saapua rentoon illanviettoon kanssamme. Esittäydyin Valkeakosken insinöörien puheenjohtajan kanssa, jonka jälkeen oli tietovisan aika. Moni ykkösistä tiesikin vastaukset paremmin kuin odotin, mikä tarkoitti siis sitä etteivät aloittavien infot menneet hukkaan. Tämän jälkeen suuntasimmekin jo saunomaan ja paljuilemaan. Ykköset olivat innokkaana kyselemässä yhdistystoiminnasta ja IOL:stä. Kysymyksiä sateli myös haalareistani, josta saimmekin kätevän aasinsillan insinööriopiskelijakulttuurin maailmaan muutaman Laulumatin veisun jälkeen.

Torstai 21.1.2016

klo 8.00
Siirryin VARO ry:n hallituslaisen luota koululle tervehtimään vielä kerran muita VARO ry:n hallituslaisia ja nauttimaan aamukahvit ja sämpylän ennen kuin paluukyytini lähtisi takaisin kohti Poria.
klo 10.31
Junani lähti Toijalasta kohti Tamperetta, missä odottikin pitkä junan vaihto. Päivä ei ollut vielä puolessavälissä, joten tein suunnitelmiini muutoksen. Laitoin TIRO ry:n puheenjohtajalle viestiä, että olisiko ketään hallituksen jäsentä koululla. Lähdinkin tallustelemaan juna-asemalta kohti Tampereen ammattikorkeakoululla, jossa TIRO ry:n puheenjohtaja minua jo odottikin. Kiersimme koulun pikaisesti ympäri ja hän esitteli minulle heidän toimistoaan sekä muiden ainejärjestöjen edustajia. Tämä extempore-matkani ei kestänytkään kuin pari hassua tuntia, ja oli erittäin mukavaa nähdä tamperelaisia toimijoita.
klo 14.15
Tampereen rautatieasema kutsui minua ja kotimatka voi alkaa. Junassa suuntasinkin Duetto plus-vaunuun, joka ei vielä tähän aikaan vuodesta maksanut ylimääräistä. Siellä kelpasikin avata läppäri ja kirjoittaa hieman toimintaraporttia ja sähköposteja sekä miettiä, että koskakohan on seuraava mahtava reissu edessä. Kyllähän siinä sitten hieman kerkesi Netflixiäkin selailla ja nauttia virvokkeita.
klo 15.47
Juna Porissa, joten ei muuta kun matkalaukku mukaan ja äkkiä siskolle viestiä, josko hän pääsisi viemään minut asemalta kotiin. Kyllähän se onnistui sillä ehdolla, että kävisimme ensin syömässä jotain. Ja tämähän passasi minulle paremmin kuin loistavasti.
klo 16.50
Kotona. Taas yksi hieno reissu takana, tämänkaltaiset tapahtumat auttavat jaksamaan ja nostavat hymyn huulille, kun voi rivijäsenten kanssa höpötellä mukavia ja viettää rentoa iltaa. Aivan mahtavaa porukkaa kaikki, kiitos Valkeakoski ja Tampere!

PS. Tämä haalariasuinen insinööriopiskelija allekirjoittaa huhut
Valkeakosken saunasta. Se ON aivan mahtava!

tiistai 11. lokakuuta 2016

Normipäivä liittohallituksessa #7 Jeren päivä

Tiistai 5.4.2016


Työmarkkinavaltuuskunta, tuo pelottavan karmaiseva sanahirviö, joka kuulostaa suurelta ja ihmeelliseltä… Mitä siellä tapahtuu? Mistä se koostuu? Miksi IOL:n hallitus on siellä edustettuna? Nämä ja monta muuta ajatusta olivat aamulla mielessäni kun suuntasin matkani kotoa kohti bussiterminaalia. Pitipäs sattua vielä VR:n konnareiden lakkokin samalle päivälle. Odotettavissa oli siis useamman tunnin piinaava Onnibus –matka Mikkelistä Helsinkiin.
Perinteiseen tapaan IOL:lle on tarjottu Insinööriliitto IL ry:n työmarkkinavaltuuskuntiin tarkkailijapaikkoja. Minut valittiin ehdolle tammikuussa pidetyssä IOL:n hallituksen järjestäytymiskokouksessa varsinaiseksi edustajaksi tarkkailijapaikalle TESVA:an eli työehtosopimusvaltuuskuntaan. Valitseminen ja ehdolle asettuminen oli kohtuullisen kivuton prosessi. IOL:n hallitus päätti keskuudessaan esityksen paikkajaoista IL:n edustuksiin opiskelijajäsenten osalta, jonka jälkeen IL:n hallitus päätti valtuuskuntien paikkajaot sekä jäsenet kokouksessaan saamiensa esitysten pohjalta ja julkisti nimitykset kaikkiin valtuuskuntiin yhtäaikaa.

Bussiterminaalin piha oli lähes autio, olinhan saapunut pihaan hyvissä ajoin, siis viisi minuuttia, ennen arvioitua lähtöaikaa. Odotin jännittyneenä kuinkahan täysi bussi mahtaa olla ja olisiko bussissa mitään mahdollisuutta lukea läppäriltä vielä kerran käsiteltävät asiat lävitse. Mielenkiintoni herätti erityisesti käsittelyssä oleva KiKy- eli kilpailukykysopimus, joka oli saanut paljon medianäkyvyyttä ja huomiota alkuvuodesta. Odotellessani lämpimän keväisessä tiistaiaamussa alkoi ihmismäärä lisääntyä terminaalin pihassa bussin lähtöajan lähestyessä. Muutaman minuutin kuluttua tutun näköinen punainen bussi kaartoi terminaalirakennuksen takaa edessäni olevalle pysäkille ja pääsin matkalle kohti määränpäätäni.
Odotukseni piinaavasta bussimatkasta muuttui varsin pian parempaan päin. Bussi oli täydehkö, mutta onnistuin löytämään varsin mukavan käytäväpaikan ja matka saattoi alkaa. Täyden bussin takia en voinut lukea läppäriltä käsiteltäviä asioita, mutta onneksi puhelimella lukeminen onnistui oikein hyvin. Lisäksi ehdin syventyä päivän uutistarjontaan matkalla. Pysäkki toisensa jälkeen matka taittui ja viimein saavuimme pääkaupunkiseudulle. Matka Onnibussissa päättyi Kampin bussiterminaaliin. Oli aika ottaa apostolinkyyti kohti Helsingin päärautatieasemaa, josta pääsin siirtymään paikallisjunalla Pasilaan IL:n toimistoille.
Toimiston aulassa minua olikin vastassa työmarkkinavaltuuskunnan sihteeri sekä muita kokousedustajia, joiden kanssa kirjauduin sisään toimistolle. Kokouksen aikana kävimme läpi silloisen KiKy neuvottelutuloksen, joka on neuvotteluissa syntynyt sopimusluonnos. Sitä ei vielä ole hyväksytty neuvotteluosapuolien virallisissa päätöksentekoelimissä, vaan neuvottelutulos muuttuu sopimukseksi hyväksynnän jälkeen. Keskusteluissa nousi esiin monenlaisia pointteja sekä huomioita neuvottelutuloksesta sekä sen soveltamisesta eri alojen ja toimijoiden kesken.
Toimin IOL:n hallituksessa työelämävastaavana, joten TESVA:n kokous kuuluu minun vastuualueeseeni. Kokouksen jälkeen kävin vielä erittäin antoisia keskusteluita eri henkilöiden kanssa, sillä sain heiltä paljon työelämätietoisuutta eri aloihin liittyen.
Vaikka päivä oli jo pitkällä ja ilta teki hyvää vauhtia tuloansa, olin silti hyvillä mielin: olihan päivän aihe ollut mielenkiintoinen ja samalla antoisa. Olikin hyvä aika suunnata takaisin kohti Kampin bussiterminaalia ja Onnibus-matka kotiin saattoi alkaa. Kotimatkalla ei sattunut mitään kommelluksia ja saavuinkin kotiin kellon näyttäessä melkein puoltayötä. Pitkästä päivästä huolimatta olin saanut todella hyvää kokemusta, jonka avulla pystyn jatkamaan paremmin hallitustyöskentelyä työelämäasioiden parissa loppuvuoden ajan.


Valtuuskuntatyöskentelyn yksi tärkeimmistä osista on materiaaleihin tutustuminen ennen kokoontumista.

perjantai 7. lokakuuta 2016

Normipäivä liittohallituksessa #6 Matin päivä

Liittohallituksen normipäivä -tekstien lisäksi haluan kertoa viikoista ja päivistä, joista yksikään ei ollut normipäivä. Insinööriopiskelijaliiton hallitukseen hakeminen on ollut niin mieleenpainuvaa ja jännittävää aikaa, että sen muistaa erittäin elävästi vielä näin vuoden jälkeenkin. Ja vielä ensi vuonna sekä sitä seuraavana.

Ansioluettelon ja liittohallitushakemuksen viilaus priimakuntoon


Palataan siis ajassa vuosi taaksepäin. Inspiraatio liittohallitukseen hakemisesta syntyi vähintäänkin oudoissa olosuhteissa kello 01:55 yöllä, aika lailla juuri näihin aikoihin syksyllä 2015. Pitkään olin jo harkinnut asiaa, mutta odottelin kai sitä viimeistä potkua, joka saa asiat tapahtumaan. 

Ensimmäisenä toimenpiteenä aloin katsastelemaan ja tutkimaan muiden tekemiä hakemuksia sekä kuluvalta että edelliseltä vuodelta. Halusin esimerkkejä, joita voin peilata omaan luonteeseeni sekä intresseihini. Kirjoittelin hakemuksen valmiiksi ja oikoluin sitä pari päivää ennen lähettämistä. Halusin molempien sekä hakemuksen että ansioluettelon olevan hyviä, vaikka tiesin jo silloin, ettei se pelkästään riittäisi. Minun täytyi tehdä itseni tunnetuksi.


Pre-liittarikierros alkaa


Preliittareiden kiertäminen kuului oleellisesti siihen, että pystyin vakuuttamaan muille py-toimijoille olevani oikeasti pätevä tyyppi IOL:n hallitukseen. Halusin kaikkien tietävän, että minulta löytyy oikeasti halua tehdä tätä työtä. En tiedä vieläkään oliko uhka vai mahdollisuus se, että ensimmäiset preliittarit olivat niin sanotusti kotikentällä eli Pohjois-Suomessa. PoSIO -piirin syysseminaariin lähteminen tuntui tutulta, enkä siinä vaiheessa jännittänyt ollenkaan. Kokouksen lähestyessä asiakohtaa ”Liittohallitushakijat”, pientä jännitystä oli havaittavissa. Vanhat toimijat olivat kertoneet kaikennäköisiä tarinoita hallitushakijoiden “grillaamisesta”, joten h-hetken lähestyessä alkoikin kylmä hiki valua pitkin otsaa... 

Pohjoisessa hallitushakijoita oli vain neljä, joten meille oli helppo esittää suuri määrä vaikeita kysymyksiä. Siinä lämpöpuhaltimen alla tuskaillessani tajusin, etten ollut valmistautunut tähän juuri ollenkaan. Liikaa lyhenteitä, liikaa pitkiä dokumentteja, joita olisi pitänyt tutkia. Aivan liian monta kysymystä, joihin jouduin vastaamaan ”valitettavasti en ole asiaan perehtynyt, mutta lupaan ottaa selvää”. Tästäkin koettelemuksesta selvisin kuitenkin yhtä kokemusta rikkaampana!


Odottamattomia kysymyksiä, jotka laittavat pakan vähemmästäkin sekaisin


Seuraavana viikonloppuna edellisestä piiritapaamisesta säikähtäneenä olinkin jo junassa matkalla villiin länteen, LäSIO:n piiritappoon Poriin. Kuten osaatte varmaan olettaakin Kajaanista olevan pitkä matka kaikkialle, joten minulla oli hyvin aikaa miettiä tulevaa viikonloppua junassa. Kertasin päässäni kaikkia vaikeita kysymyksiä edelliseltä viikonlopulta, joihin en tiennyt vastausta. Kirjasin nämä kaikki ylös tietokoneelle ja mietin tarkat vastaukseni kysymyksiin ”Miksi haet liittohallitukseen?” ja ”Miten kehittäisit IOL:n toimintaa?”. Tästä lunttilistasta vastauksineen tuli noin kahden sivun pituinen. Aina kun ylimääräistä aikaa löytyi, kertasin vastauksiani, jotta ne kysyttäessä tulisivat kuin apteekin hyllyltä. Tästäkään listasta ei ollut apua odottamattomiin kysymyksiin, kuten ”Mikä on sinun toteemieläin?”.

Porilaiset tarjosivat mielellään lattiamajoituksen
liittohallitushakijoille LäSIO:n piiritapossa syksyllä 2015.



Kotiläksyt on vihdoin tehty


Loppu lokakuusta kävi harmillisesti kun Itä- ja Keski-Suomi olivat varanneet preliittarinsa samalle viikonlopulle ja täytyi valita kumpaan osallistuisin. Ilman sen kummempia perusteluja valitsin lähteväni Toijalaan KeHä:n preliittareihin ja jätin ITIÖ:n välistä. Toki tarkoitus oli osallistua myös idän tapahtumaan etäyhteydellä, mutta aikataululliset ongelmat tekivät tästä  hieman hankalaa. Tähän viikonloppuun mennessä olin lukenut IOL:n toimintasuunnitelman sekä koulutuspoliittisen asiakirjan kaksi kertaa kootusti muissa piiritapaamisissa sekä lukemattomia kertoja yksikseni. Toivoin toimintasuunnitelman vuodelle 2016 auttavan minua keksimään vastauksia kiperiin kysymyksiin. 


Viimeinen hetki näyttää osaamisensa - IOL:n liittokokous Helsingissä


Itse huipputapahtuma, IOL:n liittokokous 14.-15.11.2015 Helsingissä. Tätä oli odotettu kauhun- ja ilonsekaisin tuntein. Väitin hakemuksessani sekä preliittareissa olevani suhteellisen hyvä puhumaan enkä stressaannu kovin helposti. No, ne ominaisuudet eivät oikein näkyneet liittokokouksessa. Paneelikeskustelua ja vaalivaliokunnan haastattelua odottaessa tuntui, että aika on pysähtynyt ja mitään ei tapahdu. Jännitys oli koko viikonlopun ajan niin kova, että halusin vain päästä siihen tilanteeseen, jossa kaikki kysymykset olisi jo kysytty ja olisi äänestyksen aika.


Hallitushakijoiden paneelitilaisuus alkoi minuutin mittaisella hissipuheella!


Sunnuntaina, liittokokouksen toisena päivänä, jännitys ei hellittänyt vieläkään. Esityslistaa tuijottaessa tuntui, että asiakohtia on aivan liikaa ennen liittohallituksen valitsemista. Kesken päivän eräällä kokoustauolla ymmärsin, että kaikki jännittäminen on tavallaan turhaa, koska kaikki on jo annettu. Olimme seisseet auditorion edessä vastailemassa koko liittoyhteisön esittämiin kysymyksiin ja olimme edellisenä yönä käyneet myös tarkoin valikoidun vaalivaliokunnan haastattelussa. Nyt pitäisi vain odottaa tuloksia. Tämän ymmärrettyäni jännitti silti. Miksi?

Äänestyksen jälkeen h-hetken koittaessa nimien lukiessa valkokankaalla uskon, että jokaisen liittohallitushakijan jännitys viimeistään hävisi. Pääsi hallitukseen tai ei. Koko hakuprosessi ja eri paikkakuntien kiertäminen olivat unohtumaton kokemus, joka valmisti hyvin tulevaa vuotta varten. Koen oppineeni yhden kuukauden aikana erittäin paljon. Vastatakseni järkevästi hankaliin kysymyksiin, minun oli pakko oppia. Loppujen lopuksi voin sanoa, seistessäni auditorion edessä kuohuviinipullo kädessä, voin sanoa itselleni, että ihan hyvinhän se meni. Suosittelen jokaista haastamaan itsensä ajoittain sekä menemään oman mukavuusalueensa ulkopuolelle.


Äänestykset ovat ohitse ja vuoden 2016 liittohallituksen kokoonpano selvillä. Tässä vaiheessa jännitys vihdoin helpotti.

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Normipäivä liittohallituksessa #5 Ellan päivä

Keskiviikko 6.9.2016


klo 5:40
Herätyskello soi: Kaivauduin ylös peiton altatorkutettuani puhelimen herätystä pari kertaa ja napsautin jo edellisenä iltana valmiiksi laitetun kahvinkeittimen päälle. Aamuherätykset eivät ole minun juttu, joten napinpainallusta vaille valmis kahvi tekee aikaisesta aamusta paljon mukavamman. Pari kupillista kahvia, reipas aamukävely koiran kanssa, reppu selkään ja menoksi.

klo 7:30
Autolla rautatieasemalle ei hieman seitsemän jälkeen aamusta ole kuin viiden minuutin matka. Aamun ensimmäinen juna Kuopiosta Kajaaniin lähtee 7:40 ja kerrankin olin ajoissa asemalla. Junan työskentelyhytin rauhallisuudessa on vielä tehokkaat kaksi tuntia aikaa kurkata läpi ständipäivää varten tarvittava materiaali, sekä perehtyä maaperäkemian kurssin ensimmäiseen tehtävään.

klo 9:30
Perillä Kajaanissa. Rautatieasemalla oli Kajaanin Insinööriopiskelijat KaIO ry:n hallituksen jäsen Ville vastassa minua autonsa kanssa ja suuntasimme yhdessä Kajaanin ammattikorkean kampukselle. Koulun kahviossa oli jo ständi laitettu valmiiksi, kun saavuin paikalle.

klo 10:00
Päivästä oli tulossa melko tiukka aikataulullisesti, luvassa oli tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimusta varten luokkakierroksia jatkaville opiskelijoille, sekä luokkainfoja aloittaville opiskelijoille. Heti kymmenen jälkeen lähdimmekin KaIO:n puheenjohtajan Matin kanssa TOTT-lomakkeet kainalossa kiertämään muutaman luokan läpi.

KaIO:n ständi Kajaanin ammattikorkeakoululla.

klo 12:00
Parin TOTT-luokkakierroksen jälkeen seuraamme ständille liittyi Kainuun Insinöörien puheenjohtaja. Kolmestaan kävimme kertomassa KaIO:sta, Insinööriopiskelijaliitosta ja hieman myös Kainuun insinööreistä edellisviikolla insinööriopintonsa alottaneille rakennustekniikan ja konetekniikan opiskelijoille.

klo 14:00
Ensimmäiset tunnit ständipäivästä hävisivät hetkessä luokkakierroksia tehden. Ennen päivän loppuja luokkakierroksia oli lähes tunti aikaa keskittyä ständeilyyn. Ständillä kävi mukavasti ihmisiä juttelemassa ja palauttelemassa TOTT- ja liittymislomakkeita, sekä tietysti hakemassa tikkareita ja pastilleja. Sitten olikin päivän viimeisten luokkakierrosten aika.

klo 15:15
Juna takaisin Kuopioon. Samana iltana oli vielä edessä valmistautuminen seuraavan päivän Mikkelin aloittavien ständipäivään. Illalla kahvinkeitin taas valmiiksi aamua varten ja nukkumaan.


Tässäpä ollaankin aloittavien ständillä Joensuussa. Orientoivien aikaan kiirettä pitää, mutta hektisin ajanjakso kestää vain noin viikon verran.


tiistai 4. lokakuuta 2016

Normipäivä liittohallituksessa #4 Hennan päivä

Maanantai 29.2.2016


klo 6.00
Herätyskello soi: minä lähden aamulenkille ja avopuoliso lähtee töihin. Seuraavat päivät ovat melko kiireisiä, joten nyt täytyy puristaa.

klo 10.30
Muutaman tunnin luento ja sitten pikainen lounas, jonka jälkeen reppu selkään ja reippailu Turun Sepänkadun kampukselta kohti rautatieasemaa.

klo 11.30
Juna starttaa ja minä sen kyydissä. Junamatkan saa kulumaan rattoisasti tekemällä töitä. Kirjoitin matkalla tulevan hallituksen kokouksen toimintaraporttini ja muotoilin koulutustarjottimen koulutuksia, yhtä koulun raporttiakin ehdin aloittamaan. Yksi meidän hallituksen jäsenistä soitti matkan aikana ja kyseli neuvoja toimintamalleihin kentällä. Samalla viestittelin toisen hallituksen jäsenen kanssa suunnitellen koulutustarjottimen sisältöä ja sen kokonaisuutta. Tärkeintä, mitä pitää muistaa ottaa aina mukaan reissuille on puhelimen laturi!


klo 16.40
Saavun määränpäähän, missä meidän hallituksen puheenjohtaja on minua asemalla vastassa. On vuoden ensimmäisen sidosryhmätapaamisen aika.

klo 18.00
Tapaaminen on yhdistettynä päivälliseen ravintolassa. Koulutuksen laatu ja kehittäminen ovat tapaamisen kantavia teemoja niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti.

klo 22.30
Vihdoinkin hotellissa ja valmiina nukkumaan. Samana iltana olisi ollut Turussa opiskelijakunnan edustajiston kokous, jossa toimin IOL:n varapuheenjohtajuuden lisäksi varsinaisena jäsenenä. Olin ilmoittanut hyvissä ajoin esteestäni ja iltasaduksi katson periscope-lähetystä kokouksesta. Onneksi kaikki päivämäärät ovat tiedossa jo aikaisin - etänä pystyy aika hyvin seuraamaan paikallista toimintaa.

Tiistai 1.3.2016

             
klo 7.00
Herätyskello soi ja on aika siirtyä taas rautatieasemalle. Seuraava määränpääni on yksi vastuupaikkakunnistani eli Pori.

klo 9.00          
Perillä ollaan ja läksin kävelemään kohti Porin nykyistä kampusta. Olen ensimmäistä kertaa tekemässä jäsenhankintaa Satakunnassa. Ständeilyn jälkeen paikallisyhdistys esitteli heidän toimistonsa ja kampusta minulle. Tämä oli erittäin mielenkiintoinen tutustumispäivä Satakuntaan ja hyvä näkyvyyskampanja, vaikkei uusia jäseniä tullutkaan.

Kivarin kanssa Porissa Vilauta niin saat -ständillä
klo 14.00
Hyppään jälleen junaan ja käännän nokan kohti Helsinkiä. Jatkan junassa ennen reissuun lähtöä tekemääni IOL:n äänen kirjoittamista. Vuoden toisen Insinööri-lehden DL lähestyy  ja on minun vuoroni kirjoittaa mielipidekirjoitus opiskelija-aukeamalle. Otan kantaa opintotuen muutoksiin ja niiden vaikutuksiin.

klo 18.00
Juna saapuu Helsinkiin. Haen nopeasti ruokaa mukaani ja suuntaan hotellille. Uudenmaan Insinööriopiskelijoiden poikkitieteellinen mölkkyturnaus on alkanut jo muutama tunti sitten, mutta halusin paikalle aluevastaavan roolissa, vaikkakin olin vähän myöhässä. IOL edusti turnauksessa kolmen hengen joukkueella. Menen seuraamaan skaboja, kunhan saan murua on rinnan alle ja tavarat hotellille. Jatkoille en tällä kertaa jaksa lähteä, sillä IOL:n ääni -mielipidekirjoitus on vielä vähän kesken. Jään siis vielä muotoilemaan sanamuodot kohdalleen Skypen kautta hallituksen viestintävastaavan kanssa.

klo 23.30
IOL:n ääni -teksti on vihdoin valmis ja lähetetty eteenpäin. Nyt unten maille.

Keskiviikko 2.3.2016


klo 10.30
Tänään oli onneksi hieman myöhempi herätys. Menemme ansaitulle brunssille IOL:n koulutuspoliittisen työryhmän kanssa, joka koostuu minun lisäksi kolmesta hallituksen jäsenestä. Brunssin jälkeen pidämme vuoden ensimmäisen kopo-työryhmän kokouksen. Kävimme läpi ajankohtaiset asiat koulutuspoliittisella kentällä keskutellen valintakokeesta, rahoitusmuutoksesta sekä koulutuspoliittisesta taustapaperista, jota työstetään yhdessä TROL:n kanssa.

klo 13.30
Nyt on kotimatka edessä ja juna liikahtaa kohti Turkua! Kun on takana hyvä kokous ja pari kenttäpäivää, alkaa kaikki mehut olla tästä tytöstä aika hyvin puristettu.

klo 15:30
Kotona. Matkatavarat heti purkuun ja pyykkikone pyörimään. Seuraavaan pariin päivään ei ole merkintöjä kalenterissa, eli huomenna pääsee kouluun ja saa ladata akkuja!

***
Kaikki reissut eivät ole näin pitkiä, mutta välillä näitäkin putkia tulee liittohallitusvuoden aikana. Varapuheenjohtaja joutuu matkustamaan tapaamisissa paljon enemmän kuin hallituksen jäsen ja kantamaan myös vastuuta  muista toiminnoista (varapuheenjohtajuuden lisäksi vastuualueeseeni kuuluu järjestöasiat ja erityisesti AY-PY -yhteistyö). Harvoin on vain yhden yön reissuja, eli kun lähdetään reissuun, niin ne ovat aina vähän pidempiä. Kun ajan käyttää tehokkaasti reissuilla, se helpottaa huomattavasti arkea kotona!
***